Asuinhuoneistojen kosteusvauriokorjaukset pitkittyvät – kuinka korjauksissa onnistutaan?
Omataloyhtiö.fi

Asuinhuoneistojen kosteusvauriokorjaukset pitkittyvät – kuinka korjauksissa onnistutaan?

Taloyhtiöiden sisäilmaongelmiin ja kosteusvauriokorjauksiin liittyvät asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet selvästi viimeisen parin vuoden aikana. Yhä useammin törmäämme tilanteisiin, joissa perhe on joutunut muuttamaan pois kotoaan tai asuu viiden huoneen sijaan vain kolmessa sisäilmaongelmien tai kosteusvaurioiden vuoksi, kertoo Sitowise Oy:n korjausrakentamisen osastopäällikkö Lauri Sinelampi. Pakosta johtuvissa muuttotilanteissa perheen vanhempien kasvoilta voi havaita, ettei haastavan sisäilma- tai kosteusvauriotilanteen toivota jatkuvan yhtään pidempään kuin on pakko. Lisäksi ongelmat olisi suotavaa saada kerralla kuntoon. Tämä tahtotila ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, kun ottaa huomioon asian vaikutukset perheen arkeen ja usein myös talouteen.

Korjaushankkeissa onnistuminen on kokonaisuus

Mediassa törmää enenevässä määrin kokemuksiin epäonnistuneista korjaushankkeista. Tyyliin kuuluu, että artikkeleille löydetään nasevat, tehokkaan myyvät otsikot, jotka korostavat epäonnistumisia. Korjaushankkeen onnistumiselle on kuitenkin hyvät lähtökohdat, kun hankkeelle valitaan kohteeseen perehtynyt, projektiin sitoutunut ja kosteusvauriokorjauksia ymmärtävä projektinjohtaja. Oleellista on myös selvittää perin pohjin vaurion ja sen aiheuttajan suhde. Mikäli syy-seuraussuhdetta ei tunneta, on korjaushankkeessa onnistuminen haastavaa. Ongelman aiheuttajan löytämiseen on monia keinoja, ja selvitystyö onkin monen asian summa. Lähtötietoihin tutustuminen, asukkaiden haastattelu, riskirakennekartoitus, aistinvarainen kartoitus, rakenneavaukset, kosteuskartoitukset ja -mittaukset, materiaalinäytteenotto, tiiveyskokeet, olosuhdeseurantamittaukset ja ilmanvaihdon selvitystyöt ovat kaikki keinoja selvittää ongelma ja sen aiheuttajat. Perusteellisen selvityksen avulla saadaan korjaushankkeen lähtötelineet säädettyä oikeaan kulmaan heti hankkeen alusta alkaen. Kun hanke sitten etenee korjaussuunnitteluun, on tärkeää, että kaikki tieto siirtyy tutkijalta suunnittelijan työpöydälle. Tutkijan ja suunnittelijan tiivis yhteistyö on suotavaa etenkin, mikäli he edustavat eri yrityksiä. Sama saumattoman tiedonsiirron tarve korostuu myös, kun urakan toteuttaminen käynnistyy. Mikäli urakoitsijalla ei ole kokonaiskuvaa hankkeesta, korjaushankkeen projektinjohtajan sekä valvojan roolit korostuvat. Heidän tulee varmistaa, että urakoitsija ymmärtää, mitä hankkeessa ollaan tekemässä ja miksi, ja että työsuoritteet ovat yhdenmukaisia suunnitteluasiakirjojen kanssa.

Onnistumisen kulmakivet:

• Hankkeen koko organisaatiolla on ymmärrys siitä, mitä tehdään ja miksi.
• Korjattavan vaurion ja vaurion aiheuttajan suhde ymmärretään.
• Tiedonkulku pidetään katkeamattomana hankkeen alusta loppuun.
• Korjaustöitä valvotaan ja laatu varmistetaan.


Aikataulu on iso osa onnistumista

Mikäli kosteusvauriokorjaushanke kestää kuukaudesta toiseen, kolmanteen tai jopa vuoteen, on hanketta vaikea kuvailla enää onnistuneeksi – varsinkaan asukkaiden näkökulmasta. Kun tiedossa on ongelma, mikä tulisi tutkia, suunnitella ja korjata mahdollisimman nopeasti, avainroolissa on taloyhtiön kyky tehdä päätöksiä. Korjaushanke voi venyä kohtuuttoman pitkäksi, jos kosteusvauriokorjaus etenee vaihe kerrallaan ja jokainen työvaihe kilpailutetaan erikseen. Kun ensin katselmoidaan, sitten kilpailutetaan, tutkitaan, taas kilpailutetaan, suunnitellaan, järjestetään infotilaisuus, kilpailutetaan, järjestetään ylimääräinen yhtiökokous ja urakoidaan, eikä mitään vaiheista suoriteta limittäin, vaurion havaitsemisajankohdasta urakan valmistumiseen vierähtää väkisinkin aikaa. Tästä syystä kosteusvauriokorjauksissa olisi tärkeää saada tarvittavat taloyhtiön päätökset aikaan nopeasti ja joustavasti aikaa säästäen. Kustannustehokkaan korjaushankkeen aikaansaamiseksi on suositeltavaa pyytää työmääräarviot ja tuntihinnat jo hankkeen alkuvaiheessa, jotta työt saadaan nopeasti käyntiin. Tällöin myös pelisäännöt aiheutuvien kustannusten osalta on sovittu etukäteen. Kun purkutyöt on tehty, voidaan suunnitelmia vielä päivittää, minkä jälkeen on edelleen mahdollista kilpailuttaa korjaustyöt myös kiinteähintaisena urakkana.

Kosteusvaurio alapohjarakenteessa.Kosteusvaurio alapohjarakenteessa.

Alkuun pääsee helposti sisäilmakatselmuksella

Asunto-osakeyhtiössä vaurion tai ongelman havaitsijana toimii usein asukas, joka ilmoittaa asiasta isännöitsijälle. Jos ongelma on epäselvä tai vaikeasti todettavissa, alkuun pääseminen voi olla tahmeaa ja asukkaasta tuntua, että häntä ei oteta vakavasti tai että asian selvittämiseksi ei suoriteta tarpeenmukaisia toimenpiteitä. Pitkään jatkuva epäselvä tilanne saattaa pahimmassa tapauksessa heikentää jopa koko asunto-osakeyhtiön ilmapiiriä. Ongelma ratkeaa helposti sisäilmakatselmuspalvelulla, joka tunnistaa sisäilmaongelmien aiheuttajan nopeasti ja laadukkaasti. Katselmuksen suorittavat sisäilmaongelmiin erikoistuneet asiantuntijat, jotka ovat käytettävissä palvelun kautta lyhyellä varoitusajalla ja tehokkaalla konseptilla. Katselmuksen jälkeen taloyhtiöllä on käytettävissään selvät askelmerkit ja tarvittavat eri alojen asiantuntijat, jolloin ongelmien vaatimat suunnittelu- ja korjaustyöt saadaan mahdollisimman nopeasti käyntiin.

Teksti: Lauri Sinelampi, Sitowise Oy

Jätä yhteydenottopyyntö:


 
Julkaistu
26.6.2018