Milloin on aika puhdistaa kiinteistön ilmanvaihtokanavat?

Huoneistojen haltijoille ilmanvaihtokanavien puhdistus aiheuttaa vain vähän vaivaa. Jokaisen on huolehdittava oman asuntonsa kohdalla siitä, että puhdistajalla on esteetön pääsy puhdistuskohteisiin, kuten keittiöön, wc/ kylpyhuoneeseen, vaatehuoneeseen ja saunaan. Mahdolliset asunnoissa olevat korvausilmaventtiilit tulee avata ennen työn aloitusta ja ne on pidettävä auki koko työn keston ajan. Muita ennakkovalmisteluja asukkaiden ei tarvitse tehdä, ellei perheestä löydy esimerkiksi arkaa kissaa tai ärhäkkää koiraa, joka vaatisi siirtoa puhdistuksen ajaksi muualle.

Nuohooja Jani Grönfors Nuohous- ja Ilmastointipalvelu Nokipojat Oy:stä kertoo työn tapahtuvan alipaineistamalla. –Ilma saadaan alipaineistamalla liikkumaan reilusti, ja samalla kaveri katolta harjaa kanava kerrallaan koneellisesti pölyn irti, Grönfors kuvailee puhdistustyötä.

Ilmanvaihtokanavat saattavatkin olla jo varsin tukkoiset. –Täällä talitiaiset ovat päässeet tekemään pesiä kanaviin. Linnut olivat käyneet nyppimässä villaa talon katolla sijaitsevasta avonaisesta kokoojalaatikosta ja tiputtaneet villanpalasia ilmanvaihtokanaviin. Talosta puuttuivat kokonaan lintuverkot, joiden asentaminen ilmanvaihtokanaviin puhdistamisen yhteydessä toi 150 euron suuruisen lisäkustannuksen, hän toteaa.

Ohjeistus puhdistaa ilmanvaihtokanavat kerran 10 vuodessa on Grönforsin mielestä selkeästi liian harvaan.

– Huomaa hyvin, että sellaisilla alueilla, joilla kaivetaan ja rakennetaan, kanavat ovat varsin tukossa. Riippuu myös ympäristöstä, miten usein ilmanvaihtokanavat kaipaisivat huoltoa ja puhdistusta, hän muistuttaa.

Pienehkön rivitaloyhtiön ilmanvaihtokanavien puhdistustyöt säätöineen veivät kahdelta mieheltä aikaa nelisen tuntia. Grönfors painottaa, että kaikki puhdistukset ovat keskenään erilaisia.

– Myös taloyhtiöt ovat erilaisia suhtautumisessaan ilmanvaihtokanavien puhdistuksiin. Jotkut hoitavat puhdistamisen hyvin säännöllisesti kun taas parhaassa tai pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla kohde, jossa 40 vuotta vanhan kiinteistön ilmanvaihtokanavia ei ole milloinkaan puhdistettu, hän kertoo.

Linnut ovat riesana monissa muissakin kiinteistöissä. Grönforsin mukaan naakat ovat selvästi lisääntyneet ja tekevät kiusaa monissa paikoissa. Aivan äskettäin poistettiin erään pienkerrostalon ilmanvaihtokanavista neljä tuhtia naakanpesää. Jos tukos on todella hankala, viimeinen mahdollisuus on avata kanavan kylkeen reikä ja repiä tukkiva materiaali sen kautta irti.

Ongelmia ilmanvaihtoon aiheuttaa usein myös hieman yllättävä taho: ilmanvaihdon kannalta väärin suunnitellut ja asennetut keittiökalusteet. – Kerrostaloissa on yhteishormi ja keittiöissä venttiili sijaitsee usein kaapistojen takana. Pahimmassa tapauksessa venttiili jätetään kokonaan pois kaapistojen takaa, jolloin yhdessä asunnossa on hirveä määrä ilmaa, kun seinässä on pelkkä reikä, ja tämän vuoksi muissa asunnoissa ei ilma kierrä ollenkaan, Grönfors kuvailee ongelmaa.

Keittiöremonttia tehdessä kalusteiden suunnittelussa ja mitoituksessa tulisi tämän vuoksi huolehtia myös siitä, että ilmanvaihtokanavat tulevat paikkoihin, joista kanavat päästään puhdistamaan ilman, että kaapistoja pitää purkaa. Venttiilit on myös syytä pitää paikoillaan.

– Kaikkea on nähty, toteaa Grönfors ja kertoo tapauksesta, jossa tuli ilmi, että edellinen asukas oli käyttänyt ilmanvaihtokanavaa roskakuiluna. Taloyhtiölle tuli asukkaan omintakeisesta toiminnasta ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä tuntuva lisälasku.

Kun ilmanvaihtokanavien puhdistus tehdään nykyaikaisessa koneellisessa tulopoistojärjestelmässä, jossa on lämmön talteenotto, toimenpide vaatii enemmän työtä. Puhaltimet pitää irrottaa ja puhdistaa, samoin lämmön talteenottokuutio puhdistetaan ja ilmanvaihtokone pestään. Puhdistaminen tehdään alipaineistamalla samoin kuin painovoimaisessa järjestelmässä. Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän kanavia puhdistettaessa tulokanavat myös desinfioidaan.

Grönfors muistuttaa, että koneellisessa ilmanvaihdossa venttiilit pitäisi aina säätää ja säädöt mitata ilmanvaihtokanavien puhdistamisen yhteydessä. Tämä on tärkeää siksi, että liian alipaineinen asunto vetää korvausilmaa sisätiloihin rakenteiden vuotokohtien tai tulisijan kautta. Asunnossa tuntuva maan haju johtuukin lähes aina ongelmista ilmanvaihdon säädöissä ja korvausilman kulkemisesta rakenteiden läpi.

Jos korvausilma tulee liian alipaineiseen asuntoon tulisijan kautta, ilmenee se siten, ettei tulisija vedä normaalisti. Ylipaineisessa asunnossa taas on merkittävä kosteusvaurion riski, kun asunnossa syntyvä kosteus painuu rakenteisiin.

– Etenkin nykyaikaiset omakotitalot tehdään niin tiiviiksi ja alipaineisiksi, että joka syksy tulee nuohoojalle soittoja, että tulisija ei vedä, Grönfors kuvailee ongelmien laajuutta.

Suodattimet tulee koneellisessa ilmanvaihdossa vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Asukkaan on myös hyvä puhdistaa asunnon katossa olevat venttiilit säännöllisesti siten, että koko venttiilipaketti irrotetaan. Venttiiliä ei pidä rullata edestakaisin auki, irti ja kiinni, koska asetuksiin ei saisi koskea.

Myös painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä asukkaan kannattaa kiinnittää huomiota venttiileihin. Tällöin säädöt voi kuitenkin unohtaa, sillä painovoimaisessa järjestelmässä ilma joko kulkee tai ei, mutta tarkempia säätöjä, jollaisia tarvitaan koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä, ei ole. Sen varmistaminen, että ilma edelleen kulkee, on kuitenkin jokaisen vastuulla.

– Esimerkiksi nyt työn alla olleesta taloyhtiöstä löytyi kaksi venttiiliä, jotka olivat täysin tukossa. Silloin tällöin kannattaa siis ottaa venttiili irti ja koettaa kädellä, kulkeeko ilma ollenkaan. Samalla on hyvä pestä venttiilit, Grönfors evästää.

– Vasta puhdistuksen jälkeen huomasi, että ilma oli ollut aavistuksen paksua. Eron aisti jo pari tuntia puhdistuksen jälkeen. Nyt, puoli vuotta myöhemmin, ilma on edelleen raikasta.