Ovikatos vai valokate sisäänkäynnin suojaksi?

Icopal Oy:n urakointiyhtiöt tarjoavat täyden palvelun ratkaisuja bitumikattourakointiin ja muuhun vedeneristysurakointiin, peltikattourakointiin, julkisivu-urakointiin sekä kattojen huoltopalveluihin ja savunpoistoluukkujen asennuksiin ja tarkastuksiin.

Rakennus Lohja Oy:n toimitusjohtaja Janne Sihvonen on tyytyväinen mies: pari vuotta toimineen yrityksen kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat kuluneet työntäyteisissä merkeissä. Edes rakennusalaa kalvava suhdannetaantuma ei ole saanut tilauskantaa laskusuuntaan, joten yrityksen yhdelletoista työntekijälle on töitä riittänyt kiitettävästi. – Työtilanne näyttää todella hyvältä. Yrityksemme on suhteellisen pieni, joten voimme reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Monipuolisuus, kokemus ja laaja suhdeverkostomme takaavat riittävän kysynnän myös vaikeina aikoina, kertoo Sihvonen.

Icopal on valittu vuoden 2008 tavarantoimittajaksi Rautanet – ketjun kevään ostopäivillä. Palkitsemisen perusteena on toiminnan jatkuva ja ansiokas kehittäminen yhteistyössä Icopalin, Rautanettien ja Starkin kesken. Icopal on osoittanut kiitettävää halukkuutta toiminnan kehittämiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaille.Palkinnon jakoi Rautanet -kauppiaiden edustajana kauppias Jaakko Koivisto, sekä Starkin edustajana Avainasiakaspäällikkö Harri Lepistö.– Tämä on hieno tunnustus sekä pitkäjänteiselle yhteistyölle, että loistavalle aluemyyntiorganisaatiollemme, toteaa myyntijohtaja Esa Mäki Icopalista. – Vuoden 2008 tavarantoimittaja -palkinto osoittaa, että yhteistyökykyinen asenne ja aito kiinnostus kumppanuussuhteiden kehittämiseen johtaa hyviin asioihin, Mäki lisää.Rautanet -ketju on vuonna 1998 perustettu rautakauppaketju, joka muodostuu itsenäisistä rakennustarvikekauppaa harjoittavista liikkeistä. Ketjuun kuuluu lähes 100 alan liikettä maanlaajuisesti. Ketjun jäsenkauppiaat toimivat tiiviissä yhteistyössä Starkki Oy Ab:n kanssa tukeutuen hankinnoissaan Starkkiin ja sen tavarantoimittajiin. Rautanet on kuitenkin oma erillinen ketjunsa, jossa ketjupäätösten teko kuuluu kauppiaille ja jonka valikoima ja konsepti poikkeavat huomattavasti Starkin vastaavista.

Taloyhtiössämme vastikeperuste perustuu löyhästi asuntojen pinta-aloihin. Kaikissa muissa asunnoissa paitsi yhdessä vastikeperusteena oleva pinta-ala on suurempi kuin asunnon oikea pinta-ala. Esim. allekirjoittaneen asunnossa vastikeperuste on 72 neliöä, ja oikea pinta-ala noin 61. Virallista pinta-alamittausta talossa ei ole tehty, mutta muillakin vastikeperusteen ja oikean pinta-alan suhde on samansuuntainen.Tämä yksi yleisestä kaavasta poikkeava asunto on talon alkuperäisen rakennuttajan omaan käyttöön suunniteltu. Siellä vastikeperuste on 68 neliöä ja oikea pinta-ala noin 80 neliöä. Muutenkin asunto on paremmin varusteltu kuin muut, siellä on mm. kaksi vessaa, kodinhoitohuone ja sauna. Muilla vain vessa ja suihku. Taloyhtiö on vanha (50-luvulta) ja rakennuttaja nähtävästi osasi vetää kotiinpäin.Vastikeperusteiden epäkohta närästää taloyhtiössä aina säännöllisin väliajoin. Nyt tulossa on viemäriremontti, ja asia on taas pinnalla. Tämän yhden asunnon nykyinen omistaja tuntuisi saavan taas merkittävää hyötyä muiden kustannuksella, hänellä kun on moninkertaisesti putkituksia ja kosteuseristettäviä tiloja kuin muilla, ja silti hän maksaisi remontista vähemmän kuin muut.Onko mielestänne asiassa aihetta lähteä ajamaan vastikeperusteen kohtuullistamista? Voidaanko kohtuullistamisen yhteydessä mitata kaikkien asuntojen todelliset pinta-alat ja ottaa ne uudeksi vastikeperusteeksi? Voidaanko uutta kohtuullistettua vastikeperustetta käyttää voimaantulonsa jälkeen ennen asin vireillepanoa aloitettujen, mutta ei vielä maksettujen remonttien rahoituksen jaossa?

Uudella paloasetuksella on helpottavia vaikutuksia rakentamisen paloturvallisuuteen suunnittelun osalta. Asetus ja sen perustelumuistio selkeyttivät myös Kingspan Kooltherm -eristelevyjen käyttöä, joiden avulla voidaan toteuttaa paloturvallisia rakenneratkaisuja ilman erillistä palosuojausta korkeissakin rakennuksissa. Kingspan Insulation Oy:n eristeitä on nyt mahdollista käyttää laajemmin eri rakenteissa.

Lasikuistit, porstuat ja verannat ovat kuuluneet perinteiseen, suomalaiseen talonrakentamiseen. Vuosien saatossa ovat talojen ilme ja rakennusmateriaalit muuttuneet ja lasikuistit pelargonioineen ovat päässeet unohtumaan. Energiansäästötavoitteet, rakennusten kalliit neliöhinnat ja luontoarvojen korostuminen ovat nostaneet nykyajan lasikuistit uuteen kukoistukseen.