Uusi hallitus, uusi talousarvioehdotus

Kesäkuussa julkistettu hallitusohjelma sisälsi useita kohtia liittyen mm. energiatehokkaaseen rakentamiseen sekä maankäyttöön. Rakentamisen energiatehokkuutta parannetaan säädöksin sekä luomalla erilaisia kannustimia. Lisäksi vaatimuksia ollaan ulottamassa nyt myös korjausrakentamiseen asettamalla korjausrakentamiseen energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta. Energiatehokkuuteen pyritään myös lisäämällä energiatehokkaan rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä tutkimusta. Tavoitteena on saavuttaa nollaenergiarakentamisen taso vuoteen 2020 mennessä.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi kehittää kaavoitusprosessin joutuisuutta sekä sujuvuutta. Rakentamisen viranomaisohjausta parannetaan ja rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa edistetään. Rakennusvalvontaa uudistetaan siten, että rakennusvalvontojen yksikkömäärää vähennetään ja kokoa kasvattamaan alueellisiksi yksiköiksi.

Suurin osa rakennuskannastamme on vaiheessa, joka edellyttää merkittäviä korjaustoimia. Hallitusohjelmaan on kirjattu kohta, jonka mukaan rakennuskannan korjaustoiminnan lisäämiseksi laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma korjausvelan pienentämiseksi. Uusia korjausrakentamiskäytäntöjä ja –innovaatioita edistetään sekä keinoja pienituloisten mahdollisuuksista toteuttaa asuntonsa tai kiinteistönsä perusparannuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi selvitetään.

Arkipäivään vaikuttavista asioista merkittävin lienee kuitenkin asuntolainojen verovähennyskelpoisuuden pieneneminen. Ohjelmaan on kirjattu kohta verovähennysoikeuden kaventamisesta maltillisesti ja asteittain vaalikauden ajan niin, että kauden loputtua enää 75 % asuntolainan koroista on vähennyskelpoisia.

Toinen merkittävä uudistus liittyy kotitalousvähennykseen. Vuoden 2009 alussa korotetun kotitalousvähennyksen enimmäismäärä lasketaan ohjelman mukaan 3000 eurosta 2000 euroon, korvattavan prosenttiosuuden ollessa jatkossa 45 %.

Talousarvioehdotus pohjautuu pitkälti energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkaalla rakentamisella, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla saavutetaan kansallisellakin tasolla mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Uudisrakentamisessa siirrytään 1.7.2012 kokonaisenergiatarkasteluun rakennuksen energiatehokkuuden arvioinnissa ja otetaan huomioon myös rakennuksen lämmitystapa. Korjausrakentamiseen laaditaan energiatehokkuusmääräykset, jotka perustuvat taloudellisesti kustannustehokkaisiin parannuksiin. Myös energiatodistusmenettelyä uudistetaan energiatehokkuusdirektiivin liittyen.

Asuntotuotanto kääntyi rajuun nousuun vuoden 2010 aikana. Asuntoaloituksia oli jopa noin 34 000. Asuntotuotantoa kasvattivat voimakkaasti toisaalta vielä vuonna 2010 käytössä olleet asuntorakentamisen elvytystoimenpiteet ja toisaalta patoutuneesta omistusasuntojen kysynnästä ja hintojen noususta seurannut vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon selvä lisäys. Vuonna 2011 asuntotuotannon arvioidaan tasoittuvan noin 30 000 asunnon tasolle.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa on varattu vuodelle 2012 65,5 miljoonaa euroa korjaustoiminnan avustuksiin. Viime vuonna vastaava summa oli vuodelle 2011 90,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 määrärahasta on tarkoitus käyttää korjausavustuksiin 31 500 000 euroa ja energia-avustuksiin 34 000 000 euroa.

Avustuksiin myönnettävää määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Määrärahasta varataan 20 000 000 euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton avustuksiin sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa.

Korjausavustusten painopisteenä ovat edelleen hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi.

Terveyshaitta-avustuksia ei myönnetä eikä huoltokirjojen kustannuksia ja vanhojen hissien korjaamista avusteta.

Energiatehokkuuden parantaminen otetaan merkittävällä painoarvolla huomioon myönnettäessä korjausavustuksia.

Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton avustamiseen varatun määrärahan lisäksi muihin energia-avustuksiin on tarkoitus käyttää 14 000 000 euroa, josta 12 000 000 euroa kerros- ja rivitalojen energiakatselmuksiin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin ja 2 000 000 euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Valtioneuvosto