ARAn avustukset vuodelle 2013

Suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi myönnetään avustuksia kuntoarvion laadintaan, kuntotutkimusavustuksia ja huoltokirjan laadintaan. Avustuksen myöntää kunta. ARA myöntää avustuksen, jos hakijana on kunta tai kuntayhtymä

Kuntoarvioavustuksen saaminen edellyttää, että kuntoarvion taso vastaa alalla sovittua hyvää tasoa ja sen tulee sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arviointi tekniseltä ja tarvittaessa toiminnalliselta kannalta (14 §). Kiinteistön toiminnallisuus (esteettömyys) on selvitettävä aina kuntoarviota laadittaessa.

Kuntoarviota koskevat kiinteistönhoitokortit ovat:
KH 90-00489 TILAAJAN OHJE
KH 90-00490 KUNTOARVIOIJAN OHJE
KH 90021 PTS-EHDOTUS

Kuntoarvioavustuksen saaminen edellyttää kuntoarvioon liitettyä PTS-ehdotusta sekä laajennettua energiataloudellista selvitystä, jota koskevat kortit ovat:
KH 90-00314
LVI 01-0353
RT 18-10785

Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää enintään 50 % kuntoarvion hyväksytyistä kustannuksista

Avustettavalla kuntotutkimuksella tarkoitetaan jonkin VNA 15 §:ssä tarkoitetun osa-alueen tai rakennuksen laitejärjestelmän yksityiskohtaista tutkimista korjaustarpeiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimusavustusta voidaan myöntää, jos kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Tutkimus tehdään käyttäen tarvittavassa laajuudessa rakenteiden koestusta, näytteiden ottoa ja mittauksia.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää enintään 50 % kuntotutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista.

Asuinrakennuksille laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää enintään 50 % avustusta, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, siihen sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja sen taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa.

Huoltokirjojen laatimisen kustannuksia avustettaessa on otettava huomioon se, milloin rakennukselle on jo muutoin laadittava käyttö- ja huolto-ohje. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 66 §:n mukaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava uusille asuinrakennuksille sekä uudisrakentamiseen verrattavissa korjaus- ja muutostyökohteissa ja soveltuvin osin sellaisessa korjaus- ja muutostyökohteessa, johon edellytetään rakennuslupaa. Käyttö- ja huolto-ohjeen laatiminen todetaan loppukatselmuksessa. Ohjeen ylläpitoon ja noudattamiseen ei aseteta velvoitteita.

Edellisen vuoksi huoltokirjan, joka tarkoittaa käytännössä samaa kuin käyttö- ja huolto-ohje, laatimisen avustaminen on tarkoituksenmukaisempaa, jos rakennus on rakennettu ennen vuotta 2000. Avustuksen saaminen ei ole tarkoituksenmukaista, jos rakennusta on korjattu tai muutettu vuonna 2000 tai sen jälkeen tavalla, joka on vaatinut rakennusluvan. Määräaika lasketaan siitä, kun rakennuslupahakemus on jätetty viranomaiselle.

ARA on antanut näistä avustuksista erilliset ohjeet (Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2013). Ohjeet ovat ARAn verkkosivuilla

Vuoden 2013 valtion talousarviossa on energia-avustusten myöntämistä varten vahvistettu energia-avustuksiin 13 miljoonaa, josta pientalojen tarveharkintaisiin energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa. Uusituvan energian käyttöönottoa ei vuonna 2013 avusteta muuta kuin pientalojen tarveharkintaisen energia-avustuksen toimenpiteenä.

Avustettavat toimenpiteet

Energiatehokkuuden parantamisella on merkittävä painoarvo myönnettäessä korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia. Pientalon energia-avustuksen myöntäminen edellyttää jo tarkoituksensa vuoksi tämän huomioon ottamista.

Avustettavalta korjaukselta edellytetään, että sillä

parannetaan energiataloutta tai otetaan lämmityksessä käyttöön uusiutuvaa energiaa.

Avustettavia toimenpiteitä ovat kunnan harkinnan mukaan mm. ulkovaipan korjaukset ja lämmitystapamuutokset. Avustuksen myöntäminen ei edellytä energiakatselmusta tai muuta energiatarkastelua.

Muut energia-avustukset
Avustusta voidaan myöntää vain VNA 18 §:ssä mainituille toimenpiteille. Nämä toimenpiteet löytyvät VNA:n lisäksi hakulomakkeen ARA 36b sivulta 2.
Hakemus jätetään kunnalle. Lomakkeen voi tulostaa ARAn verkkosivuilta www.ara.fi/lomakkeet.
Asetuksen muutoksella (8/2013) muun energia-avustuksen myöntämisperusteita kiristettiin ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisyarvojen sekä ulkovaipan lisäeristämisen suhteen tiukentamalla U-arvovaatimuksia sekä lisäeristämisvaatimuksia. Ikkunoiden U-arvot kiristettiin 1:stä 0,8:W/m2K:iin. Umpiovisen U-arvoja kiristettiin 0,7 W/m2K:sta 0,6 W/m2K:iin. Ulkopuolisessa lisäeristämisen mineraalivillaa on lisättävä vähintään 150 millimetriä aikaisemman 100 millimetrin sijaan, yläpohjaa lisäeristettäessä vähintään 200 millimetriä aikaisemman 150 millimetrin sijaan.
Vastaava eristystason parantaminen voitaisiin toteuttaa myös muulla tavoin.

Rakennuksen ulkovaippa sekä ilmanvaihdon ja lämmitysverkoston perussäätö

Toteuttamalla lisäeristäminen rakenteen ulkopuolisena voidaan yleensä parhaiten välttää kosteusongelmien syntyminen rakenteissa. Rakenteenkosteustekninen toiminta on kuitenkin aina varmistettava asiantuntijan toimesta. Samoin on otettava huomioon käytettävän ratkaisun vaikutus paloturvallisuuteen. Asiaa käsitellään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemassa oppaassa "Kerrostalojen lisälämmöneristeen paloturvallisuus korjausrakentamisessa, Tekniikka opastaa 16".

Avustettavista toimenpiteistä erityisesti rakennuksen ulkovaipan ja ikkunoiden lämmöneristyskyvyn parantamisella saattaa olla vaikutusta myös rakennuksen ja julkisivujen ominaispiirteiden säilymiseen. Tämän vuoksi on tarpeellista toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa kiinnittää erityistä huomioita rakennusten kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojensäilyttämiseen. Kunnan viranomaisen on huolehdittava siitä, että kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten ominaispiirteet säilytetään. Sama koskee kaikkia rakennuksia rakennusaikakaudelle tyypillisten ratkaisujen ja materiaalien osalta.

Ikkunoiden vaihtamisen tai lisälasien ja etuikkunoiden asentamisen yhteydessä ei saa huonontaa ulkovaipan ääneneristävyyttä. Jos rakennus sijaitsee melualueella (ulkomelutaso > 55 dB), on ikkunat valittava siten, että ne ovat myös ääneneristyskyvyltään riittävän hyvät. Ohjeita julkisivun rakennusosien ääneneristävyyden mitoittamiseksi on oppaassa "Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen", Ympäristöopas 108. Ikkunoiden sekä etuikkunoiden ja lisälasien riittävä ääneneristävyys on kuitenkin aina varmistettava asiantuntijan toimesta.

Rakennuksen ulkoseiniin tai ikkunoihin kohdistuvien avustettavien toimenpiteiden yhteydessä edellytetään tehtäväksi ilmanvaihdon perussäätö. Tällä toimenpiteellä halutaan varmistaa, että rakennuksen ilmanvaihto toimii ulkovaippakorjausten jälkeen vähintään korjaustilannetta edeltävällä laatutasolla. Ilmanvaihdon toimivuudesta on varmistuttava kaikissa rakennuksissa riippumatta siitä onko kyseessä painovoimainen vai koneellinen poistoilmanvaihto. Esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon talossa voidaan perussäätönä pitää toimenpiteitä, jolla tarkistetaan, että korvausilmalle on järjestetty tuloreitit, ilmanvaihtoventtiilit ovat auki ja toimintakunnossa sekä ilmanvaihtohormit ovat tiiviit.

Lämmitysverkoston perussäätöä edellytetään avustettavien ulkovaippaan kohdistuvien korjaustoimenpiteiden (lukuun ottamatta yläpohjan lisälämmöneristystä) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentamisen jälkeen.

Perussäätövaatimus koskee vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä. Lämmitysverkoston perussäätö on tarpeen, vaikka vain yksi rakennuksen julkisivu lisäeristettäisiin tai sen ikkunat uusittaisiin. Jos rakennuksen useamman julkisivun korjaukset on vaiheistettu kohtuullisessa aikajaksossa tehtäväksi, tehdään perussäätö vasta kaikkien korjausten jälkeen.

Lähde:ARA