• Etusivu
  • Remontti

Asunto-osakeyhtiöitä korjattiin vuonna 2011 1,3 miljardilla eurolla

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.09.2012
20119_27828.jpg

Suurinta korjaustarve on tällähetkellä 1950- ja 1960-luvuilla valmistuneissa taloyhtiössä.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2011 noin 1,7 miljardilla eurolla, mikä on 3,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat reilun kolme neljännestä koko asuntoyhteisöjen korjauksista, kaikkiaan noin 1,3 miljardia euroa. Asunto-osakeyhtiöiden korjausten arvo kasvoi noin 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluihin kuuluvat vuosikorjauskustannukset laskivat 10,5 prosenttia vuoden 2010 tilanteesta.

Taseeseen aktivoidut korjauskustannukset puolestaan kasvoivat voimakkaasti, 39 prosenttia. Syy vahvaan peruskorjausten kasvuun oli 1950- ja 1960–luvuilla valmistuneiden kerrostaloasuntoyhtiöiden suuret peruskorjauskulut. Rivitalojen korjausten arvosta lähes puolet kohdistui 1980–luvulla valmistuneisiin rakennuksiin.

Yli 40 % kaikista korjauksista kohdistui LVI-järjestelmiin

Runsas 40 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten LVI-järjestelmien korjauksiin kuten putkiremontteihin. Noin neljännes kaikista korjauksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. Huoneistojen korjaukset ja rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat 7–8 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennuksen pohjarakenteiden, sähköjärjestelmien ja muihin korjaustoimenpiteisiin.

Vuoden 2010 vuosikorjausten määrä suhteessa vuoden 2009 korjauksiin.
Vuoden 2010 vuosikorjausten määrä suhteessa vuoden 2009 korjauksiin.

Ennen 1980-lukua rakennettuja taloyhtiöitä korjattuun yli 1,2 miljardilla

Suurinta korjauskustannuksien suhteellinenkasvu oli ennen 2000-luvulla rakennettujen asunto-osakeyhtiöiden osalta.

Korjauskustannukset valmistumisvuoden mukaan.
Korjauskustannukset valmistumisvuoden mukaan.

Lähde: Asuntoyhteisöjen korjaukset. Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaj Isaksson (09) 1734 3633, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Remontti
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Maksamattomat vastikkeet, peritäänkö?
Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tuli kiinteistöyhtiössämme ilmi, että eräällä osakkaalla on jo kohta 13 vuotta ollut 44 neliömetrin asunto, mutta maksanut vastikkeita vain 30 neliömetrin asuntopinta-alan mukaan. Osakas on, ennen meidän muitten tuloa yhtiöön, vuonna 2000 ottanut haltuunsa osan ullakkoa asuntonsa yläpuolelta.Asiaa on yhtiössämme käsitelty eri tavoin jo muutaman vuoden. Ajankohtainen kysymys on: onko yhtiöllä mahdollisuus vaatia osakkaalta maksamatta jätetyt vastikkeet? Onko oikeuteen haastaminen ainoa keino? Miten ja voiko tähän asiaan soveltaa osakeyhtiölain säännös osakkaiden yhdenvertaisuudesta? Yhtiössämme noudatetaan muutamin poikkeuksin osakeyhtiölakia, ei asunto-osakeyhtiölakia. Yhtiön puheenjohtajana en tiedä mitä tehdä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton