Ilmanvaihtosaneeraus osana peruskorjausta

Kun ilmanvaihtojärjestelmää uusitaan, pitää uuden asetuksen mukaan poistoilman lämmön talteenoton vuosihyötysuhde olla vähintään 45 % ja ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho (SFP) pitää olla alle 2. Varsin maltilliseen 45 % vuosihyötysuhteeseen päästään lähes kaikilla lämmöntalteenottolaitteilla, mutta vaadittuun SFP-lukuun on vaikea päästä vaihtovirtapuhaltimilla varustetuilla ilmanvaihtokoneilla. Vaatimus edellyttääkin lähes aina tasavirtapuhaltimilla varustettua ilmanvaihtokonetta. Tasavirtapuhaltimien sähkönkulutus on käytännössä n. puolet vaihtovirtapuhaltimien sähkönkulutuksesta, joten valinnan pitäisi muutenkin olla itsestäänselvyys.

Mikäli vanhaa poistoilmanvaihtojärjestelmää remontoidaan, niiden uusien puhaltimien tulee olla SFP-luvultaan alle 1, eli niissäkin on yleensä siirryttävä tasavirtapuhaltimiin. Myös vuoden 2013 alussa voimaan tullut ERP-direktiivi ohjaa tasavirtapuhaltimiin yli 125 W huippuimureissa. Tasavirtapuhaltimien käyttöönotto edellyttää usein vanhoissa rakennuksissa sekä kaapelointien että ohjausjärjestelmien muutoksia. Toisaalta uudet tasavirtapuhaltimet ovat aina portaattomasti säädettäviä, mikä auttaa ilmavirtojen säätämisessä tarpeiden mukaan.

Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kunnostaminen koneelliseksi

Kun talon rakenteita – esim. ulkovaippaa – korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmönpitävyyttä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla korjauksella. Muun remontin yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää esim. lisäeristyksen kustannuksia. Aiemmin tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa energiatehokkuuden parantamista vaativissa korjaustöissä.

Energiansäästöä ei saa koskaan tehdä sisäilman laadun kustannuksella. Uuden asetuksen mukaan ilmanvaihdon toiminta on toiminnallisesti varmistettava, kun rakennukseen vaihdetaan ikkunoita tai parannetaan eristystä tai ilmanpitävyyttä. Uusien ja tiiviimpien ikkunoiden asentaminen saattaa pienentää ilmanvaihtoa ja synnyttää kastepisteen ulkoseinän kylmäsiltoihin. Kun uusi ikkuna ei enää hikoile, kosteus etsii seuraavaksi viileämmän pinnan, mikä on yleensä ulkonurkka. Kasvualusta homeille on silloin valmis.

Toimiva ilmanvaihto parantaa myös asumisviihtyvyyttä. Sekä painovoimainen että koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa taloon alipainetta. Ikkunat saavatkin usein turhaan syyn vedon tunteesta, koska poistoilmanvaihdon vaatima korvausilma pitää tulla joka tapauksesta jostakin. Varsinkin yhteispoistolla varustetuissa kerrostaloissa koko talon kattava yhteispoisto repii korvausilmaa kaikista mahdollista vuotopaikoista ja talvella ongelma alimmissa kerroksissa usein vielä pahenee "savupiippuilmiön" vuoksi. Talvisin ilmojen kylmetessä painovoimaisen ja koneellisen yhteispoistoilmanvaihdon taloissa ylimmissä kerroksissa ulkoilmavirta pienenee ja alimmissa kerroksissa kasvaa, joten vedon tunne lisääntyy.

Hallittu tulo-poisto ilmanvaihto ei vaadi korvausilmaa ulkoa, vaan tuloilma tulee ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Talon ulkovaipasta voidaan silloin tehdä tiivis. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita.

Huoneistokohtainen lämmöntalteentottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta rakennusteknisten töiden kustannukset saattavat yllättää. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja. Etukäteen kannattaa mm. selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää, voiko asunnon jäteilman puhaltaa seinästä ulos ja mistä raitis ilma on parasta ottaa sisälle.

Ilmanvaihtoremontin yhteydessä kannattaa huomioida myös yhteiset tilat, esim. talosaunat ja hyödyntää näissä älykästä säätötekniikkaa. Kosteusohjauksella varustettu ilmanvaihtolaite huolehtii saunan ja suihkun aikana riittävästä ilmanvaihdosta ja pienentää ilmanvaihtoa automaattisesti, kun märkätiloja ei käytetä. Hiilidioksidiohjaus tunnistaa tilassa olevan ihmismäärän ja aktiivisuuden. Käyttäjillä voi olla myös ajastimella varustettu tehostuskytkin tilapäistä ilmanvaihdon tehostamista varten.

Ilmanvaihdon merkitys rakennusten energiankulutukseen on suuri, joten se on varsin kustannustehokas tapa pienentää energiankulutusta. Investointi uusimpaan tekniikkaan kannattaa, koska uusilla ilmanvaihtokoneilla päästään jopa 75 % vuosihyötysuhteisiin. Energiansäästö voi olla useita satoja euroja asuntoa kohden vuodessa.

Tilaa esite esitepalvelusta

Koko ilmanvaihdon tarvitsema energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa:6598 kWh/vuosiIlmanvaihtokoneella saavutettu energiansäästö:4922 kWh/vuosiIlmanvaihdon kokonaisenergiakulutus (sisältää myös mahd. muut poistot):1676 kWh/vuosiIlmanvaihdon kokonaisvuosihyötysuhde:74,60 %