Taloyhtiön arjen huolehtijat - isännöitsijän päivä

Taloyhtiön arjen huolehtijat - isännöitsijän päivä

Isännöitsijä ja huoltoyhtiö pitävät huolta siitä, että kiinteistö pysyy kunnossa, asumiskustannukset hallinnassa ja että asukkaiden arki sujuu ongelmitta. Sekä isännöitsijöiden että huoltomiesten työ on muuttunut ja vaatimukset kasvaneet takavuosista. Muutoksia ovat tuoneet niin lainsäädäntö kuin tekninen kehityskin. Seuraavassa pääsemme kurkkaamaan isännöitsijän arkeen.

Isännöitsijää aina tarvitaan

Huoltoyhtiön työparina ja usein ensimmäisenä tahona, johon asukkaat ottavat yhteyttä, toimii isännöitsijä. Eri taloyhtiöissä tehtäviä on rajattu eri tavoin. Joissain yhtiöissä lähes kaikissa asioissa toimitaan joko isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan kautta. Vastaavasti on myös taloyhtiöitä, joissa asukkaat saavat soittaa suoraan huoltoyhtiöön ja sopia huoltosopimukseen sisältyvistä töistä huoltomiehen kanssa.

Isännöitsijä Ari Lintula Porin Isännöintikeskuksesta kertoo, että isännöitsijän ja huoltoyhtiön välinen kustannus- ja vastuujako on yleensä hyvin selvillä asukkaiden keskuudessa. ”Erotuomarina” sen suhteen, miten tulisi menetellä, ei isännöitsijän tarvitse useinkaan toimia.

”Yleensä viimeistään jos on kyse rahasta, isännöitsijää tarvitaan,” hän toteaa.

Vesivahinko maanantaiaamuna ja muita ruuhkahetkiä

Isännöitsijän työpäivä täyttyy hyvin usein erilaisista valmistelutöistä, kokouksista ja dokumentoinneista. Esimerkkipäivä saattaisi käynnistyä vaikkapa vesivahinkoilmoituksella. Mikäli vahinkoilmoitus osuisi maanantaihin, päivästä tulisi sitäkin kiireisempi, sillä Lintulan mukaan maanantait ovat viikon kiireisimpiä päiviä isännöitsijätoimistoissa.

”Korjausasioiden hoitoa riittää joka päivälle niin paljon kuin ehtii, mutta erityisen paljon kaikenlaisia ilmoituksia tulee viikonlopun jälkeen. Häiriöilmoitukset naapureista ovat maanantaisin tavallisia. Ilmoitusten käsittelemisen lisäksi tulevat budjetit, kokousten valmistelu, urakat ja niihin liittyvä valmistelu,” isännöitsijä Seppo Manner vahvistaa.

Porin Isännöintikeskuksen asiakaskunnassa edustettuna on Porin talousalueen koko talokirjo kauppakeskuksista kerrostaloihin. Tällä hetkellä on selkeästi näkyvissä, että porilainen rakennuskanta alkaa ikääntyä. Monen rakennuksen kohdalla 50 vuotta on mittarissa ja putkiremontti kolkuttelee.

”Lähes 80 % isännöimistäni taloista on rakennettu 1960-luvulla, joten tulossa on paljon isoja remontteja,” Manner toteaa.

Putkiremontin tullessa ajankohtaiseksi, se tuottaa isännöitsijälle varsin paljon työtä. Vaikka hankesuunnitelmavaiheessa taloyhtiön hallitus valitsee asiantuntijan viemään prosessia eteenpäin, toteutusvaiheessa kokouksia, joissa isännöitsijä on mukana, pidetään viikoittain, minkä lisäksi joka kuukausi järjestetään isompi kokous, jossa isännöitsijän on myös oltava läsnä. Hankkeen alussa myös konsulttien kilpailuttaminen on yleensä isännöitsijän vastuulla.

Isännöitsijän ammatilliset vaatimukset jatkuvasti kasvaneet

Ari Lintula on ollut alalla yli 20 vuotta, josta 17 vuotta hän on ollut osakkaana omassa toimistossa. ”Perusisännöinti on samanlaista jalkatyötä kuin ennenkin,” hän toteaa, ”Mutta muuten koko kiinteistöala ja sen mukana myös isännöitsijän työ on muuttunut täysin.”

”Ilmoitusvelvollisuuksia ja raportointia viranomaisille on huomattavasti enemmän kuin takavuosina. Elämme aivan eri aikaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Nykyisin isännöitsijää kiireisenä pitävät mm. tilaajavastuulaki, ilmoitusvelvollisuudet, pelastussuunnitelmat, tarkastukset ja erilaiset dokumentoinnit,” hän kertoo.

”Isännöitsijän ammatilliset vaatimukset kasvavat koko ajan – saa nähdä, missä vaiheessa tulee pää vetävän käteen. Vanha sanonta, että pitäisi olla yhtä aikaa insinööri, juristi ja lääkäri, alkaa tulla vastaan ja sen lisäksi pitäisi hallita myös talousasiat. Isännöitsijä ei kuitenkaan voi tietää kaikkea, vaan erikoisaloja koskevat kysymykset pitäisi osata ohjata alan osaajalle,” Lintula pohtii.

Isännöitsijänä jokainen päivä on erilainen. Jos kiinteistöissä on vahinkoja, niitä on käytävä paikan päällä katsomassa ja kartoitettava, mitä on tapahtunut. Paperityötä on runsaasti; kokousten valmistelua, talousasioiden tutkiskelua, taloyhtiöiden laskujen seulomista, onko oikein laskutettu… Kaiken kaikkiaan lähes kaikki kiinteistön paperit ja asiat kulkevat isännöitsijän kautta. Yhteydenpitoa on sekä kiinteistön asukkaisiin saunavuorojen ja autopaikkojen jakamisen merkeissä että talohuoltoliikkeisiin ja urakoitsijoihin sopimusten tiimoilta.

Kuten huoltomiehenkin työ, isännöitsijän työ on ensi- ja viimekädessä asiakaspalvelutyötä.

”Ihmisten murheita on käytävä katsomassa päivittäin. Asiakaspalvelu isännöitsijän työssä on pysynyt ja pysyy, vaikka maailma muuten muuttuu,” Lintula summaa.
Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
8.10.2018