• Etusivu
  • Isännöitsijä

Korkotukilainoitusta tarjolla kohtuuhintaiseen rakentamiseen

Rakentajan toimitus
Julkaistu 15.01.2018
3_P_108696_1.jpg

Valtioneuvosto on 11.1.2018 päättänyt vuoden 2018 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Valtuuksia jaetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti kaikkiaan 1 410 miljoonan euron edestä.

Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa kaikkiaan noin 9 000 uutta ja peruskorjata noin 4 500 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.

Kaikkiaan 72 % korkotukilainoista on tarkoitettu vuokra-asuntojen tuotantoon. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 515 miljoonaa euroa eli 37% jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 400 miljoonaa euroa eli 28 %.

Niin sanotuille lyhyille vuokra-asuntolainoille osoitetaan 7 %:n osuus kokonaisvaltuudesta eli 100 miljoonaa euroa. Tämän arvioidaan riittävän noin 650 vuokra-asunnon rakentamiseen.

Uudistuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksissä painotetaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uudistuotantoa. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asuntojen arvioidaan pysyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.

Tukea myös kasvukeskusten ulkopuolelle

Korkotukilainoja voidaan myöntää myös kasvukeskusten ulkopuolelle vuokra-asuntojen rakentamiseen tai perusparantamiseen. Päätös toteuttaa lokakuussa 2017 valmistunutta raporttia, joka käsittelee kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden asuntokannan ja asuinolojen kehittämistä. Näille alueille voidaan myöntää tukea, jos asuntoja rakennetaan eritysryhmille, jos asuntotarve kasvaa esimerkiksi suuren investoinnin tuomien työpaikkojen vuoksi tai jos kunta tarvitsee tukea asuntokantansa sopeuttamiseen.

Asumisoikeusasuntojen osalta valtuus on 390 miljoonaa euroa. Arvion mukaan summalla voidaan lainoittaa noin 1 920 ASO-asunnon rakentaminen ja noin 670 asunnon perusparantaminen.

Erityisryhmien asuntoja tuetaan myös investointiavustuksella, joka liittyy korkotukilainaan. Avustusvaltuuden määrä on 105 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös ehkäistä nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä.

Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisille lainoille osoitetaan 100 miljoonan euron takausvaltuus.

Päätösaineistot (valtioneuvosto)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 228, etunimi.sukunimi@ym.fi

Apulaisjohtaja Kimmo Huovinen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 0295 250 822, etunimi.sukunimi@ara.fi

Isännöitsijä
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

201911_61042.jpg
Ministeri Mikkonen Montrealin ympäristökokouksessa
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen edustaa Suomea ja EU:ta Montrealin pöytäkirjan osapuolikokouksessa Roomassa 7.11. Kokouksessa keskustellaan siitä, miten kylmälaitteissa käytettyjen HFC-yhdisteiden rajoittamisella voidaan vaikuttaa ruokahävikin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Kuka vastaa putkiremontin aikaisesta vesivahingosta?
Putkiremontin yhteydessä pattereiden venttilejä vaihdettiin. Patterin putki irtosi ja vettä valui olohuoneen parketille. Remonttifirma ei itse ilmoittanut omistajalle vahingosta, ja kysyttäessä selitykset olivat hyvin epäselkeitä.Paikalla kävi kosteusvaurioita kartoittava firma, jonka laustuntoon jää selkeitä epävarmuustekijöitä mm. siitä onko putki vuotanut jo aiemmin, onko parketin alla vettä jne. Kosteusmittaus tehtiin ainoastaan irronneen putken reiästä ja alapuolisen asunnon katosta. Parketti oli selkeästi turvonnut ko. alueelta. Omistajana pyysin, että parketti aukaistaisiin pieneltä alueelta, jotta mahdollinen parketin alla oleva kosteus voitaisiin kartoittaa.Isännöistijä ja remontinvalvoja kieltäytyvät kokonaan yhteistyöstä, ja näin ollen heidän päätöksellään parketin aukaisu kielletään kartoitusta varten.Kuka on vastuussa, jos asunnossa myöhemmin ilmenee asiaan liittyviä ongelmia?
20222_76955.jpg
Kevään yhtiökokous tulossa? Aiheeksi netti, josta kukin maksaa vain käytön mukaan
Pätkiikö etätyöläisen Teams iltapäivällä, kun teinit palaavat koulusta pelikoneilleen? On mahdollista, että taloyhtiön nettiyhteydet on toteutettu vanhentuneella tekniikalla, joka ei pysty vastaamaan asukkaiden kasvaviin vaatimuksiin. Kevään yhtiökokouksen asialistalle kannattaa laittaa päätös taloyhtiönetistä.
20172_48186.jpg
Reaaliaikainen vedenkulutuksen seuranta säästää monelta
Valitse aina kaikkein halvin LVI-suunnittelija hänen muista meriiteistään välittämättä! Palkkaa vähemmän ammattitaitoinen, mutta poikkeuksellisen edullinen urakoitsija! Tingi kaikissa laitevalinnoissa! Säästä, säästä, niin kirkkaamman kruunun saat – vai onko totuus tarua ihmeellisempää?Lohjalaiseen asuntoyhtiöön muuttanut asukas sai yllättäen ja pyytämättä satojen eurojen vesilaskun, vaikka mitään järkeen käypää selitystä valtavalle lukemalle ei ollut. Asukkaan vedenkulutusta alettiin seurata päivittäin. Mittaustulos näytti kiistattomasti kahta asiaa: vesilasku oli totuuden mukainen ja vedenkulutus suuria kertaeriä.Verto-vedenmittausjärjestelmästä saatu faktatieto johti etsinnät oikeaan suuntaan ja osoitti lopulta syylliseksi pyykkikoneen, joka kulutti yhdellä pesulla käsittämättömät 1500 litraa vettä. Miten moinen lukema voi olla mahdollinen?
Katu, jossa on taloja rivissä
Viikon kysymys: Remontin rahoitus
Taloyhtiömme (8 erillistaloa) teki mittavan kattoremontin, huopakatot uusittiin. Yhtiöjärjestyksessämme lukee: "Hoitovastike lasketaan käyttäen perusteina huoneistojen huoneistoalojen suhdetta ja rahoitusvastike määrätään osakkeiden lukumäärän perusteella." Ei mainintaa siitä, mitkä menot katetaan milläkin vastikkeella. Em. remontti rahoitettiin hoitovastikkeena (pinta-alasuhteessa). Yhtiö otti lainan ja kuitenkin muutaman kuukauden kuluttua kukin osakas oli maksanut osuutensa kokonaan pois. Yksi talo on muita paljon suurempi, mutta osakemäärä ei ole samassa suhteessa suurempi joten vastikevalinnalla on suuri merkitys (noin 3000 € vähemmän kustannusta suurimmalle talolle, jos osakeperuste).
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Kuka vastaa kun palovaroitin rikkoontuu tai kun paristo hälyttää?
Asunto-osakeyhtiömme on kaksi vuotta vanha. Rakennusliike on myynnin yhteydessä toimittanut jokaiselle osakkaalle kotikansion, jossa on liitteet vastuunjakotaulukosta. Palovaroittimet on kyseisessä kohdin määritetty asukkaan vastuulle ja korjattavaksi. Palovaroittimet on varustettu sähköliittimin + paristo. En löydä mistään laista kuuluuko se yhtiölle vai asukkaalle, suosituksia kylläkin. Eli kuka vastaa, kun varoitin rikkoontuu, ja kuka kun paristo hälyttää? Mistä laista löytyy vastaus?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton