Työllistä, kysy talviasennusetua!

Taloyhtiön hallitus vastaa kiinteistön kunnossapysymisestäTaloyhtiön hallituksen keskeinen tehtävä on pitää huolta kiinteistön kunnosta ja sen arvon säilymisestä. Vastuunsa ymmärtävä hallituksen jäsen tarkkailee rakennuksen kuntoa ja ryhtyy vian havaittuaan toimenpiteisiin. Jos hallitus ei ole huomannut vaikkapa parvekkeiden maalipintojen huonoa kuntoa, voi asukas esittää siitä kysymyksen hallitukselle. Jos hallitus ei tämän jälkeen ryhdy toimenpiteisiin asian tutkimiseksi ja korjaamiseksi, jää vastuu lisävahinkojen synnystä hallituksen jäsenille.

Lasikuistit, porstuat ja verannat ovat kuuluneet perinteiseen, suomalaiseen talonrakentamiseen. Vuosien saatossa ovat talojen ilme ja rakennusmateriaalit muuttuneet ja lasikuistit pelargonioineen ovat päässeet unohtumaan. Energiansäästötavoitteet, rakennusten kalliit neliöhinnat ja luontoarvojen korostuminen ovat nostaneet nykyajan lasikuistit uuteen kukoistukseen.

Lasitettu parveke laajentaa asuintilaa lähemmäksi luontoa. Kun parveke on lasitettu, huomaa usein istuvansa siellä säätilasta ja vuodenajasta riippumatta. Vaikka olohuonekin olisi viihtyisä ja kauniisti sisustettu, parveke vetää kuitenkin puoleensa.Auringonsuojaverhot antavat keinon pitää olosuhteet aina miellyttävinä. Lumonin lasituksiin on saatavissa integroituvat aurinkosuojaverhot, jotka suojaavat niin paahtavalta auringon lämmöltä kuin ohikulkijoiden katseilta.Auringonsuojaverhot kannattaa hankkia kerralla koko taloyhtiön parvekelaseihin ja ne ovat kätevä laitattaa myös vaikkapa parvekelasien huollon yhteydessä. Näin taloyhtiö saa ne mittojen mukaan tehtynä ja valmiiksi ammattilaisen paikoilleen asentamana.

Suomessa sattuu vuosittain noin 30 000 kaatumisesta tai putoamisesta johtuvaa työtapaturmaa ja yleisin työperäisen kuolemantapauksen aiheuttaja on putoamisonnettomuus. Myös AVI on kiinnittänyt huomiota putoamistapaturmien lisääntymiseen ja aloitti syksyllä 2020 kolmivuotisen valvontahankkeen.

Liittyen kosteusvaurioon, jonka kuivatuksen/korjauksen rakenteiden osalta katsotaan kuuluvan taloyhtiölle ja pintakorjausten, kuten seinän ja keittiön sokkeleiden paikkaus purkamisen ja kuivatuksen jälkeen, kuuluvan osakkaalle.Onko osakkaalla oikeus valita itse urakoitsija tekemään korjaukset, joiden kustannukset kuuluvat osakkaalle itselleen? Voiko isännöitsijä osakasta kuulematta tilata urakoitsijan tekemään ko. korjaukset ja sen jälkeen laskuttaa osakasta?

Vaatimukset isännöitsijän ammattitaitoa ja toimintaa kohtaan ovat lisääntyneetSuomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa on yli miljoona asuntoa. Tätä sadan miljardin omaisuusmassaa omistaa noin kaksi miljoonaa osakasta. Osakkaiden ja asukkaiden etua valvoo taloyhtiöiden hallituksissa noin neljännesmiljoona jäsentä, joiden keskeinen yhteistyökumppani ammatillisella tasolla on isännöitsijä. Päätoimisia ammatti-isännöitsijöitä on vain muutama tuhat. Alalle kaivataankin lisää isännöitsijöitä niin määrällisesti kuin myös laajemmin koulutettuna.Isännöitsijä on useimmissa taloyhtiöissä yhtiön luottomies, täysverinen ammattilainen niin talouden suunnittelun kuin remontoinninkin hallinnassa. Vastapainoksi joissain yhtiöissä isännöinti koetaan pakkopullana, välttämättömänä pahana. Molemmissa tapauksissa vaatimukset isännöinniltä saatavaa palvelua kohtaan ovat kuitenkin korkeat. Joissain yhtiöissä tästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan, joissain taas isännöitsijä valitaan pelkän hinnan perusteella. Entäpä sitten kun remonttitarve iskeekin kuin ne kuuluisat telefaxit, odottamatta ja pyytämättä. Ja kun tilanne on ns. päällä, on isännöitsijän näytettävä kykynsä tai kyvyttömyytensä, oltava taloyhtiön pelastava sankari tai mitään aikaansaamaton luuserikonna.Lue lisää Taloyhtiö-palvelusta...