As.oy Remontti-Mallinnus Hallituksen kokouksia

As.oy Remontti-mallinnus
Osa 2. Hallituksen kokouksia

As.oy Remontti-Mallinnus on Omataloyhtiö.fi:n kuvitteellinen taloyhtiö, jonka elämää ja remontointia pääset seuraamaan as.oy Remontti-Mallinnus -artikkelisarjassa. Artikkelisarjasta löytyy runsaasti tietoa taloyhtiön elämästä ja remontoinnista.

Osa 1. Meille tulee remontti - hui kauhistus
Osa 2. Hallituksen kokouksia
Osa 3. Esiselvityksiä/kuntotutkimuksia
Osa 4. Julkisivu- ja vesikattoremontti
Osa 5. Ongelmia ilmanvaihdossa?
Osa 6. Ikkunoiden ja ovien vaihto


Eräs asunto-osakeyhtiön hallituksen keskeisimmistä tehtävistä on laatia varsinaiselle yhtiökokoukselle selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön korjaustarpeista. Kunnossapitotarveselvitystä tulee päivittää ja seurata vuosittain, jotta osakkeenomistajat voivat varautua sekä korjaustöihin että niistä aiheutuviin kustannuksiin. Samalla yhtiön omaisuuden hoito tulee entistä suunnitelmallisemmaksi.

As.oy Remontti-Mallinnuksen hallituksen kokouksissa oli jo useampaan kertaan keskusteltu kiinteistön remontoinnista. Remonttitarpeista oltiin yhtä mieltä, mutta erimielisyyttä syntyi siitä, mitkä alkoivat olla kiireellisiä ja missä järjestyksessä ne kannattaisi toteuttaa. Jotta kokous ei taas päättyisi tuloksettomaan juupas-eipäs-kinasteluun, ehdotti puheenjohtaja Mäki-Rantala rakennuttajakonsultin palkkaamista ja veti esille listan, jossa oli isännöitsijän suositukset konsulteista. Yhtiökokouksessa Mäki-Rantala joutui käyttämään puhelahjojaan, mutta hallituksen ehdotus sai lopulta enemmistön kannatuksen, ja sopivaksi katsottu henkilö palkattiin.

Konsultin ensimmäisellä käynnillä käytiin läpi taloyhtiön tiedot ja tarkastettiin kiinteistö silmämääräisesti. Pinnallisen tarkistuksen perusteella konsultti laati kirjallisen kuntoarvioraportin, johon oli kirjattu rakennuksen yleiskunto sekä huolto- ja korjaustarpeet. Arvioon perustuen kiinteistölle tehtiin kunnossapitotarveselvitys konsultin avustuksella. Konsultin ehdotuksesta myös alkuperäiset piirustukset käännettiin sähköisiksi tiedostoiksi. Kun piirustukset ovat sähköisessä muodossa, helpottaa se mm. tulevien korjaushankkeiden suunnittelijoita, jotka voivat tällöin tehdä korjaussuunnittelua tietokoneohjelmistoillaan.

Kysytäänkö asukkailta?

Mäki-Rantala kuitenkin muutti omakotitaloon, ja puheenjohtajaksi joutui vastentahtoinen Virtanen. Koska hallituksesta puuttui aktiivisia toimijoita, jäivät Mäki-Rantalan aloittamat toimenpiteetkin hieman tuuliajolle pariksi vuodeksi. Uutta puhtia hallituksen toimintaan saatiin, kun hallitukseen valittiin pari asioiden hoitoon tyytymätöntä osakasta. Uusi puheenjohtaja Koski toteutti ensimmäiseksi asukaskyselyn ja huolehti, että joka huoneistolta saatiin vastaus. Kyselyssä paljastuikin seikkoja, joita kuntoarviolla ei voitu selvittää. Esimerkiksi osa B-rapun asukkaista valitti naapurin silakanpaistokäryn kantautumisesta omaan huoneistoon. Lähes kaikissa ylimmän kerroksen asunnoissa oli syksyllä ja keväällä kalseaa tai jopa kylmä, kesäisin taas todella kuuma. Paljastui myös, että Korhonen C-rapusta vaihtoi jatkuvasti kolmannen kerroksen käytävävalaisimeen uuden lampun palaneen tilalle.

Tiedotuksella luulot kuriin

Kyselyn vastausten perusteella hallitus päätti järjestää infotilaisuuden asukkaille. Ammattilaisen näkökulmaa asioihin antamaan pyydettiin paikalle sama rakennuttajakonsultti, joka oli suorittanut kuntoarvion. Jälkeenpäin konsultin läsnäoloa kiiteltiin, koska yksi riidankylväjä ja pari vastarannan kiiskeä saatiin pysymään aisoissa asiantuntevilla vastauksilla perusteluineen. Samalla saatiin oikastua muutamia taloyhtiöön ja remontteihin liittyviä harhaluuloja. Infotilaisuudessa sihteerinä toiminut Hietanen teki tilaisuudessa käsitellyistä asioista tiedotteen, joka vielä jaettiin muistutuksena jokaiseen huoneistoon.

No, koska korjataan?

Seuraavassa kokouksessaan hallitus keskusteli tiedotustilaisuudessa esiin nousseista asioista ja luuloista. Tiedotustilaisuudessa virinnyttä me-henkeä päätettiin pitää yllä ja nostaa mm. säännöllisellä tiedottamisella yhtiön tilasta ja tulevista hankkeista. Tiedotuksesta huolimatta kaikki asukkaat eivät olleet vakuuttuneita remonttien tarpeellisuudesta, koska ”ihan hyvältähän se näyttää”. Myös hallituksessa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä remontteja tehtäisiin ja missä järjestyksessä. Vaikka keskustelu välillä kiihtyikin, piti puheenjohtaja Koski hallituksen tiukasti asialinjalla. Lopulta myös Virtanen myönsi, että kuntotutkimuksen jälkeen ei tarvitsisi arvailla. Seuraavassa yhtiökokouksessa hallitus ehdottikin tarkemman kuntotutkimuksen teettämistä, jotta oltaisiin varmoja rakennuksen kunnosta. Pitkäksi venähtäneen yhtiökokouksen jälkeen, niukalla enemmistöpäätöksellä, hallitus palkkasi luotettavaksi todetun rakennuttajakonsultin tekemään kiinteistöllä kuntotutkimuksen. Kuntotutkimus rahoitettiin sitä varten erikseen kerätyillä ylimääräisillä vastikkeilla.

Kiinteistön kuntoarvion hinta ja sisältö:

Kuntoarviointi tehdään seuraavien Rakennustiedon ohjekorttien mukaisesti: RT 18–11131 asuinkiinteistön kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje sekä RT 18–11086 liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje.

Kolme arvioijaa tarkastaa kiinteistön rakenne-, LVI- ja sähkötekniikan osalta. Asunnoista tarkastetaan 10–20 %, muu kiinteistö kattavasti. Tarkastus on valtaosin aistinvarainen, mutta muutamia perusmittauksia voidaan tehdä. Arvioitavasta kohteesta laaditaan kirjallinen kuntoarvioraportti sekä pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS).

Normaalien asuinkerrostalojen hintaesimerkkejä (sis. alv 24 %):
• Artikkelin tyyppitalo, as.oy Remontti-Mallinnus 3800–4700 €
• Rivitalokohde; 5 rakennusta, 20 asuntoa: 5000–5500 €
• Pienkerrostalo; 7 asuntoa: 3700–4300 €
Hinnoittelussa on aluekohtaisia eroja.


Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
16.7.2018