• Etusivu
  • Isännöitsijä

Taloyhtiön kirjanpito - kirjanpitolaki

Rakentajan toimitus
Julkaistu 15.03.2012Päivitetty 03.10.2018
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Taloyhtiöiden kirjanpitovelvollisuutta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen sisältöä säätelevät kirjanpitolaki, kirjanpitoasetus, osakeyhtiölaki ja asunto-osakeyhtiölaki. Taloyhtiöiden on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa, noudatettava hyvää kirjanpitotapaa ja tehtävä tilinpäätöksensä niin, että se antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on hallituksen tehtävä, kun taas niiden lain mukainen järjestäminen kuuluu isännöitsijälle. Jos yhtiöön ei ole valittu isännöitsijää, tulee hallituksen huolehtia myös kirjanpidon järjestämisestä.

Kirjanpidon avulla seurataan taloyhtiön tulojen, menojen, varojen ja velkojen kehitystä. Kirjanpidosta saatu tieto taloyhtiön taloudellisesta tuloksesta ja asemasta perustuu pääosin tilinpäätökseen, mutta myös tilikauden aikana tehdyt raportit ja laskelmat antavat tärkeää tietoa taloyhtiön päätöksiin. Tämän takia kirjanpito tulee pitää ajan tasalla.

Taloyhtiön tilikausi on 12 kuukautta, mutta se ei ole sidottu kalenterivuoteen. Ainoastaan toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tai tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi voi olla tätä lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Yleistä onkin, että taloyhtiön siirtyessä rakennuttajalta osakasten hallintaan tilikausi on poikkeava. Taloyhtiön tilikaudesta määrätään perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä ja sen muuttamisesta päättää yhtiökokous.

Juokseva kirjanpito

Kirjanpidon hoito sisältää tilinavaukset, kirjanpitotapahtumien tiliöinnin ja kirjaamisen sekä tarvittavien täsmäytysten tekemiset. Tehtäviin kuuluvat myös muiden laskelmien, kuten lainaosuus- ja hankerahoituslaskelmien laadinta sekä kirjanpitoaineiston dokumentointi. Taloyhtiössä osakirjanpitona hoidetaan vastike-, vuokra- ja käyttökorvauskirjanpito, yleisesti vuokrankantokirja sekä palkkakirjanpito. Liiketapahtumat on merkittävä kirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys tositteesta kirjanpitoon ja tuloslaskelmaan ja taseeseen on vaikeuksitta todettavissa. Näin ollen osakirjanpidot on täsmäytettävä pääkirjanpitoon.

Tilikauden alussa tehdään tilinavaus, joka perustuu päättyneen tilikauden tasetietoihin. Liiketapahtumat kirjataan aikajärjestyksessä päiväkirjaan. Tositteesta tulee selvitä tositteen numero ja tiliöinnit. Liiketapahtumat merkitään taloyhtiön tililuettelon mukaisille kirjanpitotileille. Kirjanpito tehdään suoriteperusteisesti eli meno kirjataan, kun tietty suorite on vastaanotettu tavarana tai palveluna ja tulon kirjaamisperusteena on vastaavasti suoritteen luovuttaminen. Näin ollen taloyhtiön luovuttaessa tilan vuokralaiselleen, vuokra kirjataan sen kuukauden tuloksi, vaikkei rahasuoritusta olisi vielä saatukaan tilille.

Kirjanpitoraportit

Taloyhtiön kirjanpitoraporteista yleisin ja tunnetuin on varmasti tilinpäätös. Kun kirjanpito on hoidettu huolella ja ajantasaisesti, saadaan siitä kuitenkin paljon enemmän irti kuin pelkkä vuosittainen katsaus. Kirjanpidon säännöllinen seuranta on ainakin isännöitsijän työn kannalta tärkeää, mutta myös hallituksen jäsenien voi olla mielekästä seurata taloyhtiön taloudellista tilaa esimerkiksi neljännesvuosittain. Kirjanpidosta voidaan tulostaa kuukausittain tulos, tase sekä ehkä tärkeimpänä talousarviovertailu. Kun isännöitsijä seuraa taloyhtiön talouden kehitystä kuukausittain, pystytään esimerkiksi mahdollisiin yllättäviin menoeriin reagoimaan nopeasti ja näin toimimaan asian vaatimalla tavalla.

Yhtiön tulopuolelta vuokrankantokirjan seuranta on yksi isännöitsijän tehtävistä. Vuokrankantokirjan toteutustavasta riippuen, siitä voidaan nähdä hyvinkin ajantasaisesti vuokra- ja vastikemaksujen toteutuminen ja näin puuttua ajoissa maksamattomiin suorituksiin. Tämä on tärkeää, jotta taloyhtiön käytössä olevat käteisvarat eivät pääse ehtymään ja taloyhtiö pystyy suoriutumaan päivittäisistä maksuistaan

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen

Kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään kirjanpitolaissa. Kirjanpitoaineiston tulee olla selväkielisessä muodossa tai koneellisessa tietovälineessä, josta se on tarvittaessa muutettavissa selväkieliseen muotoon. Kirjanpitokirjat ja tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä lukien. Tositteet, kirjeenvaihto ja täsmäytysselvitykset sekä muu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Aineiston säilyttäminen on taloyhtiön hallituksen vastuulla. Isännöitsijän vaihtuessa on varmistettava, että uusi isännöitsijä saa haltuunsa säilytettävän kirjanpitoaineiston. Tämä varmistetaan laatimalla siirrettävästä kirjanpitoaineistosta luettelo, jonka vanha ja uusi isännöitsijä tai hallitus allekirjoittaa.

Isännöitsijä
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Taloyhtiöiden energiatutkimus
Omataloyhtiö.fi:n verkkolehdessä toteutettiin energiankäyttöä ja siihen liittyviä asenteita käsittelevä tutkimus. Tutkimus toteutettiin neljässä osassa: sähkö, vesi, lämmitysjärjestelmät sekä lämpöhäviöt, lisäksi esitimme kahden viimeisen osalta kysymyksiä energiatodistuksiin liittyen. Osa-alueet sisälsivät kukin noin kymmenen kysymystä. Kysymysten lisäksi annoimme kutakin aihealuetta käsiteltäessä laskennallisia esimerkkejä parannuksista koituvien säästöjen havainnollistamiseksi. Tutkimuksen kyselyihin vastasi keskimäärin 400 palvelun käyttäjää. Kyselyihin vastanneista noin 40 % oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäseniä, 40 % osakkaita ja loput isännöitsijöitä, kiinteistöhuollon työntekijöitä tai vuokralaisia. Ohessa esitetty tutkimustulokset aihealueittain.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton