Markkinatien julkisivukorjauksen pilottivaihe valmistui

Alueen julkisivujen ja ilmanvaihdon peruskorjaus aloitettiin F-talosta, joka on sijainniltaan taaimmaisin ja siksi sopivin myös pilottikohteeksi. Tällöin myös korttelin muiden talojen asukkaille aiheutuvat haitat jäivät Salorannan mukaan mahdollisimman vähäiseksi. Koska korjaus käsitti julkisivukorjauksen ohella myös katon, ilmastoinnin, salaojien, aluelämmön putkituksien sekä kaapelointien uusimisen, piti F- talon asukkaiden muuttaa korjauksen ajaksi kaupungin heille osoittamiin sijaisasuntoihin.

Erityisesti ilmastoinnin katkaiseminen oli muuton kannalta ratkaiseva tekijä. Peruskorjaustöiden eteneminen oli näin myös helpompaa, kun ei tarvinnut joka asiassa ottaa asukkaita huomioon. Tosin kiinteistöyhtiön muiden talojen asukkaat kärsivät jonkin verran työmaan aiheuttamista ylimääräisistä meluhaitoista ja erilaisista piha-alueen samanaikaisista korjaustoimenpiteistä. Asukkaat ovat suhtautuneet korjaukseen kuitenkin varsin ymmärtäväisesti, sillä tuohan korjaus alueelle niin esteettistä kuin toiminnallistakin lisämukavuutta – esimerkiksi uusien ja isompien lasitettujen parvekkeiden muodossa.

"Paikalla muurattu tiilijulkisivu on pitkäikäinen ja elinkaarensa aikana vähän huoltoa vaativa julkisivukorjausratkaisu - ja siksi myös kilpailukykyinen"

Pilottivaiheessa korjattiin aluksi vain yksi talo, jotta voitaisiin varmistua uudentyyppisen ilmanvaihtokanavoinnin toimivuudesta. Korjauksessa käytettiin ilmastointikanavien vedossa varsin uudentyyppistä toimintamallia, jossa tuloilmakanavisto oli sijoitettu julkisivumuurauksen takana olevan eristekerroksen sisään, kertoo rakennesuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Sami Suomela Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:stä. Aiemmin vastaavantyyppistä menetelmää ei ole voitu juurikaan käyttää, sillä kanavisto vaatii paksun eristekerroksen ympärilleen. Nykyisin julkisivukorjauksiin kohdistuvat energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät lähes poikkeuksetta myös lämmöneristyksen parantamista. Tämä puolestaan johtaa yleensä paksumpiin eristekerroksiin, mikä puolestaan mahdollistaa tämänkaltaisten tuloilmakanavistojen asentamisen ulkoseinärakenteen sisään.

Menetelmä ei sovellu kaikkiin talotyyppeihin, mutta esimerkiksi Markkinatien tapaisiin 3–4 kerroksisiin, perinteisillä ikkunoilla varustettuihin taloihin menetelmä on optimaalinen. Sen sijaan nauhamaisilla ikkunoilla varustettuihin taloihin menetelmä ei ilman ikkunamuutoksia sovellu, sillä iv-kanaville pitää olla riittävästi tilaa kerroksista toisiin putkia vedettäessä.

Kohteen ensimmäinen ns. pilottivaihe saatiin luovutettua aikataulun mukaisesti 20.3. ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin F-taloon samasta päivästä alkaen. Seuraavaksi korjataan taloja aina kolmen talon sarjassa. G-talon korjaus aloitettiin asukasmuutoilla 16.3. alkaen ja pari viikkoa ennen vappua oltiin korjauksissa jo niin pitkällä, että eristeet oli poistettu, sokkelilevennykset osittain jo tehtynä ja muuraustyöt alkamassa. Seuraavan H-talon muutot alkoivat vappua edeltävällä viikolla ja tämän ryhmän viimeisen eli A-talon muutto sijoittuu toukokuun loppuun.

Vastaavan mestarin näkökulmasta katsottuna pilottina toimineen F-talon aikataulu oli varsin tiukka, koska siinä piti miettiä hieman enemmän mm. uuden iv-kanavajärjestelmän asentamisen mukanaan tuomia hidastavia tekijöitä, ja etenkin niiden tahdistamista muiden töiden, kuten esimerkiksi muurauksen etenemiseen. Nyt kun kaikki asiat on kertaalleen mietitty ja harjoiteltu, sujuu jatkokin hieman helpommin, kun jokaista asiaa ei tarvitse enää erikseen miettiä. Lisäksi kolmen talon samanaikainen korjaus tuo rakentajalle lisäsynergiaa, kun työntekijöitä voidaan kierrättää tilanteen mukaan kohteesta toiseen. G-talo valmistuu elokuun loppuun mennessä, H-talo lokakuun puolessa välissä ja A-talo marraskuun lopussa, joten aika rivakasti peruskorjaus kaiken kaikkiaan etenee.

Usein ajatellaan, että paikalla muuratun julkisivun alle tehtävät sokkelilevennykset aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia korjauskohteessa. Todellisuudessa niiden teko on kuitenkin varsin nopea toimenpide. Koska salaojat ovat tämän ikäisissä taloissa jo varsin usein huonossa kunnossa, joudutaan sokkelin juuret joka tapauksessa kaivamaan auki ja salaojat uusimaan. Tästä johtuen sokkelilevennyksen teko ei enää aiheuta suurtakaan lisätyötä. Markkinatienkin tapauksessa vanhat putket olivat monin paikoin litistyneet kasaan ja ne piti uusia. Samalla kertaa, kun salaojaputket uusitaan, ei sokkelien manttelointikaan ole enää merkittävästi kustannuksia tai aikaa lisäävä toimenpide.

Niin arkkitehti kuin vastaava mestarikin olivat pilottivaiheen lopputulokseen varsin tyytyväisiä. Työn jälki myös muurausten osalta vastasi odotuksia ja aikataulussakin pysyttiin suunnitelmien mukaisesti. Tästä on hyvä jatkaa, kommentoivat sekä Saloranta että Erat Arkkitehtien Sebastian Lönnqvist. Paikalla muurattu tiilijulkisivu on pitkäikäinen ja elinkaarensa aikana vähän huoltoa vaativa julkisivukorjausratkaisu – ja siksi myös kilpailukykyinen. Rakennesuunnittelijana toimiva Sami Suomela painotti myös sitä, että rakennus on myös kosteusteknisesti hyvin varmennettu, sillä esimerkiksi tiiliseinän takana olevien lämmöneristeiden pintaan on asennettu tuulensuojaksi vedenpitävä kuitusementtilevy, joka tarvittaessa voi toimia vaikka työnaikaisena sääsuojana.

Teksti: Juha Karilainen Kuvat: Wienerberger Oy Ab ja Arkkitehtitoimisto ERAT Oy