Tehomaksu on huomioitava tekijä sähköautojen latausinfrastruktuurin kustannuksissa taloyhtiöissä

Ensimmäinen vaihe päätöksenteossa on tarveselvityksen ja suunnittelun tekeminen. Tarvekartoitukseen löytyy helposti asiantuntija-insinööritoimistoja, joita JTK-Sähkö voi suositella. Liian usein taloyhtiöt pyytävät tarjouksia ilman selkeitä selvityksiä tai suunnitelmia. Suositeltava lähestymistapa on aloittaa tarvekartoituksesta, jolloin voidaan välttää mahdolliset yllätykset. Tarvekartoituksen kustannus on myös hyvin maltillinen: noin 600–2000 €.

Tarvekartoituksen perusteella taloyhtiö saa selkeän kuvan eri latausasemavaihtoehdoista ja niiden karkeista työ- ja laitekustannuksista 3,6–22kW lataustehoille.

Uusimalla olemassa olevat lämmitysrasiat lataus/lämmitysasemilla samoihin kaapelointeihin, voidaan saavuttaa 2,0–3,6kW latausteho ilman suuria sähköinfrainvestointeja edullisestikin.

Keskitasoinen vaihtoehto voi olla uusia pääosin olemassa olevat lämmitysrasiat lataus/lämmitysasemilla, kasvattaa sähköinfraa ja asentaa esimerkiksi osaan autopaikoista 11kW teholatausasemia.

Ylin taso vaatii tarveselvityksen sekä kattavan sähkösuunnittelun, mutta tarjoaa mahdollisuuden asentaa 11–22kW latausasemia koko autoparkkipaikkojen/tallien sähköinfralle. Tällöin joudutaan useimmiten uusimaan sähköpääkeskus, mahdollinen autolataus-alakeskus, kaikki järeämmät kaapeloinnit latausasemille sekä uudet tolpat jalustoineen. Eli tarvitaan myös maanrakennusurakka, jossa tehdään kaapelikaivannot noin 0,5–0,8 metrin syvyyteen sekä ennallistaminen, esimerkiksi asfaltointi. Kokonaiskustannus kasvaa tässä huomattavaksi, usein yli 100 000 € ja moni taloyhtiö empiikin sen toteutusta.

Tavallinen kuormanhallinta

Tavallinen kuormanhallinta rajoittaa kuorman kaikille autoille, kuormittavimman tilanteen mukaan riippumatta yhtäaikaisesti käytössä olevien latausasemien määrästä. Tämä sopii tyypillisimmin kohteeseen, jossa olemassa olevia kaapelointeja ja liittymän pääsulakkeen kokoa ei uusita.

Dynaaminen kuormanhallinta

Dynaaminen kuormanhallinta voidaan toteuttaa joko yksitasoisena tai monitasoisena. Yksitasoista kuormanhallintaa käytettäessä ei tarvitse lisätä komponentteja keskuksiin, vaan latausasemille määritetään yksi kokonaisteho, jonka latausasemat jakavat keskenään tarvitseville latausasemille.

Monitasoinen dynaaminen kuormanhallinta mahdollistaa sähköliittymän kapasiteetin täysimääräisen hyödyntämisen. Tämä on autonlatausoperaattoreilla maksullinen lisäpalvelu tai se voidaan myös rakentaa sähkötekniseksi järjestelmäksi, jotka säätävät latausasemia, virtamuuntajineen ja virtamittareineen.

Sähköautoa tankataan aina polttomoottoriautoa pidemmillä pysähdyksillä esimerkiksi yön yli kotona tai työpaikalla työpäivän aikana. Lataustarve on sama kuin päivän ajosuorite. Kotona ja töissä riittää useimmissa tapauksissa 3,6 kW:n eli 16 A:in latausteho yksivaiheisesti. Suomessa on yleistynyt pikalataaminen esimerkiksi kauppakeskusten suurtehoasemista, joista voi ladata 100–150kW. Näitä yleisiä latausasemia on enenevissä määrin tarjolla ja myös uusimmat sähköautot hyväksyvät pikalataamisen suurella teholla.

Lataustarpeen huomioiminen on tärkeää, ja eri lataustehoilla voi ladata eri ajomatkoja. Lisäksi latauksen aiheuttamat käyttökustannukset tulee kohdentaa niille osakkaille, jotka lataavat sähköautoja. Energiakustannuksissa on huomioitava sähkönsiirron kilowattituntihinnan lisäksi myös tehomaksu, joka voi olla merkittävä kustannus.

Latausasemaksi kannattaa valita asematyyppi, joka sisältää itsessään kWh-mittauksen. kWh-mittaus voi olla joko latauspistekohtaisesti paikallisesti luettava mittaus tai etänä luettava väyläpohjainen mittaus, joka on mahdollista liittää esimerkiksi pilvipalveluun. Tällöin palveluntarjoaja lukee kWh mittauslukemat etänä ja laskuttaa sähköautoa lataavaa osakasta käytön mukaisesti.

Sähköauton latauksen kustannuksia arvioitaessa tulee sähkösiirron kilowattituntihinnan ja sähköenergian kilowattituntihinnan lisäksi ottaa huomioon myös kolmas hinnanmuodostukseen merkittävästi vaikuttava komponentti: Sähköyhtiöiden veloittama tehomaksu.

Tehomaksun suuruus todennäköisesti yllättää taloyhtiöasukkaat, sillä sitä ei usein huomioida latauksen energiakustannusten laskemisessa. On tavallista, että latauksesta aiheutuvien energiakustannusten arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan sähkösiirron ja sähköenergian kilowattituntihinnat, ja tehomaksu jätetään virheellisesti huomioimatta.

Tehomaksun lisäksi jokaisen lataajan on maksettava jokaisesta kulutetusta kilowattitunnista sähkösiirto- ja sähköenergiamaksut. Tämä korostaa entisestään kuormanhallinnan merkitystä taloyhtiön energiakustannusten hallinnassa.

Sekä Walle-latauslaitteet että eParking/eTolppa -operaattorijärjestelmä ovat kotimaisia laatutuotteita. Walle-laturit valmistaa vankalla 40-vuotisella sähkötekniikan kokemuksellaan raisiolainen Trafomic Oy.

eParking-palvelun takana on tamperelainen pysäköinnin hallintaan erikoistunut ohjelmistotalo IGL-Technologies Oy. Ottaessaan eParking-palvelun käyttöön taloyhtiö ja osakkaat tekevät sopimuksen IGL:n kanssa. Trafomic puolestaan toimittaa latauslaitteet ja JTK-Sähkö myy ja asentaa laitteet sekä koko sähköinfran.

Kaikki Walle-latauslaitteet on rakennettu metalliseen koteloon. Latauslaitteet on suunniteltu ulkokäyttöön ja kestämään kovia sääolosuhteita. Walle-malleja löytyy sekä tolppa että seinäkiinnitykseen. 11kW on suosituin latausteholuokka.