mistä rahoitus korjaushankkeeseen
Omataloyhtiö.fi

Mistä rahoitus taloyhtiön korjaushankkeeseen?

Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.

Taloyhtiön osakkaat maksavat osuutensa taloyhtiöremontin kustannuksista yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan. Tyypillisimpiä taloyhtiön rahoitusvaihtoehtoja ovat pankkilaina sekä hankeosuus- eli ns. osakassuoritukset. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi myös päättää, että korjaushankkeeseen aloitetaan jo ennen remonttia varojen kerääminen erillisellä korjausvastikkeella. Pienemmissä korjauksissa saattaa taas olla tarkoituksenmukaisinta kerätä esimerkiksi yksi ylimääräinen vastike. Taloyhtiön korjaushankkeen rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan oteta kantaa eri rahoitusvaihtoehtojen päätösmenettelyihin tai vaadittaviin kirjanpidollisiin toimenpiteisiin taloyhtiössä.

Sisäiset rahoituslähteet

Yksi tapa korjaushankkeiden rahoitukseen on taloyhtiön hallinnassa olevien tilojen, kuten asuin- ja liikehuoneistojen myyminen tai vuokraaminen. Myös taloyhtiön hallinnassa olevien varastotilojen tai vaikka piharakennusten muuttaminen asuin- tai liikehuoneistoiksi ja myyminen edelleen on mahdollista. Tällöin tulee kuitenkin tarkoin suunnitella ja selvittää, saako myymisestä tuottoa, kun muutostöistä aiheutuneet kustannukset on vähennetty. Helposti tulee ajatelleeksi muutostyön olevan helppoa ja lisäkustannukset tulevatkin yllätyksenä. Varasto tms. tilat voidaan myydä myös sellaisenaan, mutta tällöinkin taloyhtiön tulee valvoa ostajan muutostöitä.

Taloyhtiö voi myös pohtia käyttämättömän rakennusoikeuden myymistä esim. käyttöullakolta tai tonttia lohkomalla. Näiden vaihtoehtojen toteuttaminen vaatii kuitenkin paljon asiantuntemusta ja taustaselvittelyä kannattavuuden ja kirjanpidollisten asioiden suhteen. Tilojen myymistä helpompaa onkin taloyhtiön hallinnassa olevien tilojen vuokraaminen. Vaihtoehtoa voidaan kuitenkin harkita vain, jos taloyhtiöllä on aikaa odottaa näin saatuja vuokratuloja. Tämä rahoituslähde ei siis ole kannattava taloyhtiössä lähitulevaisuudessa toteutuvissa korjaushankkeissa. Tilojen vuokraaminen, joko taloyhtiön osakkaille tai ulkopuolisille, on kuitenkin helppo ja varsin riskitön rahoituslähde, kun tulojen kerryttämiseen on aikaa. Mikäli taloyhtiössä on panostettu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, ainakin hankkeen osarahoittaminen on usein mahdollista vuokratuotoilla.

Ulkoiset rahoituslähteet

Ulkoisista rahoituslähteistä yleisin on taloyhtiön pankista nostama laina yhdistettynä asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA:n) sekä kuntien myöntämiin avustuksiin. Lainat on aina syytä kilpailuttaa. Helposti taloyhtiön tulee otettua lainat ns. ”omasta pankista”. On kuitenkin syytä kilpailuttaa lainat ja samalla suorittaa pankin vaihto, mikäli parempi tarjous löytyy, sillä usein pankit vaativat koko asiakkuuden siirtämistä pankkiin, josta ko. laina otetaan. Tällaisessa tilanteessa tulee tietenkin ottaa huomioon muutos myös muiden pankkipalveluiden hinnoissa. Mikäli uudessa pankissa ns. päivittäispalvelut maksavat tai pahimmassa tapauksessa eivät toimi, voivat näin aiheutuvat lisäkustannukset tehdä lainasta jopa kalliimman kuin se olisi ollut alkuperäisessä pankissa.

Valtion varoista voidaan myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia. Avustukset myönnetään asuntokannan korjaukseen sekä asuinolojen parantamiseen. Kunnan, Valtiokonttorin tai ARA:n avustuksissa jo 10 %:n avustus on merkittävä ja se kannattaa hyödyntää. Osalle avustuksista on määrätty hakuaika ja joitakin voi hakea ympäri vuoden. Avustuksia ovat mm. hissiavustus tai esteettömyysavustus (avustusta liikkumisesteen poistamiseen). Hissiavustus voidaan myöntää uuden hissin asentamiseksi kerrostaloon, jonka porrashuoneessa ei ole ennestään hissiä. Hissiavustuksen määrä voi olla jopa 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Lisäksi osa kunnista myöntää ylimääräisen 10 % avustuksen taloyhtiöiden hissihankkeisiin.

On hyvä huomioida, että myös korjaushankkeita edeltäviin kuntotutkimuksiin on mahdollista saada avustusta. Kuntotutkimusavustusta voi saada kosteusvaurioituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan terveydensuojeluviranomainen eli terveystarkastaja on todennut terveyshaitan.

Tutustu paremmin tästä

Muita rahoitusvaihtoehtoja

Pienimpiä taloyhtiön kunnossapito- ja korjaustöitä, kuten esimerkiksi pihatöitä tai maalaustöitä, voidaan tehdä vaikka talkoilla. Tällöin on tietenkin hyvä tarkastaa mm. taloyhtiön vakuutusten kattavuus ja ottaa erillinen ns. talkoovakuutus. On muistettava, että talkoisiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja että ketään ei voida pakottaa yhteisiin talkoisiin. Siltä, joka ei osallistu talkoisiin, ei voida myöskään periä esimerkiksi mitään ylimääräisiä vastikkeita talkoista poissaolon vuoksi. Talkoot toimivatkin parhaiten pienessä ja muutenkin hyvässä yhteishengessä toimivassa taloyhtiössä, jossa asioita on muutenkin totuttu hoitamaan yhteisvastuullisesti (esimerkiksi porrassiivoukset tms.).

Taloyhtiö voi myös neuvotella mainostilan myymisestä esimerkiksi julkisivuremontin aikana julkisivun suojapeitteeseen. Mainostoimistot saattavat olla kiinnostuneita isojen kaupunkien keskustoissa tai vilkkaasti liikennöidyn tien varrella sijaitsevien rakennuksien tarjoaman mainostilan mahdollisuuksista. Ratkaisevaa on siis rakennuksen sijainti.

Näiden rahoitusvaihtoehtojen – kuten tietysti muidenkin – valitseminen vaatii kriittistä tarkastelua ja kannattavuuslaskelmia, mutta myös eri alojen asiantuntijuutta ja yhteistyötä mm. kirjanpitäjien kanssa.

Lue lisää suunnitelmallisesta taloudenhoidosta
 
Julkaistu
15.4.2016