ikkunat

Korjausrakentamisen tarve kasvaa jatkuvasti, kun 1970- ja 1980-luvun rakennuskanta tulee 40–50 vuoden ikään. Silloin on aika uusia talotekniikka. Erityisesti 1970-luvun rakennuksissa ajankohtaisia ovat nyt julkisivu-, ilmanvaihto- ja putkiremontit sekä energiatehokkuuden parantaminen.

Kun taloyhtiöön vaihdetaan ikkunat, eri vaihtoehtojen punnitsemiseen kannattaa uhrata aikaa, jotta lopputulos palvelee asukkaiden ja taloyhtiön tarpeita parhaiten. Ikkunoiden uusiminen on prosessi, jolla saavutetaan esimerkiksi energiataloudellista hyötyä. Oikein valituilla ikkunoilla pystytään vaikuttamaan myös sisäilman terveellisyyteen.Ikkunanvaihtoprojektia ei kannata myöskään tehdä hosuen: Hyvään ennakkosuunnitteluun käytetyt panostukset maksavat itsensä nopeasti ajan oloon monin kerroin takaisin.

Kun rakennukseen tehdään julkisivuremontti, ikkunat ja parvekeovet kannattaa saneerata samalla jo yhtenäisen ilmeen ja energiataloudellisuuden vuoksi. Porilaisessa As. Oy Akselintornissa julkisivuremontti aloitettiin ikkunoista.

Ikkunat ja parvekkeenovet kuluvat käytössä ja ovat koko ajan alttiina säälle ja sen jatkuvalle vaihtelulle. Vanhojen ikkunoiden huollolla voidaan asumismukavuutta ja energiatehokkuutta parantaa huomattavasti.

Vantaan Norokujalla ja Norotiellä on kolme 70-luvulla rakennettua taloyhtiötä, joiden ulkovaipat – rappaus, tiilimuuraus ja parvekkeet ovineen – olivat kipeästi kunnostuksen tarpeessa. Tiensä päässä olivat myös ikkunarakenteet, joista tuleva vedon tunne häiritsi asukkaita pahasti. Koska ikkunoilla on tärkeä rooli paitsi asumismukavuudessa myös ilmanvaihdossa ja energiataloudessa, niihin haluttiin panostaa hiukan enemmän.

Lasikuistit, porstuat ja verannat ovat kuuluneet perinteiseen, suomalaiseen talonrakentamiseen. Vuosien saatossa ovat talojen ilme ja rakennusmateriaalit muuttuneet ja lasikuistit pelargonioineen ovat päässeet unohtumaan. Energiansäästötavoitteet, rakennusten kalliit neliöhinnat ja luontoarvojen korostuminen ovat nostaneet nykyajan lasikuistit uuteen kukoistukseen.