• Etusivu
  • Isännöitsijä

Viikon kysymys: Huoneistojen pinta-alat eivät pidäkään paikkaansa?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Julkaistu 24.03.2015Päivitetty 06.06.2023
20236_82145.jpg

Olemme teettäneet talosta pohjakuvat, joissa ilmeni etteivät yhtiöjärjestyksessä ilmoitetut pinta-alat vastaa mitattuja. Olemme päättäneet muuttaa yhtiöjärjestystä pinta-alojen suhteen.

Ongelma on huoneistoomme kuuluva 45 m2:n kellaritila, josta olemme maksaneet nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti ½ normaalista vastikkeesta. Nyt yksi osakkeenomistaja on moittinut nykyistä yhtiöjärjestystä em. osin. Lasketaanko kyseinen kellaritila asuinpinta-alaan ja onko siitä maksettava täyttä yhtiövastiketta? Tila on remontoitu ja lämmin, mutta vain 2 m korkea ja sijaitsee 80 % maan alla. Tilaan on käynti asunnosta.

Vastaus:

Ratkaisevaa vastikkeenmaksuperusteen kannalta on yhtiöjärjestys, jonka mukaan vastikkeet lasketaan, vaikka yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala ei vastaisikaan huoneiston todellista pinta-alaa. Kysyjän tapauksessa on päätetty muuttaa yhtiöjärjestystä todellisen pinta-alan mukaiseksi.

Asunto-osakeyhtiöissä erilaisten tilojen nimitykset esimerkiksi yhtiöjärjestyksissä eivät välttämättä vastaa rakennuslainsäädännön mukaisia määrittelyjä kyseisille tiloille. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöstä ei siis löydy suoraa johtoa sen suhteen, että tiettyyn tilaan täytyisi määrätä pienempi vastike kuin toiseen tilaan.

Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä huoneistoa eikä asuinhuoneistoa. Sitä vastoin laissa todetaan, että osakehuoneistolla tarkoitetaan sellaista huoneistoa ja muuta rakennuksen tai kiinteistön osaa, jonka hallintaan osakkeet tuottavat oikeuden. Yhtiöjärjestyksen määräykset ratkaisevat sen miten vastikkeiden perusteet eri tilojen osalta määrätään.

Täyden vastikkeen maksaminen kellaritiloista saatetaan kokea myös epäoikeudenmukaisena. Sillä saattaa olla joissakin tapauksissa jopa osakehuoneiston myyntiä vaikeuttava vaikutus.

Jos kysyjän tapauksessa yhtiöjärjestystä nyt muutettaisiin siten, että hänen maksettavaksi tuleva vastikemääränsä kasvaisi, niin tähän olisi saatava kysyjän suostumus. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n mukaan yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava määräenemmistön lisäksi osakkeenomistajan suostumus, jos lisätään hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan siten, että muutetaan vastike- tai muuta maksuperustetta.

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

Kysy niin vastaamme -palvelu

Palstalla voit esittää joka torstai taloyhtiöön liittyviä kysymyksiä, joihin alan ammattilaiset JuriNet-asianajoketjusta vastaavat. Voit myös lukea jo esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiin vastataan pääsääntöisesti yhden arkivuorokauden kuluessa.

Siirry Kysy niin vastaamme -palveluun

Henkilökohtaisia neuvoja lakiasioissa saat jättämällä yhteydenottopyynnön.

Jätä yhteydenottopyyntö lakimiehelle!

Aiemmin esitetyt viikon kysymykset:

Aiemmin esitetyt ja vastatut viikon kysymykset löytyvät alla olevasta linkistä!

Viikon kysymykset!

Jurinet Oy
Isännöitsijä
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20236_82003.jpg
Voivatko hallitus ja isännöitsijä määrätä remonteista?
Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?
Katu, jossa on taloja rivissä
Avainten jakaminen?
Taloyhtiössämme uusittiin "pääovet" ja asuntoon liittyvän varaston ovet. Asennettiin kaksi lukkoa ja jaettiin kolme avainta/lukko eli 6 avainta asuntoa kohti. Asuntoja on kahden kokoisia. Nyt eräs asukas vaatii, että avaimia pitäisi jakaa taloyhtiön piikkiin asuntoneliöiden mukaan vedoten yhdenvertaisuuteen. Onko jossain määritelty jakoperusteita esim. asunnon koko/neliöt, asukkaiden määrä jne.?
20236_82003.jpg
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutoksesta erilliskorvaus isännöitsijälle?
Onko isännöitsijä oikeutettu perimään erilliskorvauksen yhtiöjärjestyksen muutoksien laatimisesta, kun muutostarve perustuu muuttuneeseen lainsäädäntöön (=muuttuneeseen asunto-osakeyhtiölakiin)?
20115_25991.jpg
Viikon kysymys: Talo tyhjillään - lämmitys pois päältä?
Kysymys:Tarkoituksena muuttaa kesäksi (kesä-heinä-elokuu) mökille. Talossamme on vesikiertoinen patterilämmitys (öljy). Onko viisainta ottaa kiertovesipumppu siksi aikaa pois vai antaa olla päällä? Edellisenä kesänä annoimme olla päällä ja kävimme noin kerran viikkoon katsomassa, että kaikki on kunnossa.
20238_82950.jpg
Viikon kysymys: Miksi kärhö ei kuki?
Miksi 3 v kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
202112_74243.jpg
Maksaako taloyhtiö kylpyhuoneen haljenneen seinän korjaukset?
As Oy:n kylpyhuoneemme seinissä on kaksi pystysuuntaista halkeamaa. Halkeamat ulottuvat lattiasta kattoon ja aiheuttaja ilmeisesti rakenteiden liike (seinän runkomateriaali vaihtuu tässä kohdassa materiaalista toiseen). Hallituksen mielestä kunnossapitovastuu on osakkaalla (pintamateriaali), minun mielestäni yhtiöllä (ongelma rakenteissa). Seinässä on myös vesieriste, jonka kuntoa ei ole tutkittu.Kenen vastuulla vaurioiden selvitystyö on ja mitä on tehtävissä, jos yhtiö ei rakenteita korjaa? Talo on kerrostalo, joka on rakennettu 1999. Kuuluuko rakenteiden vaurioiden korjaus pintamateriaaleineen yhtiölle huolimatta rakennuksen iästä, jos vika löytyy rakenteista?Hallituksen viimeisin kanta: laatta kuuluu pintamateriaalina asukkaalle eikä yhtiö korjaa. Mielestäni yhtiö on väärässä. Täytyykö palkata juristi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton