Lippu salkoon – vaikka joka päivä!
Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?
Suomen lippu
Vuonna 1978 annetun lippulain mukaan Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti . Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.
Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.
Lippusalko
Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.
Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.
Lipun nosto ja lasku
Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut. Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.
Liputusaika
Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.
Suruliputus
Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas. Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.
Info
Liputuspäivät
Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on kymmenen vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)
J.L. Runebergin päivä 5.2.
Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
Eurooppa-päivä 9.5.
J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
YK:n päivä 24.10.
Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
Itsenäisyyspäivä 6.12.
Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.
Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.
Lähteet ja lisätietoa: Suomalaisuuden liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi
Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu
Aiheeseen liittyvää
Miten saan vuosikokouspöytäkirjan tarkastettavaksi?
Hukkaako ilmanvaihto energiaa pakkaskautena? Vaihda vain tarvittava määrä ilmaa
Osakekirjan vaihtaminen
Isännöintisopimus ja isännöitsijän vaihto?
Lämmityssäästöjä asumismukavuudesta luopumatta
Asunto-osakeyhtiörakentaminen 1800-luvun lopulta nykypäivään
Luetuimmat
Uusimmat