Kerrostalon lisäeristys
Omataloyhtiö.fi

Kerrostalon lisäeristys

Peltosaaren asuinalue Riihimäellä on malliesimerkki korjausrakentamisesta, jossa yhdistettiin uusi edustava ilme ja energiatehokkuus. Rakennusten julkisivut uusittiin kokonaan ja samalla päivitettiin myös lämmöneristys. Myös parvekkeet vaihdettiin suurempiin.  Ero alueen vanhojen ja jo uudistettujen rakennusten välillä on melkoinen.

Kerrostalon julkisivu ja parvekkeet purettuna ja valmiinaKerrostalon julkisivu ja parvekkeet purettuna ja valmiina

Energiatehokkuus

Peltosaaren uudistamisen taustalla on Riihimäen kaupunki, jonka tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaisuutta ja arvostusta. Peltosaari on mukana myös Tekesin Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta (EcoDrive) -hankkeessa.

Uusi ilme

Peltosaaren asuinalueen kunnostushanke tarjoaa mainion mahdollisuuden vakuuttua omin silmin julkisivukorjauksen ja -uudistuksen vaikutuksesta vanhan kerrostalon yleisilmeeseen. Alueella kävellessä voi vertailla jo varsin rapistuneita betonisandwich-julkisivuja ja valmistuneita raikkaita kolmikerrosrapattuja kerrostaloja.

As. Oy Riihenlampi on yksi alueen arava-kerrostaloista.  Julkisivun kunto oli jo niin huono, että ulkokuori oli purettava kokonaan pois.

Talon julkisivut myös lämmöneristettiin kokonaan uudelleen. Tämä tahdottiin tehdä kohtuullisilla kustannuksilla, jolloin päädyttiin aikaisemman noin 100 mm:n sijasta 150 mm eristepaksuuteen. Samassa yhteydessä uusittiin julkisivuikkunat sekä lisättiin parvekkeiden taustaseinien ja yläpohjan eristystä. Näin saatiin rakennuksen energiatehokkuutta kokonaisuutena kohennettua merkittävästi.

Julkisivu ja eristys kokonaan uusiksi

Peltosaaren As. Oy Riihenlammessa julkisivu uusittiin kokonaan. Kohteessa käytettiin ISOVERrin kehittämää jäykkää mineraalivillaeristettä, joka kiinnitettiin seinäpintaan mekaanisin kiinnikkein. Uusi eristys toteutettiin nykymääräysten mukaisesti eli tehtiin kahtena eri eristekerroksena kylmäsiltojen minimoimiseksi elementin sisäkuoreen.

Kiinnikkeisiin liitettiin pistehitsattu kuumasinkitty rappausverkko, jonka varaan paksurappaus kiinnittyy. Rappaustyö tehtiin ruiskuttamalla rappauslaasti suoraan eristeen ja rappausverkon päälle kahtena eri kerroksena.

Pinnoitteeksi ruiskutettiin värillinen kalkkisementtilaasti. Rappauslaasteina käytettiin tehdasvalmisteisia kuivalaasteja. Pintalaasti on läpivärjätty jalolaasti, joka on levitetty ruiskuttamalla.

Uudet tilavammat parvekkeet asennettiin jo heti vanhan julkisivun purkamisen jälkeen. Rappaustöiden jälkeen talon sokkeliin tehdään vielä uutta pintaa ja sisäpihan sisäänkäynteihin uudet katokset.

Kohteessa käytettiin ISOVERrin kehittämää jäykkää mineraalivillaeristettä, joka kiinnitettiin seinäpintaan mekaanisin kiinnikkein.Kohteessa käytettiin ISOVERrin kehittämää jäykkää mineraalivillaeristettä, joka kiinnitettiin seinäpintaan mekaanisin kiinnikkein.

Mitä kannattaa tehdä ja mitä se maksaa?

Peltosaaressa rakennusten korjaustarpeet arvioidaan tavanomaistakin tarkemmin. Alueen kahdeksan mallitalon avulla VTT:llä lasketaan asumisen energiakustannukset ja hiilijalanjälki sekä tehdään suunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi.

Mitä huonommassa kunnossa korjattava rakennus on ja mitä houkuttelevammaksi se on tarkoitus kunnostaa, sitä kalliimpi projektista tietenkin tulee. Peltosaaren tapaisen rakennuksen korjaaminen teknisesti energiatehokkaaksi urakan hinta on haarukassa 250–1600 €/m2. Jos samalla pyritään merkittävästi kohentamaan rakennusten arkkitehtuuria, hinta voi olla tätäkin suurempi.

Peltosaaren rakennuksissa muutoksia tehdään ilmanvaihtoon, ikkunoihin ja ulkoseiniin. Ulkoseiniin ja kattoon lisätään eristystä, ikkunat ja ulko-ovet vaihdetaan energiatehokkaampiin.

Tarkoituksena on myös asentaa rakennuksiin vesikiertoinen lämmönjako ja siirtyä suorasähkölämmityksestä kaukolämpöön. Aurinkolämpöäkin voitaisiin hyödyntää.

Energiaremontti maksaa, mutta näkyy heti pienempinä asuinkustannuksina. Peltosaaren alueen rakennusten sähkönkulutuksen arvioidaan pienenevän 86 prosenttia ja energian kokonaiskulutuksen 46 prosenttia. Vuotuinen energialasku on remontin jälkeen 68 prosenttia pienempi.

Energiaremontteja varten voi myös saada merkittävää tukea. Avustuksia voivat hakea kaikki taloyhtiöt. Esimerkkinä ARA:n myöntämä 15 %:n suhdanneluonteinen avustus erilaisille energiatehokkuutta parantaville toimenpiteille taloyhtiössä.


 
Päivitetty
9.5.2018