• Etusivu
  • Remontti

Tarkastetut ja turvalliset leikkivälineet

Rakentajan toimitus
Julkaistu 28.08.2009Päivitetty 09.03.2016
20098_18440.jpg

EU:n direktiivit määräävät tarkasti, millaisia leikkivälineiden pitää olla ja millaiset alustat niille vaaditaan. Periaatteena on, että jos taloyhtiön pihassa on leikkivälineitä, niiden pitää olla kunnossa – tai sitten ne pitää viedä kokonaan pois. Se, ettei taloyhtiössä asu yhtään lasta tai leikkivälineet seisovat tyhjän panttina, ei vapauta taloyhtiötä leikkivälineiden kunnonvalvonnan velvoitteesta. Vaikka taloyhtiöt olisivat siirtäneet leikkipaikan ylläpidon alihankkijalle, ne eivät omistajina silti välty turvallisuusvastuulta. Eikä vastuu rajaudu vain leikkivälineisiin. Leikkipaikan omistaja on velvoitettu pitämään huolta myös leikkipaikan muiden rakenteiden eli mm. aitojen, pöytien, penkkien ja istutusten turvallisuudesta.

Dokumentoi kaikki

Jos taloyhtiön pihalla olevissa leikkivälineissä sattuu onnettomuus tai tapaturma, silloin tullaan kysymään taloyhtiöltä näyttöä siitä, miten se on huolehtinut leikkivälineistä ja niiden kunnosta. Kun tarkastussuunnitelmia, tarkastuksia ja huoltotoimia tehdään, kannattaa kaikki asiat kirjata ylös. Suunnitelmaan kirjataan leikkivälinekohtaisesti tarkastusvälit ja tarkastuksen tekijä, jotta asia tulee varmasti hoidetuksi. Ehdottoman tärkeää on myös dokumentoida havaitut puutteet ja tehdyt toimenpiteet.

Tarkastaminen ja korjaaminen

Leikkikenttävälineitä on huollettava ja kunnostettava säännöllisesti. Esimerkiksi talvisäiden ja mahdollisen ilkivallan vaikutukset pitää tarkastaa säännöllisesti ja korjata mahdolliset puutteet. Lisäksi olisi hienoa, jos taloyhtiössä olisi sellainen jatkuvan tarkkailun henki, jolloin jatkuvasti silmäiltäisiin, missä kunnossa piha leikkivälineineen on.

Turvallisuuskartoitus perustuu yleensä leikkivälineiden tarkastuslistaan, jossa kiinnitetään huomiota mm. keinujen rakenteiden tukevuuteen, eheyteen, ripustusten kuntoon, putoamisalueiden alustan pehmeyteen ja turvallisuuteen sekä ketjuihin, istuimen maavaraan ja keinun liikerataan. Liukumäissä ja kiipeilytelineissä tarkastetaan mm. rakenteiden tukevuus ja eheys, puolien ja askelmien tukevuus sekä putoamisvaara- alueen pehmeys ja muu turvallisuus. Välineissä ei saa olla kiinnijuuttumisvaaraa, kaiteiden tulee olla riittävät ja tarvittaessa alle 3-vuotiaiden pääsyä telineelle pitää olla vaikeutettu. Valaistuksen tulee myös olla riittävä.

Leikkipaikkojen tarkastussondit ovat tärkein välinesarja leikkipaikkojen standardin mukaisuutta arvioitaessa. Sarja on eurooppalaisen EN 1176 -standardin mukainen. Sondien käyttö edellyttää asiaan perehtyneisyyttä ja standardien hyvää tuntemusta. Materiaali on kevyttä lasikuitua, ja mukaan kuuluu olkalaukku. Yhteenlaskettu paino 4,6 kg.
Leikkipaikkojen tarkastussondit ovat tärkein välinesarja leikkipaikkojen standardin mukaisuutta arvioitaessa. Sarja on eurooppalaisen EN 1176 -standardin mukainen. Sondien käyttö edellyttää asiaan perehtyneisyyttä ja standardien hyvää tuntemusta. Materiaali on kevyttä lasikuitua, ja mukaan kuuluu olkalaukku. Yhteenlaskettu paino 4,6 kg.

Välineiden kuntoa ei yleensä pysty selvittämään pelkästään silmämääräisesti. Esimerkiksi lahonneita tukijalkoja tai kuluneita laakereita ei välttämättä pysty näkemään pelkällä silmällä. Piikillä voi mitata pehmeän hiekkakerroksen syvyyttä (vaatimus vähintään 40 cm), ja erilaisilla muilla apuvälineillä mitataan mm. rakojen kokoa ja varmistetaan, ettei sormi, käsi tai pieni pää mahdu väärään paikkaan.

Leikkivälineiden tarkastamisen voi hoitaa myös koulutettu turvatarkastaja tai huoltoyhtiö. Silloin on tärkeää edellyttää, että tarkastuksista syntyy dokumentti, jonka perusteella mahdolliset korjaukset tehdään.

Taloyhtiö voi luonnollisesti itse korjata rikkoontuneet välineet, kunhan leikkivälineen rakennetta ei muuteta niin, että se muuttuu määräysten vastaiseksi: Jos leikkivälineeseen vaihdetaan uusi osa, sen on oltava täysin samanlainen kuin entinen. Siihen ei saa lisätä laudanpätkiä, eikä tehdä mitään muitakaan muutoksia. Korjaamisella saadaan myös pidennettyä välineiden käyttöikää.

20098_18442.jpg
20098_18443.jpg

Tavallisin korjaava toimenpide on hiekan lisääminen keinujen alle. Putoamisalueella pitää olla vähintään 40 cm hiekkaa tai iskuja vaimentava, turvavaatimukset täyttävä kumimatto. Puualustat tai laatoitukset ovat kiellettyjä. Hiekan pitää pysyä pehmeänä, joten paras vaihtoehto on tasarakeinen turvahiekka tai -sora. Talvella pakkanen voi synnyttää kuitenkin hiekkapohjaan uuden ongelman: maa jäätyy keinun alla eikä vastaa enää vaatimuksia. Niinpä keinut pitäisi poistaa talven ajaksi käytöstä. Usein keinut joudutaan poistamaan käytöstä myös joko tukijalkojen puutteiden, kuluneiden laakereiden tai nykystandardien vastaisten ketjujen vuoksi. Liian suurisilmäiset ketjut voi suojata muovein. Samassa keinurungossa saa olla vain kaksi samanlaisella istuimella varustettua riippukeinua. Jos halutaan istuin eri-ikäisille lapsille, keinun rungossa on oltava pystysuora välipuu.

Kasvillisuuskin on suunniteltava ja tunnettava

Taloyhtiön leikkipaikan läheisyyteen ei pitäisi koskaan istuttaa piikikkäitä tai myrkyllisiä kasveja. Leikkivälineillä on tietyt suojaetäisyydet, joten kasveja ei pidä istuttaa liian lähelle välineitä. Vanhojen puiden inventointi, kunnon seuraaminen ja tarvittaessa kaataminen pienentää tapaturmariskiä. Esimerkiksi talviauraus on voinut vaurioittaa nuorempaakin puita kohtalokkaasti.

Uudet leikkivälineet

Kun taloyhtiö teettää uuden pihasuunnitelman, johon kuuluu leikkivälineiden suunnittelu tai hankkii itse uudet leikkivälineet, asiantuntevilta suunnittelijoilta ja tunnetuilta valmistajilta saa mitä todennäköisimmin standardien mukaiset välineet. Poikkeuksiakin on, joten taloyhtiöiden pitäisi aina selkeästi asettaa vaatimukseksi, että suunniteltujen ja toimitettavien laitteiden pitää olla standardien mukaiset.

Leikkivälineillä on tietyt suojaetäisyydet, joten niitä ei saa sijoittaa liian tiiviisti. Välineiden määrä pitää mitoittaa oikein. Laitteet pitää myös osata perustaa, koota ja pystyttää oikein, jotta laitevalmistajan suunnittelema ja tarkoittama turvallisuus säilyy. Esimerkiksi tukijalkojen betonivalut jäävät helposti liian korkealle.

20098_18444.jpg

Valvonta

Suomessa leikkipaikkojen turvallisuutta valvoo Kuluttajavirasto. Valvonta perustuu tuoteturvallisuuslakiin, joka koskee myös palveluja. Jos leikkipaikasta tehdään valitus, Kuluttajavirasto puuttuu asiaan. Käytännössä asioihin tarttuu usein kunnan terveystarkastaja, jolla on paitsi laillinen oikeus myös velvollisuus ottaa asia käsittelyyn ja tarvittaessa määrätä leikkiväline tai -paikka käyttökieltoon.

Valvonnan painopiste on tähän asti ollut muiden kuin taloyhtiöiden leikkivälineiden kunnon valvonnassa. Taloyhtiöiden ei kuitenkaan pitäisi unohtaa sitä, että jos niiden ylläpitämien leikkipaikkojen taso yleisestikin ottaen alkaa laskea, viranomaiset varmasti kohdentavat siihen suuntaan enemmän valvontaa. Kun taloyhtiö huolehtii leikkivälineiden kunnosta, se vähentää valvonnan tarvetta ja sillä tavalla tuo myös säästöä.

20099_18495.jpg

Valvonnan painopiste on tähän asti ollut muiden kuin taloyhtiöiden leikkivälineiden kunnon valvonnassa. Taloyhtiöiden ei kuitenkaan pitäisi unohtaa sitä, että jos niiden ylläpitämien leikkipaikkojen taso yleisestikin ottaen alkaa laskea, viranomaiset varmasti kohdentavat siihen suuntaan enemmän valvontaa. Kun taloyhtiö huolehtii leikkivälineiden kunnosta, se vähentää valvonnan tarvetta ja sillä tavalla tuo myös säästöä.

SFS-käsikirja 143 Leikkikenttävälineet sisältää vuonna 2008 uusitut leikkikenttävälineitä käsittelevät eurooppalaiset standardit. Kirjassa on myös laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 74/2004. Kirjassa käsitellään mm.
* yleisiä turvallisuusvaatimuksia ja testimenetelmiä
* keinuja, liukumäkiä, köysiratoja, karuselleja, keinumisvälineitä
* suljettuja leikkivälineitä ja kolmiulotteisia kiipeilyverkkoja
* iskua vaimentavien alustojen testimenetelmiä
* erityisvaatimuksia helppopääsyisille välineille
* leikkikenttävälineiden asennusta, tarkastusta, huoltoa ja ylläpitoa.

Info

Info

Puuha-leikkipaikkavälineet

Leikki on lasten työtä ja siihen Puuha Group Oy haluaa luoda parhaat mahdolliset edellytykset. Puuha-tuotteet tarjoavat jokaiseen kehityskauteen virikkeitä ja mielekästä toimintaa. Monipuolisesta valikoimasta löytyvät helposti sopivat leikkipaikkavälineet jokaisen taloyhtiön tarpeisiin.

Tutustu Puuhaan..

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Katu, jossa on taloja rivissä
Vastikerästien perintä?
Kyseessä on as.oy muotoinen paritalo, jossa on vain kaksi huoneistoa. Taloyhtiössä ei ole valittu isännöitsijää, vaan hallituksen puheenjohtaja hoitaa taloyhtiön kirjanpidon. Toinen osakas, hallituksen jäsen on jättänyt toistuvasti vuosikausia maksamatta yhtiövastikkeen eräpäivänä ja hallituksen puheenjohtaja on näitä useaan otteeseen pyydellyt maksettaviksi. Suurin erääntyminen on ollut kolmen kuukauden vastikkeet. Vuositasolla vastikkeet ovat tulleet aina maksetuiksi, mutta pääsääntöisesti viiveellä. Yhtiökokouksessa on määritelty vastikkeen eräpäiväksi kuukaiden 5. päivä.Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainittu viivästyskoroista tai -maksuista, mutta voidaanko yhtiökokouksessa sopia viivästyneelle yhtiövastikkeen maksulle esim. 5 €:n viivästysmaksu?Voiko hallituksen puheenjohtaja lähettää maksumuistutuksen lisättynä 5 €:n viivästysmaksulla?Jos edelleenkään yhtiövastiketta ei suoriteta, miten tästä eteenpäin voi edetä yhtiövastikkeen perinnässä?Voiko hallituksen puheenjohtaja laittaa erääntyneen yhtiövastikkeen perintätoimistolle perittäväksi?Entä kenen vastuulle kuuluvat tästä aiheutuneet kulut?Tuleeko perintätoimistosta lasku osakkaalle vai taloyhtiölle?Riittääkö, että vain yksi vastike on maksamatta vai pitäisikö olla enemmän kuukausia rästissä?Jos osakas jättää maksamatta viivästysmaksut sekä perintätoimiston kulut, niin voidaanko nämä pitää taloyhtiön kirjanpidossa osakkaan velkana taloyhtiölle ?
20236_82136.jpg
Viikon kysymys: Voiko remontti-ilmoituksen toimittaa jälkikäteen?
Osakas on tehnyt sähköremontin ilman taloyhtiön lupaa. Nyt hän myy asuntoaan ja isännöitsijäntodistukseen tuli maininta, että sähköremontti on tehty ilman taloyhtiön lupaa ja ilman valvontaa, joten remontti jää osakkaan vastuulle.Remontti tehtiin 2018 ja nyt osakas kysyy, voiko hän vielä tuoda paperit remontista. Näin hän haluaa saada todistuksesta pois maininnan ilman lupaa tehdystä sähköremontista. Voiko näin menetellä?
20216_70942.jpg
Huoli etä­kokousten lain­mukaisuudesta - lue tutkimus­tulokset
Digitalisaation myötä erilaisten palaveri- ja kokousohjelmien käyttö on viime vuosina yleistynyt, ja viimeistään vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia toi etäkokoukset myös isännöintialalle. Taloyhtiöiden hallituksen kokouksissa ja yhtiökokouksissa on siirrytty kokousten järjestämiseen hybridimallina, jossa osa kokoukseen osallistujista kokoustaa fyysisesti paikan päällä ja osa etäyhteyksien välityksellä.Etäkokousten yleistymisen myötä esiin on myös noussut kysymyksiä kokousten lainmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta sekä tietoturvasta. Tämän johdosta Omataloyhtiö.fi tutki kyselytutkimuksessaan, miten hyvin lainmukaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä tietoturvan kriteerit toteutuvat taloyhtiöiden etäyhtiökokouksissa sekä miten tärkeinä edellä mainittujen kriteerien toteutumista pidetään.Kysely herätti vastaajissa paljon mielenkiintoisia ja vaikeitakin kysymyksiä, joihin pyrimme antamaan tässä artikkelissa myös vastauksia.
taloyhtiön oma sähkömies. Lattialla sähkökaapelelita ja kuvassa näkyy sähkömiehen haalarit ja kädet.
Sähköasennus silloin kun taloyhtiö sitä tarvitsee
Sähkölaitteiden asentaminen ja huoltaminen, sekä sähkötyöt ylipäätäänkin, ovat työtehtäviä, joita ei saa suorittaa kuin alan koulutettu ammattilainen. Toisinaan vikaantuminen tapahtuu yllättäen ja myös sähkölaitteissa tapahtuu ikään ja käyttöön liittyvää kulumaa. Mutta miten saada kiinni hyvä sähköasentaja silloin, kun sitä tarvitaan, ja onko odotusaika aina automaattisesti viikkoja? Tarjolla on hyviä uutisia taloyhtiöille ja asukkaille – miltä kuulostaa ihan oma sähköasentaja, joka on käytettävissä nopealla varoitusajalla? Miten tällainen toimii, ja mitä se maksaa?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Isännöitsijän epäeettinen toiminta? Tulisko hänet erottaa?
Taloyhtiömme on kolmesta luhtitalosta koostuva ja talot on rakennettu vuonna 1984-5. Minä olen aviomieheni kanssa tällä hetkellä taloyhtiömme pitkäaikaisimmat asukkaat. Olemme asuneet tässä asoy:ssä vuodesta 1996. Meillä ei ole huoltoyhtiötä, joten kaikki pihatyöt tehdään ns. talkoilla. Lamppuja ja työvälineitä käydään ostamassa, kun on tarvetta ja lamppujen vaihdot yms. pihan huolto ja kunnossapitotyöt tehdään itse. Kuitti ostetuista tarvikkeista toimitetaan isännöitsijälle, joka maksaa jossain vaiheessa suorituksen tilille.Tilanne on kuitenkin se, että mielestämme (emme ole ainoat) isännöitsijämme on toiminut hyvän isännöintitavan vastaisesti. Voi olla, että olen väärässä.Tässä muutamia esimerkkejä:Ostetut lamput yms.: suoritusta saa odottaa kuukausia. Viimeksi sain pyytää kolmesti ennen kuin kuitin suoritus maksettiin tililleni.Yksi osakas on ilmoittanut isännöitsijälle useamman vuoden lämpöpattereistansa, jotka ei lämmitä pakkasellakaan. Isännöitsijä pyytää asukasta soittamaan naapurille, joka on timpuri. Timpuri pyytää naapuriaan soittamaan putkimiehelle, joka saa ongelman selvitettyä, kun patterin sisäinen vedenkiertosäädin on ollut väärällä asetuksella vuosikaudet.Isännöitsijätodistus on ollut viimeiset kolme kertaa todella pahasti puutteellinen.Asuntoa myytäessä isännöitsijä ei ole kertonut asuntojen ostajaehdokkaalle faktoja asuntojen kylpyhuonetutkimuksista ja -raporteista, jotka on tehty viime syksynä ja tänä keväänä. Kuulemma välittäjällekään ei ole toimitettu raportteja.Viimeisin tapaus on tapahtunut tällä viikolla. Yksi asunto on myynnissä ja isännöitsijä on ilmoittanut eräälle ostajaehdokkaalle, joka sattuu olemaan tuttuni, ettei hän suosittele tätä ostamaan asuntoa. Samaan aikaan isännöitsijä on ilmoittanut välittäjälle, että hänen vaimonsa vanhemmat olisivat kiinnostuneet ostamaan tämän saman asunnon.Tässä vain osa asioista, jotka ovat tulleet tietooni. On varmasti paljon asioita, joista en tiedä.Voiko tällainen isännöitsijä harjoittaa tällaista toimintaa? Ainakin tuo viimeinen tapaus oli mielestäni vastoin eettisiä sääntöjä.Itse olen suorittanut kiinteistösihteerin tutkinnon pari vuotta sitten, joten tiedän jotain isännöintitavoista myös
20229_79584.jpg
Energiansäästöä yleisistä tiloista - näin taloyhtiö säästää selvää rahaa
HSY:n Ilmastoinfon järjestämillä Taloyhtiön energiaekspertti -kursseilla kotitehtäväksi annettu oman talon sisälämpötilojen mittaus tuotti mielenkiintoisen tuloksen. Monen kerrostalon yleisten tilojen lämpötila oli vähintäänkin korkea, jopa trooppinen. Tämä havainto käynnisti MAX17-kampanjan, joka kannustaa taloyhtiöitä mittaamaan yleisten tilojen lämpötiloja ja laskemaan ne suositusten mukaiseen 17 asteeseen. 17 astetta on kerrostalojen porraskäytävien suosituslämpötila, varastotilojen suosituslämpötila on 12 astetta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton