EU:n direktiivit määräävät tarkasti, millaisia leikkivälineiden pitää olla ja millaiset alustat niille vaaditaan. Periaatteena on, että jos taloyhtiön pihassa on leikkivälineitä, niiden pitää olla kunnossa – tai sitten ne pitää viedä kokonaan pois. Se, ettei taloyhtiössä asu yhtään lasta tai leikkivälineet seisovat tyhjän panttina, ei vapauta taloyhtiötä leikkivälineiden kunnonvalvonnan velvoitteesta. Vaikka taloyhtiöt olisivat siirtäneet leikkipaikan ylläpidon alihankkijalle, ne eivät omistajina silti välty turvallisuusvastuulta. Eikä vastuu rajaudu vain leikkivälineisiin. Leikkipaikan omistaja on velvoitettu pitämään huolta myös leikkipaikan muiden rakenteiden eli mm. aitojen, pöytien, penkkien ja istutusten turvallisuudesta.

Dokumentoi kaikki

Jos taloyhtiön pihalla olevissa leikkivälineissä sattuu onnettomuus tai tapaturma, silloin tullaan kysymään taloyhtiöltä näyttöä siitä, miten se on huolehtinut leikkivälineistä ja niiden kunnosta. Kun tarkastussuunnitelmia, tarkastuksia ja huoltotoimia tehdään, kannattaa kaikki asiat kirjata ylös. Suunnitelmaan kirjataan leikkivälinekohtaisesti tarkastusvälit ja tarkastuksen tekijä, jotta asia tulee varmasti hoidetuksi. Ehdottoman tärkeää on myös dokumentoida havaitut puutteet ja tehdyt toimenpiteet.

Tarkastaminen ja korjaaminen

Leikkipaikkojen tarkastussondit ovat tärkein välinesarja leikkipaikkojen standardin mukaisuutta arvioitaessa. Sarja on eurooppalaisen EN 1176 -standardin mukainen. Sondien käyttö edellyttää asiaan perehtyneisyyttä ja standardien hyvää tuntemusta. Materiaali on kevyttä lasikuitua, ja mukaan kuuluu olkalaukku. Yhteenlaskettu paino 4,6 kg.

Leikkikenttävälineitä on huollettava ja kunnostettava säännöllisesti. Esimerkiksi talvisäiden ja mahdollisen ilkivallan vaikutukset pitää tarkastaa säännöllisesti ja korjata mahdolliset puutteet. Lisäksi olisi hienoa, jos taloyhtiössä olisi sellainen jatkuvan tarkkailun henki, jolloin jatkuvasti silmäiltäisiin, missä kunnossa piha leikkivälineineen on.

Turvallisuuskartoitus perustuu yleensä leikkivälineiden tarkastuslistaan, jossa kiinnitetään huomiota mm. keinujen rakenteiden tukevuuteen, eheyteen, ripustusten kuntoon, putoamisalueiden alustan pehmeyteen ja turvallisuuteen sekä ketjuihin, istuimen maavaraan ja keinun liikerataan. Liukumäissä ja kiipeilytelineissä tarkastetaan mm. rakenteiden tukevuus ja eheys, puolien ja askelmien tukevuus sekä putoamisvaara- alueen pehmeys ja muu turvallisuus. Välineissä ei saa olla kiinnijuuttumisvaaraa, kaiteiden tulee olla riittävät ja tarvittaessa alle 3-vuotiaiden pääsyä telineelle pitää olla vaikeutettu. Valaistuksen tulee myös olla riittävä.

Välineiden kuntoa ei yleensä pysty selvittämään pelkästään silmämääräisesti. Esimerkiksi lahonneita tukijalkoja tai kuluneita laakereita ei välttämättä pysty näkemään pelkällä silmällä. Piikillä voi mitata pehmeän hiekkakerroksen syvyyttä (vaatimus vähintään 40 cm), ja erilaisilla muilla apuvälineillä mitataan mm. rakojen kokoa ja varmistetaan, ettei sormi, käsi tai pieni pää mahdu väärään paikkaan.

Leikkivälineiden tarkastamisen voi hoitaa myös koulutettu turvatarkastaja tai huoltoyhtiö. Silloin on tärkeää edellyttää, että tarkastuksista syntyy dokumentti, jonka perusteella mahdolliset korjaukset tehdään.

Taloyhtiö voi luonnollisesti itse korjata rikkoontuneet välineet, kunhan leikkivälineen rakennetta ei muuteta niin, että se muuttuu määräysten vastaiseksi: Jos leikkivälineeseen vaihdetaan uusi osa, sen on oltava täysin samanlainen kuin entinen. Siihen ei saa lisätä laudanpätkiä, eikä tehdä mitään muitakaan muutoksia. Korjaamisella saadaan myös pidennettyä välineiden käyttöikää.

Tavallisin korjaava toimenpide on hiekan lisääminen keinujen alle. Putoamisalueella pitää olla vähintään 40 cm hiekkaa tai iskuja vaimentava, turvavaatimukset täyttävä kumimatto. Puualustat tai laatoitukset ovat kiellettyjä. Hiekan pitää pysyä pehmeänä, joten paras vaihtoehto on tasarakeinen turvahiekka tai -sora. Talvella pakkanen voi synnyttää kuitenkin hiekkapohjaan uuden ongelman: maa jäätyy keinun alla eikä vastaa enää vaatimuksia. Niinpä keinut pitäisi poistaa talven ajaksi käytöstä. Usein keinut joudutaan poistamaan käytöstä myös joko tukijalkojen puutteiden, kuluneiden laakereiden tai nykystandardien vastaisten ketjujen vuoksi. Liian suurisilmäiset ketjut voi suojata muovein. Samassa keinurungossa saa olla vain kaksi samanlaisella istuimella varustettua riippukeinua. Jos halutaan istuin eri-ikäisille lapsille, keinun rungossa on oltava pystysuora välipuu.

Kasvillisuuskin on suunniteltava ja tunnettava

Taloyhtiön leikkipaikan läheisyyteen ei pitäisi koskaan istuttaa piikikkäitä tai myrkyllisiä kasveja. Leikkivälineillä on tietyt suojaetäisyydet, joten kasveja ei pidä istuttaa liian lähelle välineitä. Vanhojen puiden inventointi, kunnon seuraaminen ja tarvittaessa kaataminen pienentää tapaturmariskiä. Esimerkiksi talviauraus on voinut vaurioittaa nuorempaakin puita kohtalokkaasti.

Uudet leikkivälineet

Kun taloyhtiö teettää uuden pihasuunnitelman, johon kuuluu leikkivälineiden suunnittelu tai hankkii itse uudet leikkivälineet, asiantuntevilta suunnittelijoilta ja tunnetuilta valmistajilta saa mitä todennäköisimmin standardien mukaiset välineet. Poikkeuksiakin on, joten taloyhtiöiden pitäisi aina selkeästi asettaa vaatimukseksi, että suunniteltujen ja toimitettavien laitteiden pitää olla standardien mukaiset.

Leikkivälineillä on tietyt suojaetäisyydet, joten niitä ei saa sijoittaa liian tiiviisti. Välineiden määrä pitää mitoittaa oikein. Laitteet pitää myös osata perustaa, koota ja pystyttää oikein, jotta laitevalmistajan suunnittelema ja tarkoittama turvallisuus säilyy. Esimerkiksi tukijalkojen betonivalut jäävät helposti liian korkealle.

Valvonta

Suomessa leikkipaikkojen turvallisuutta valvoo Kuluttajavirasto. Valvonta perustuu tuoteturvallisuuslakiin, joka koskee myös palveluja. Jos leikkipaikasta tehdään valitus, Kuluttajavirasto puuttuu asiaan. Käytännössä asioihin tarttuu usein kunnan terveystarkastaja, jolla on paitsi laillinen oikeus myös velvollisuus ottaa asia käsittelyyn ja tarvittaessa määrätä leikkiväline tai -paikka käyttökieltoon.

Valvonnan painopiste on tähän asti ollut muiden kuin taloyhtiöiden leikkivälineiden kunnon valvonnassa. Taloyhtiöiden ei kuitenkaan pitäisi unohtaa sitä, että jos niiden ylläpitämien leikkipaikkojen taso yleisestikin ottaen alkaa laskea, viranomaiset varmasti kohdentavat siihen suuntaan enemmän valvontaa. Kun taloyhtiö huolehtii leikkivälineiden kunnosta, se vähentää valvonnan tarvetta ja sillä tavalla tuo myös säästöä.

Valvonnan painopiste on tähän asti ollut muiden kuin taloyhtiöiden leikkivälineiden kunnon valvonnassa. Taloyhtiöiden ei kuitenkaan pitäisi unohtaa sitä, että jos niiden ylläpitämien leikkipaikkojen taso yleisestikin ottaen alkaa laskea, viranomaiset varmasti kohdentavat siihen suuntaan enemmän valvontaa. Kun taloyhtiö huolehtii leikkivälineiden kunnosta, se vähentää valvonnan tarvetta ja sillä tavalla tuo myös säästöä.

SFS-käsikirja 143 Leikkikenttävälineet sisältää vuonna 2008 uusitut leikkikenttävälineitä käsittelevät eurooppalaiset standardit. Kirjassa on myös laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 74/2004. Kirjassa käsitellään mm.
* yleisiä turvallisuusvaatimuksia ja testimenetelmiä
* keinuja, liukumäkiä, köysiratoja, karuselleja, keinumisvälineitä
* suljettuja leikkivälineitä ja kolmiulotteisia kiipeilyverkkoja
* iskua vaimentavien alustojen testimenetelmiä
* erityisvaatimuksia helppopääsyisille välineille
* leikkikenttävälineiden asennusta, tarkastusta, huoltoa ja ylläpitoa.

julkaisupvm
18.5.2010

Jaa sivu \|

Etusivulle \| Kerro kaverille \| Oikeudellinen tiedote \| Tietosuoja \| Palaute \| Yhteystiedot	© Sanoma News Oy