Sisäilmaongelmat taloyhtiössä

Sisäilmaongelmat taloyhtiössä
Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?

Sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet jo vuosia. Miksi sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat niin yleisiä? Miksi ne ovat nousseet pinnalle juuri nyt sekä uusissa että iäkkäämmissä kohteissa? Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Onkohan omassa taloyhtiössäni kytemässä sisäilmaongelma?

Miksi sisäilmaan liittyvät
ongelmat ovat niin yleisiä? Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?Miksi sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat niin yleisiä? Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?

Rakennusten käyttö on muuttunut

Digitalisoituminen on lisääntynyt ja kuuluu jokaisen arkeen. Ruokakauppaan ei tarvitse välttämättä enää itse mennä ja vaateostokset tehdään helposti omalta kotisohvalta. Valtaosa nuorista pelaa tietokone- ja älypuhelinpelejä tai somettaa mieluummin kuin pelaa ulkopelejä tai viettää aikaa ulkona. Mahdolliset sisäilmaongelmat korostuvat, kun yli 90 % ajasta vietetään sisätiloissa.

Rakennuksissa on aina ollut kosteusvaurioita ja hometta, mutta rakennusten huonon tiiveyden vuoksi ongelmat eivät ole aikaisemmin tulleet esiin nykyisessä laajuudessaan. Tämänhetkiset määräykset taas edellyttävät rakennusten olevan energiatehokkaita ja tiiviitä. Myös veden käyttötottumukset ovat muuttuneet ja esim. suihkujen ja saunojen sekä yleisesti ottaen useiden vesipisteiden yleistyminen rakennuksissa on lisännyt kosteusvaurioiden määrää.

Lisäksi huolimaton rakentaminen ja huoltotöiden laiminlyönti ovat omalta osaltaan vaikuttaneet kosteusvaurioiden syntymiseen. Nykyään kiinnitetään huomiota entistä enemmän rakennusfysikaaliseen suunnitteluun, jonka tavoitteena on varmistaa rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen toimivuus. Jos rakennus tai rakenne ei ole rakennusfysikaalisesti toimiva, saattaa rakenteisiin kerääntyä kosteutta, joka voi mahdollistaa tietyissä olosuhteissa mikrobikasvuston kasvamisen.

Apua korjausrakentamiseen löydät täältä.

Lisääntyneiden sisäilmaongelmien taustalla usein ilmanvaihdon toiminta

Aina syy ei välttämättä ole rakenteissa. Ilmanvaihdon toimivuus, käyttöajat ja ilmanvaihtojärjestelmän kunto vaikuttavat suuresti sisäilmaan ja sen laatuun ja voivat näin korostaa sisäilmaongelmia.

Poistoilmanvaihdon ollessa liian suuri suhteessa tuloilmanvaihtoon, alipaine imee korvausilman läpi rakenteiden, joissa saattaa olla esim. kosteus- ja homevaurioita tai muita epäpuhtauksia tai kuituja. Myös hajuhaitat muista huoneistoista voivat levitä ilmanvaihdon johdosta.
 

Jos epäillään sisäilmaongelmaa, ongelmat tulee selvittää hallitusti ja niihin erikoistuneiden henkilöiden toimesta.Jos epäillään sisäilmaongelmaa, ongelmat tulee selvittää hallitusti ja niihin erikoistuneiden henkilöiden toimesta.

Sisäilmaongelmat eivät aina johdu rakenteiden kosteusvaurioista 

Puutteellinen tai riittämätön ilmanvaihto taas voi nostaa hiilidioksidipitoisuutta yli raja-arvojen, mikä itsessään saa aikaan raskaan ja epämukavan sisäilman. Ilmanvaihtojärjestelmä tuleekin nuohota ja huoltaa säännöllisesti. Ongelmana voi myös olla, että ilmanvaihto on alun perin suunniteltu pienemmille käyttäjämäärille.

Sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan aina johdu rakenteiden kosteusvaurioista tai kemiallisista epäpuhtauksista. Näitä yleisempi epäpuhtauksien lähde ovat pienhiukkaset, joita kulkeutuu ulkoilmasta sisätiloihin etenkin suodattamattoman tuloilman kautta. Vanhoissa rakennuksissa ei tuloilman suodatusta ole tai se on riittämätöntä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tuloilman riittävän suodatuksen järjestäminen on haastavaa, ja lisäksi suodattimien järjestelmällisen puhdistuksen varmistaminen asuinrakennuksissa on ongelmallista. Tuloilman suodattaminen on tärkeää myös siitepölyjen vuoksi, jotta allergiaoireista ei tarvitse kärsiä sisätiloissa.

Sisäilmaongelmat ovat harvoin yksiselitteisiä ja oireilun syy tulisi aina selvittää. Oireilun ilmeneminen on yksilöllistä, samaan tapaan kuin samassa tilassa voi yhdellä olla kuuma ja toisella kylmä. Oireilevien henkilöiden kokemusta ei siis tulisi vähätellä. Kerran altistunut myös oireilee herkemmin jatkossa. Jos epäillään sisäilmaongelmaa, ongelmat tulee selvittää hallitusti ja niihin erikoistuneiden henkilöiden toimesta.

Väärässä paikassa säästäminen nostaa kokonaiskustannuksia

Siellä missä on kysyntää, on myös tarjontaa, ja sisäilmaongelmien lisääntyminen on kerännyt vaihtelevaa palvelutarjontaa ongelman ympärille. Esimerkistä käyvät suosiotaan kasvattaneet homekoirapalvelut. Hyvän homekoiran avulla voidaan saada tieto mahdollisen mikrobikasvun olemassaolosta, mutta ei ongelman syystä. Homekoira ei milloinkaan ole itsessään ratkaisu sisäilmaongelmiin, vaan se pystyy onnistuessaan ainoastaan selvittämään ongelman olemassaolon. Valitettavasti homekoiran kouluttajalla ei aina ole riittävää kokemusta rakennusalalta tai sisäilma-asioista, mikä heijastuu myös homekoiratutkimuksen lopputulokseen.

Sama puute on valitettavasti myös sisäilmanäytteenotossa. Vaikka ilmanäytteessä todettaisiinkin epäpuhtauksia, sen avulla ei saada selville niiden lähdettä tai tietoa, miten mahdollinen ongelma poistetaan. Lisäksi sisäilmanäytteenotossa ei välttämättä saada havaintoja ollenkaan, vaikka rakenteissa piilisikin suuri ja laaja vaurio.

Miten sisäilmaongelmat tutkitaan oikein?

Kuinka sitten tulisi toimia, kun lähdetään tutkimaan mahdollista sisäilmaongelmaa? Kutsutaan paikalle sisäilmaongelmiin erikoistunut asiantuntija. Tämän jälkeen selvitetään lähtötiedot, kuten ilmanvaihtojärjestelmä, rakennetyypit ja mahdolliset riskirakenteet, ja laaditaan kohteeseen soveltuva tutkimussuunnitelma.

Tutkimussuunnitelmassa määritetään mm. tehtävät tutkimukset, mahdollisten rakenneavausten määrä ja sijainti, tarvittavat mittaukset kuten sisäilman olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidi), paine-eromittaus ja näytteenotot sekä ilmanvaihdon tutkimukset. Tutkimussuunnitelman sisältö voi myös hieman elää tutkimusten aikana, jos esim. rakenneavauksissa ilmenee etteivät lähtötiedot olleet paikkaansa pitävät.

Tehtyjen tutkimusten lopputuloksena ovat jatkotoimenpide-ehdotukset ja asianmukaiset kohteeseen soveltuvat korjaussuositukset.

Panostamalla ammattitaitoiseen ja riittävän kattavaan kuntotutkimukseen pystytään selvittämään oireilun syyt ja määrittämään toimenpiteet ongelman poistamiseksi.
 

Poistoilmanvaihdon ollessa liian suuri suhteessa tuloilmanvaihtoon, alipaine imee korvausilman läpi rakenteiden, joissa saattaa olla esim. kosteus- ja homevaurioita tai muita epäpuhtauksia tai kuituja.Poistoilmanvaihdon ollessa liian suuri suhteessa tuloilmanvaihtoon, alipaine imee korvausilman läpi rakenteiden, joissa saattaa olla esim. kosteus- ja homevaurioita tai muita epäpuhtauksia tai kuituja.

Tämän jälkeen tulee laatia korjaussuunnitelma, jonka toteuttaa riittävän kokemuksen ja ammattitaidon osaava henkilö tai yritys. Korjaussuunnitelmassa esitetään tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit ja korjausten laadunvarmistus. Valitettavan usein korjaussuunnittelu laiminlyödään ja kutsutaan suoraan urakoitsija tekemään korjaus. Tällöin riskinä on korjauksen epäonnistuminen ja oireilun jatkuminen. Pahimmillaan käyttäjille tai asukkaille aiheutuu pysyviä terveyshaittoja, ja rakennusalan maine kulkee jälleen väärään suuntaan.

Kuten kaikkea korjausrakentamista, myös sisäilmakorjaustyötä tulee valvoa ulkopuolisen valvojan toimesta. Valvonnalla varmistetaan, että korjaukset tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Korjausten jälkeen suoritetaan vielä homesiivous, jotta mahdollisesti kontaminoituneet materiaalit eivät aiheuta oireilua korjausten jälkeen.

Onnistuneen sisäilmakorjauksen muistilista:

Isännöitsijä ottaa yhteyttä kokeneeseen sisäilmaongelmiin erikoistuneeseen asiantuntijaan, joka:

• toimittaa etukäteen nähtäväksi referenssit sekä yritykseltä että asiantuntijalta.
• tutustuu kohteeseen ja selvittää perus- ja lähtötiedot sekä haastattelee käyttäjiä / asukkaita.
• selvittää ilmanvaihtojärjestelmät sekä rakenteet ja tekee riskianalyysin.
• suorittaa tarvittavat kuntotutkimukset ja tekee niiden lopputuloksena ehdotuksen jatkotoimenpiteistä sekä asianmukaiset, kohteeseen sopivat korjaussuositukset.
• laatii korjaussuunnitelmat tarvittavine piirustuksineen ja työselostuksineen.

Tämän jälkeen:
• Valitaan urakoitsija ja toteutetaan korjaus. Huomioidaan myös työnaikainen valvonta.
• Varmistetaan hyvä sisäilman laatu ja terveellinen ympäristö.


Jätä yhteydenottopyyntö

Haluatko kuulla lisää:

Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
19.6.2017