Eri kohteiden remontointi toi kokonaissäästöä taloyhtiölle yli 10 000 euroa vuodessa

Monissa vanhoissa taloyhtiöissä on tultu siihen tulokseen, että kylmäkellarien aika on ohi ja halutaan uusia, energiaa säästäviä ratkaisuja käyttöön ja tilat yhä monipuolisemmin hyödynnettyä. Keinoja on monia, ja yksi niistä on muuntaa kylmäkellari kylmälokerikkoihin. Kylmälokerikkojen ansiosta kylmätilaa voidaan vapauttaa muuhun käyttöön. Näin tapahtui myös Varkaudessa.

Haastattelimme varkautelaisen As Oy Wahlinkatu 5:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Aalia ja iloksemme kuulimmekin, että alkusysäys koko remontille lähti tuottamamme Omataloyhtiö-lehden myötä.

‒ Lueskelin Omataloyhtiö-lehteä ja huomasin esitteen kylmäkaapeista. Tilasin välittömästi esitteet ja kutsuin hallituksen koolle. Hallitus hyväksyi ylimääräisessä yhtiökokouksessa esitteen mukaisen ratkaisun, tuotteen ja hinnan, kertoo Erkki Aali.

CoolCellar®-ratkaisu oli omanlaisensa lottovoitto taloyhtiölle, ei pelkästään energiatehokkuutensa vuoksi, vaan sen myötä mahdollistuvan lisätilan uusiokäytön ansiosta. Taloyhtiössä kiiteltiin CoolCenterin apua koko projektin ajalta ja sitä, kuinka monipuolinen ratkaisu onkaan eri käyttäjät huomioiden.

‒ Yhteistyö on ollut mutkatonta. Käytännössä koko projekti sujui erittäin hyvin. Purimme itse paketit ja lisäsimme kylmäkoneen kaapin päälle ohjeiden mukaan. Sitten ei tarvinnut muuta kuin asettaa kaapit paikoilleen ja töpseli seinään, iloitsee Aali projektin sujuvuudesta CoolCenterin kanssa.

Ratkaisu on ollut erittäin käytännöllinen lisätila ihmisille, jotka esimerkiksi säilövät marjoja ja käyttäjät ovat olleet myös erittäin tyytyväisiä.

‒ Kylmäkaapin käyttö tapahtuu jokaisen käyttäjän omalla avaimella. Käyttö on vaivatonta ja kylmätila pysyy yleisilmeeltään siistinä, kertoo Aali. Suosittelen muitakin hankkimaan kyseisen tuotteen, hän jatkaa.

Coolcenter on kerännyt tietoa energiankulumittauksista taloyhtiöistä, huoltoliikkeiltä ja isännöintitoimistoilta eri puolelta Suomea. Kylmäkellareissa käytettyjä laitteita on moneen lähtöön, ja monessa tapauksessa aika on tehnyt tehtävänsä.

– Kylmäkellareita on rakennettu hyvin monenlaisilla teknisillä ratkaisuilla, joista osa on suorastaan nerokkaita, aikansa mallisuorituksia. On hyödynnetty Suomen pitkän talvikauden luontaista kylmää ilmanalaa. Lauhdutuksen lämmöntuotto on hyödynnetty rappukäytävien lämmitykseen tai ohjattu kuivaushuoneisiin. Laitteistot kuluttavat kuitenkin nykymittapuun mukaan verrattain paljon sähköä, kerrotaan Coolcenter Forssa Oy:stä.

Esimerkiksi 32 asukkaan käyttämä kylmäkellari, jonka lattiapinta-ala on 49 m² ja tilavuus 100,5 m³, kuluttaa sähköä 7 000–15 000 kilowattituntia vuodessa*. Taloyhtiön taloutta rasittavat tämän lisäksi säännölliset huoltotoimenpiteet, kontrollikäynnit ja korjauskustannukset, joihin on budjetoitava keskimäärin vähintään 5 000 euroa vuodessa.

– Kun huomioidaan selvityksissämme paljastunut erittäin alhainen, noin 15 prosentin käyttöaste, ollaan helposti tilanteessa, jossa kylmäkellareiden käytön järkevyyttä joudutaan harkitsemaan uudelleen.

Käyttöasteen laskun taustalla on CoolCenterin kokemusten mukaan etenkin kuluttajakäyttäytymisen muutos. Tulevaisuudessa EU:n tiukentuvat kylmäainemääräykset rajoittavat kylmäkellareiden vanhoille koneistoille tehtäviä huoltoja, mikä osaltaan lyhentää niiden elinikää.

Kylmäkellarien muutostyöt ovat viivästyneet, koska niiden tilalle ei ole ollut tarjolla järkevää vaihtoehtoa. Siksi monessa tapauksessa on päädytty korjaamaan ja uudistamaan vanhaa tekniikkaa kalliilla kustannuksilla. Parempi vaihtoehto on asukastarvekartoitus, jonka pohjalta vanha järjestelmä korvataan uudella ja huoltovapaalla ratkaisulla, josta asukkaat maksavat saunavuoron tapaan.

* Kylmäkellarien kulutustiedon lähde: Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 11.11.2013