Tiilijulkisivu – tutkitusti elinkaariedullisin ulkoseinä

Asuinrakentamisen vilkastuessa alan toimijoiden yhteiseksi tavoitteeksi on nostettu kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen. Liian usein keskitytään kuitenkin pelkkiin rakennusaikaisiin kustannuksiin, elinkaaren aikaiset käyttö- ja huoltokustannukset unohtaen. Myös korjausrakentamisessa päätökset korjausratkaisusta tehdään usein liiaksi rakennusaikaisten korjauskustannusten perusteella, eikä niinkään elinkaaripohjaisesti, vaikka halpa korjausratkaisu tulisikin pitkällä aikavälillä kalliimmaksi. Päätöksentekovaiheessa ei välttämättä osata vielä ajatella, miten kalliiksi asuminen ja rakennuksen ylläpito pitkällä aikavälillä tulee, etenkin jos korjausratkaisun elinkaari jää korjauslainan takaisinmaksuaikaa lyhyemmäksi. Liian vähän huomiota kiinnitetään yleensä myös siihen, millainen vaikutus rakennusmateriaalien valinnoilla on koko elinkaaren aikaisiin asumiskustannuksiin eli osakkailta tai vuokralaisilta kerättäviin maksuihin.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 5-kerroksisen, julkisivupinta-alaltaan 1800-neliöisen kerrostalon eri julkisivuvaihtoehtojen elinkaaren aikaisia ylläpitokustannuksia ja verrattiin eri huoltojaksojen ja korjaustoimenpiteiden vaikutuksia kokonaistaloudellisuuteen. Vertailussa käytettyjen ulkoseinärakenteiden lämmön- ja ääneneristystasot olivat toisiaan vastaavat ja tarkastelujaksoina käytettiin 50 ja 100 vuoden elinkaarta. Eri ilmasto- olosuhteiden sekä ilmansuuntien vaikutus huolto- ja korjausjaksojen taajuuteen oli niin ikään otettu huomioon. Tutkimukseen oli valittu kuusi Suomessa yleisesti käytössä olevaa kerrostalojen julkisivuratkaisua eli tiili, puu, ohut- ja paksueristerappaus sekä betoni- ja tiililaattapintainen elementtivaihtoehto.

Lue julkisivuista.

Tutkimuksen mukaan tiilijulkisivu on kokonaiskustannuksiltaan nimellisarvoilla laskettuna sekä 50 että 100 vuoden elinkaaritarkastelussa edullisin, kun mukaan on laskettu rakentamis-, käyttö- ja purkukustannukset. Nimellisarvoilla tarkasteltuna tiili oli 100-vuoden elinkaarijaksolla kokonaiskustannusvertailussa esimerkiksi puujulkisivuun verrattuna 29–49 % edullisempi riippuen siitä, sijaitseeko rakennus sisämaassa vai rannikkoalueella. Eristerappauksiin nähden tiilijulkisivu on peräti 49–56 % edullisempi riippuen siitä, onko vertailukohteena paksu- vai ohuteristerappaus. Myös 3 % korkokannalla nykyarvoon diskontattuna tiilijulkisivu on valkobetoni- tai tiililaattapintaisten elementtiratkaisujen ohella edullisin julkisivuvaihtoehto. Betonielementtijulkisivun elinkaaritaloudellisuutta arvioitaessa on tosin huomioitava, että rakenteen korjaaminen käyttöiän päättyessä alkuperäisen kaltaisella ratkaisulla on erittäin hankalaa, ellei lähes mahdotonta.

Tiilijulkisivun elinkaariedullisuus perustuu erityisesti sen vähäiseen käytönajan huolto- ja korjaustarpeeseen. Parhaan hyödyn tiilirakenteen elinkaariedullisuudesta saa siten käyttäjä, eli kiinteistön omistaja. Jo 50 vuoden elinkaarella tarkasteltuna tiilirakenteen käytönaikaiset kustannukset ovat muihin rakenneratkaisuihin verrattuna ylivoimaisesti alhaisimmat.

Sisämaaolosuhteissa 50 vuoden aikajaksolla pelkät käyttökustannukset tulevat normaalisti huolletussa tiiliverhotussa asuinkerrostalossa 3 % korkokannalla nykyarvoon diskontattuna puujulkisivuun nähden 87 % halvemmaksi, rannikkoalueella eron kasvaessa peräti 95 %:iin. Eristerappauksiin verrattuna tiilijulkisivu tulee kerrostalon omistajalle niin ikään halvemmaksi, sillä vastaavat säästöt ovat sisämaassa 92 % ja rannikolla 94 %. Mahdollinen huollon laiminlyönti kasvattaisi eroa entisestään, koska tiilijulkisivu ei juurikaan vaadi huoltotoimenpiteitä elinkaarensa aikana.

Jos asumiskustannusten kohtuullistamiseen pyritään vain rakennuskustannuksia minimoimalla, esimerkiksi valitsemalla julkisivuun edullisin mahdollinen rakenneratkaisu ja halvimmat materiaalit, siirretään kustannuksia kiinteistön käyttäjälle suurina käyttö- ja huoltokuluina. Yhteiskunnan, kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden kannalta olisi sen sijaan järkevää rakentaa elinkaarikestävästi, kritisoi rakennustekninen johtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy:stä.

Aiheesta lisää

Omaan asuinympäristöön kohdistuvat huolto- ja korjaustyöt aiheuttavat kustannusten lisäksi asukkaille myös monenlaisia muitakin haittoja, kuten esimerkiksi melu ja pölyhaittoja. Tuskin monikaan haluaa joka kymmenes tai kahdeskymmenes vuosi nurkkiinsa remonttimiehiä. Juuri tästä syystä vähän huoltoa vaativat ja elinkaareltaan pitkäikäiset materiaalit ovat myös asumisviihtyvyyden kannalta parhaat vaihtoehdot. Julkisivumateriaaleista tiili on vähiten huoltoa vaativa ja siten myös pitkällä aikavälillä asukasystävällisin ratkaisu. Lisäksi tiili vanhenee kauniisti säilyttäen arvonsa ja parhaimmillaan se kestää vuosisatoja. Hyviä esimerkkikohteita löytyy kaikkialta maailmasta, Juha Karilainen muistuttaa.

Julkisivusaneeraus tiilellä - mitä etuja tiilestä?

Globaalin ilmaston lämpenemisen myötä myös Suomen ilmasto-olosuhteiden odotetaan muuttuvan tulevaisuudessa yhä vaativammiksi, mikä asettaa myös julkisivumateriaalien kestävyyden yhä haastavampaan asemaan. Mitä rankemmat olosuhteet ovat, sitä taloudellisemmaksi vähän huoltoa vaativat ja kestävät rakenneratkaisut tulevat.

Tiili valitaan etenkin sellaisten uudiskohteiden julkisivumateriaaliksi, joiden ylläpidosta rakennuttaja itse on pitkällä aikavälillä vastuussa. Järkevään ja pitkäkestoiseen kiinteistösijoittamiseen keskittyneet rakennuttajat ovat ymmärtäneet elinkaaren aikaisten kustannusten merkityksen varsin hyvin. Sen sijaan sijoittajavetoisissa tai rakennusliikkeiden omissa uudiskohteissa eivät etusijalla ole elinkaariasiat, vaan edullisimmat rakenneratkaisut, joilla tähdätään vain lyhyen tähtäyksen voiton maksimointiin, kommentoi Karilainen. Näin rakennettaessa kalliit ylläpitokustannukset siirretään tulevien osakkeenomistajien kannettavaksi takuuajan jälkeen eteen tulevina huolto- ja korjauskustannuksina.

Kaupunkikuvan kannalta rakennuksen julkisivun ulkonäön ohella myös pitkällä ja huoltovapaalla elinkaarella on merkitystä. Juuri siitä syystä esimerkiksi kaavoittajat ovat suosineet tiiltä monien maamme kaupunkien rakentamisessa. Hyviä esimerkkejä löytyy muualtakin kuin Helsingistä, jossa sekä Kalasataman että Jätkäsaaren yhdeksi pääjulkisivumateriaaliksi on valittu nimenomaan tiili. Yhtälailla tiiltä on suosittu myös Oulun, Tampereen ja Turunkin uusilla urbaaneilla asuinalueilla, eikä syyttä, sillä ovathan tiilitalot kestäneet monin paikoin jo yli satakin vuotta ilman suurempia korjaustarpeita. Lisäksi niiden arvo on säilynyt pitkästä iästään huolimatta hyvänä, millä ainakin omistajan näkökulmasta on suuri merkitys.

Tutustu julkisivutiiliin