Parvekkeet kannattaa korjata ajoissa
Kun taloyhtiöllä on osaava isännöitsijä ja päätöksentekokykyinen hallitus, tärkeät rakenteiden kuntoa koskevat päätökset tulevat tehdyiksi ajoissa. Perustana päätöksille on hyvä olla huolella tehty kuntotutkimus. Parvekkeet kuuluvat rakenteista vaurioalttiimpiin, mutta onneksi löytyy keinoja niiden elinkaaren jatkamiseen kohtuukustannuksin: maalaamalla pinnat ja varustamalla parveke lasituksin.
Puutteellinen pakkasenkestävyys on ongelmista tavallisin
Kuntotutkimuskulttuuri alkoi kehittyä 1990-luvulla, kun 1960- ja -70-lukujen lähiörakentamisbuumin aikana valmistuneissa kerrostaloissa alkoi näkyä vanhenemisen merkkejä. Samoihin aikoihin sisäilmaongelmat alkoivat kärjistyä. Kerrostalojen kunnon arvioimisessa ovat kuitenkin koko ajan korostuneet ulkoilmaan rajoittuvien rakenteiden tekniset ongelmat ja niiden syiden tutkiminen.
"Puutteellinen pakkasenkestävyys on ongelmista tavallisin. Erityisesti 1970-luvun talojen betonijulkisivuissa ja parvekkeissa ongelma koskee useimpia taloja. Myöhemmin valmistuneissa kerrostaloissa ongelma ei ole aivan yhtä paha", toteaa tekniikan tohtori, johtava asiantuntija Jukka Lahdensivu Ramboll Finland Oy:stä.
Kunnon tutkiminen kannattaa aina
Jos asuinkerrostalo on uudehko, on lähellä ajatus, ettei sille tarvitse tehdä vielä mitään. Tulevien asukaspolvien murheeksi ei kuitenkaan kannata jättää sellaisia korjauksia, jotka voi kuitata vähemmällä, jos muistaa toimia ajoissa.
"Vaikka välittömiä korjauksia ei tarvittaisikaan, hyvin tehty kuntotutkimus antaa taloyhtiölle mahdollisuuden suunnitella korjaus- ja huoltotoimia pitkälle tulevaisuuteen", Jukka Lahdensivu perustelee.
Käytännössä yleisempi tapa teettää kuntotutkimuksia johtuu julkisivuissa tai parvekkeissa näkyvistä vaurioista. Tällöin kuntotutkimus johtaa yleensä varsin nopeasti korjauksiin, joiden kustannukset ovat yleensä sitä alhaisemmat, mitä nopeammin korjaustoimiin ryhdytään.
"On huomattava, että kuntotutkimus on merkitykseltään toinen kuin kuntoarvio. Kuntoarvio perustuu aistinvaraisiin havaintoihin rakenteiden ja rakennusosien pinnoilta. Tällöin on mahdollista havaita pitkälle edennyt vaurioituminen ja selvät toimivuuspuutteet esimerkiksi pellityksissä tai vedenpoistojärjestelmissä. Sen sijaan perusteellisessa kuntotutkimuksessa rakenteita koskevia havaintoja kerätään suunnitelma-asiakirjoista, silmämääräisesti ja kenttätutkimusmenetelmin paikan päällä sekä lisäksi laboratorioanalyysein. Kuntotutkimuksella saadaan siis selvitetyksi myös sellaisia vaurioita, joita ei voi saada selville silmämääräisesti", Lahdensivu tähdentää.
Eräs kuntotutkimuksen keskeisiä tavoitteita onkin selvittää eri vauriomekanismien etenemistä tulevaisuudessa, jotta korjausten ajoitus onnistuisi mahdollisimman hyvin.
Ammattitaitoa remonttihankkeisiin
Jukka Lahdensivu pitää keskeisen tärkeänä, että taloyhtiöt luovat vision siitä, millaisessa talossa asukkaat tulevaisuudessa asuvat. Tätä varten tarvitaan kiinteistönpitostrategia ja luonnollisesti ammattitaitoinen isännöitsijä ja hallitus, jotka osaavat harkita, milloin kannattaa käynnistää rakennushanke ja milloin taas selvitään pienillä vuosittaisilla ylläpitotoimilla.
Koko taloa koskeva parvekeremontti on jo niin mittava hanke, että sitä varten on taloyhtiölle järkevää palkata pätevä rakennuttajakonsultti, laatia kunnon suunnitelmat, suorittaa hankinnat päteviksi tiedetyiltä valmistajilta ja toteuttaa asennukset osaavilla työmaa-ammattilaisilla sekä varmistaa parvekelasitusten huollon ja varaosien saatavuus koko elinkaarelle.
Parvekkeiden kunto riippuu muun muassa iästä ja betonin karbonatisoitumisen asteesta. Mitä pienempi on raudoitteiden peitepaksuus, sitä nopeammin karbonatisoituminen vaikuttaa myös betoniteräksiin, joiden korroosion asteesta usein riippuu koko remontin kiireellisyys.
"Tällaiset tilanteet johtavat pahoihin vaurioihin erityisesti silloin, kun parvekelaatan alapinta on päässyt kastumaan esimerkiksi huonosti toimivan vedenpoiston seurauksena. Ongelmallisin parvekkeen vedenpoistotapa on rako laatan ja kaiteen välissä. Tämä aiheuttaa sekä alempana olevan parvekkeen kastumista että veden valumisen parvekelaatan etureunaan, missä on runsaasti terästä jo karbonatisoituneessa betonissa. Jotta näistä syy- ja seuraussuhteista tehdään oikeat johtopäätökset, tarvitaan todellista osaamista hankkeisiin", Lahdensivu sanoo.
Lasitukset ehkäisevät vaurioita
Alun perin "pelkistä" viihtyvyys- ja asumismukavuussyistä markkinoille tulleet parvekelasitukset saavat Jukka Lahdensivulta kiitosta myös "insinööritieteellisistä" syistä. Hän viittaa vastaansanomattomiin faktoihin, jotka osoittavat parvekelasitusten merkityksen parvekerakenteen elinkaareen jatkajana.
"Parvekelasituksella voi ehkäistä parvekkeen sisäpuolen kastumista. Tällä on suuri merkitys parvekelaattojen alapintojen korroosiovaurioiden sekä betonin pakkasrapautumisen ehkäisemisessä, koska lasituksen ansiosta betonin kosteuspitoisuus pysyy riittävän alhaisella tasolla", Lahdensivu selvittää.
Hän toteaa, että parvekelasituksella yhdistettynä suojaavaan pinnoitekorjaukseen vanhalle parvekkeelle saadaan vähintään 15–25 vuotta lisää käyttöikää. Tällä on suuri taloudellinen merkitys, sillä uusi parveke maksaa tyypillisesti 10 000–15 000 euroa.
"Toki tarkan kustannustason määrittämiseksi on tiedettävä vaurioitumisen aste. Joskus voidaan selvitä pelkällä pinnoituskorjauksella. Kun vanha parveke lasitetaan, on yleensä järkevää samalla rupeamalla myös uusintapinnoittaa parvekerakenteet", Lahdensivu muistuttaa.
Jätä yhteydenottopyyntö:
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Aiheeseen liittyvää
Nyt voit ladata Lumonin uuden suunnittelutyökalukirjaston
Muista huollattaa parvekelasit säännöllisesti
Miksi parvekkeita lasitetaan? Kuuntele vastaus KIVIJALKA-podcastista
5 kysymystä parvekelasien huollosta ja turvallisuudesta
Parvekelasien huolto helposti
Ovatko kerrostaloparvekkeet tulleet tiensä päähän?
Luetuimmat
Uusimmat