Ostimme asuntomme (80-luvulla rakennettu rivitalo) n. vuosi sitten Vantaalta, Etelä-Suomesta. Ennen asunnon ostamista teetimme yhdessä myyjän kanssa kosteusmittaukset asunnon kosteisiin tiloihin. Myyjä sanoi tuolloin, että jos kosteutta löytyy, taloyhtiö korvaa remontista vanhan purun ja uudet vesieristeet.
Kosteusmittauksissa ilmeni kosteutta muutamassa kohdassa (mm. suihkun sekoittajan kohdalla seinän kaakeleiden takana) ja mittauksen tekijä suositteli kylpyhuoneen remontointia kahden vuoden sisällä.
Toimitimme kosteusmittausraportin kirjallisena isännöitsijälle pian muutettuamme asuntoon, ja samalla pyysimme toimintaohjeita kylpyhuoneen remonttia ajatellen.
Varsinaisen muutoshakuilmoituksen teimme kirjallisena joulukuussa 2011 isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle, ja olemme kyselleet asiasta sähköpostitse useasti kevään (2012) mittaan. Vasta muutama viikko sitten (yli 11 kk ensimmäisen ilmoituksen jälkeen) saimme asiaan ensimmäisen kerran vastauksen, jossa ilmoitettiin, että taloyhtiö ei korvaa remontista mitään pelkän pinnalta tehdyn kosteusmittauksen perusteella, vaan kosteus tulee mitata rakenteista kylpyhuoneen purkamisen jälkeen tai vaihtoehtoisesti poraamalla seinään reiän. Jos rakenteissa tässä vaiheessa ilmenee kosteutta/muuta vikaa, taloyhtiön osallistumisesta kustannuksiin voidaan alkaa keskustelemaan.
Olemme omalta osaltamme huolehtineet, että kosteusvaurio ei pääse pahenemaan, sillä käytössämme on koko ajan ollut suihkukaappi. Tämän ansiosta on mahdollista myös, että vuosi sitten mitattu kosteus on päässyt kuivumaan, eikä mittauksia uudelleen tehtäessä kosteutta, eikä näin ollen taloyhtiön korvausvelvollisuutta enää olisi havaittavissa.
Mitkä ovat mahdollisuutemme saada taloyhtiö osallistumaan remonttikustannuksiin vanhan purun ja vesieristeiden osalta, kun remontin aloittaminen (ja taloyhtiön nyt vaatimien lisätutkimusten tekeminen) on viivästynyt taloyhtiön ja isännöitsijän vastaamisen hitauden johdosta? Itse emme muuten remonttiin ryhtyisi, mutta vuoden takaisen kosteusmittauksen asettamasta kahden vuoden määräajasta emme myöskään uskalla lipsua.