Energiansäästöä ilmanvaihdolla

Energiansäästöä ilmanvaihdolla

Asunnon ilmanvaihto on tärkeä osa asumismukavuutta. Ilmanvaihto pitää huolta, että käytetty ilma ja asumisesta syntyvät käryt, kosteus ja epäpuhtaudet poistuvat sisäilmasta ja uutta raikasta ilmaa tulee vanhan tilalle. Ilmanvaihto pitää huolta myös talon rakenteista. Nykyaikainen koneellinen ilmanvaihto on myös energiatalouden kannalta järkevä ratkaisu.

Tilaa veloitukseton Huoneistokohtainen asuntoilmanvaihto -esite Esitepalvelusta

Ilmanvaihto osana pitää huolta rakennuksesta

Vuonna 2013 voimaan astunut asetus korjausrakentamisesta edellyttää, että kun talon rakenteita – esim. ulkovaippaa tai vesikattoa – korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmöneristystä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla, energiankulutusta pienentävällä korjauksella. Esim. linjasaneerauksen yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää lisäeristyksen vaatimuksia ja siten myös kustannuksia. Aiempien korjausten yhteydessä tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa korjaustöissä.

Energiaa säästävien ikkunoiden ja hyvien lämmöneristysten ansiosta asukas säästää rahaa. Tiiviiksi rakennettuihin taloihin tulee talon rakenteiden hyvinvoinnin vuoksi järjestää ilmanvaihto, jotta rakennusmateriaaleista syntyvät hiukkaset ja asumisesta johtuva kosteus poistuvat huoneilmasta.
Uusi asetus edellyttää, että kun rakennukseen vaihdetaan ikkunoita tai parannetaan eristystä tai ilmanpitävyyttä, myös ilmanvaihdon toiminta on toiminnallisesti varmistettava. Uusien ja tiiviimpien ikkunoiden asentaminen saattaa pienentää ilmanvaihtoa ja synnyttää kastepisteen ulkoseinän kylmäsiltoihin. Kun uusi ikkuna ei enää hikoile, kosteus etsii seuraavaksi viileämmän pinnan, mikä on yleensä ulkonurkka. Kasvualusta homeille on silloin valmis. Ilmanvaihto pitää huolen, ettei homeelle jää elinmahdollisuuksia talon rakenteissa.

Korvausilma energiatehokkaasti valmiiksi lämmintä

Kun rakennuksesta poistetaan ilmaa, pitää jostakin tulla korvausilmaa tilalle. Koneellisessa ilmanvaihdossa korvausilma ohjataan sisään ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Talon ulkovaipasta voidaan silloin tehdä tiivis. Tulo-poisto-ilmanvaihtoon sisältyy aina myös lämmön talteenotto. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla, eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita. Asumismukavuus lisääntyy energiatehokkaalla tavalla.

Perinteisen talon lämmittämiseen kuluvasta energiasta noin 20–40 prosenttia johtuu ilmanvaihdosta, siksi ilmanvaihdon energiatehokkuudella on suuri merkitys asumiskustannuksiin. Koneellisessa ilmanvaihdossa poistettavan ilman tilalle tuotava raitis ilma lämmitetään poistoilman lämmöllä. Lämmöntalteenotto siis vähentää rakennuksen lämmityksen tarvetta.

Vallox
ilmanvaihtokoneiden energiatehokkuus on huippuluokkaa, koska tuloilma
lämmitetään poistoilmasta talteen otetulla lämmöllä. Vallox ilmanvaihtokoneiden energiatehokkuus on huippuluokkaa, koska tuloilma lämmitetään poistoilmasta talteen otetulla lämmöllä. 
Esimerkki lämmöntalteenoton merkityksestä yhdessä kerrostaloasunnossa (Vallox 096 MC, 37/35/l/s, Keski-Suomi)
Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa 6598 kWh/vuosi
Lämmöntalteenotolla saavutettu energiansäästö 4922 kWh/vuosi
Ilmanvaihdon kokonaisvuosihyötysuhde 100%

Sertifiointi selkeyttää koneiden vertailua

Ilmanvaihtokoneiden vertailussa pitää tietää, mitä arvoja kannattaa verrata. Ilmanvaihtoon liittyvä terminologia on kirjavaa, jolloin pelkkien prosenttien vertaaminen ei kerro aina totuutta. Vertaa aina samaa arvoa keskenään. On myös huomattava, että ilmanvaihtokoneiden energiatehokkuutta mitataan eri tavalla eri maissa ja siksi eri maiden energiamerkinnät eivät ole vertailtavissa keskenään.

  • Hyötysuhde tai lämpötilasuhde kertoo, kuinka paljon lämmöntalteenotto pystyy standardin mukaisissa olosuhteissa (EN 308, EN 13141-7) lämmittämään tuloilmaa poistoilman lämmöllä. Vastaristivirtakennon tuloilman lämpötilahyötysuhde voi olla jopa 85 %.
  • Vuosihyötysuhde kertoo, kuinka paljon keskimäärin läpi vuoden lämmöntalteenotto pystyy hyödyntämään poistoilman lämpöä tuloilman lämmittämiseen. Tähän vaikutta lämmöntalteenoton hyötysuhteen lisäksi mm. jäätymiseneston toiminta ja sääolosuhteet. Vuosihyötysuhde on aina pienempi kuin ilmanvaihtokoneen ilmoitettu lämpötilahyötysuhde. Vastaristivirtakennolla varustetun ilmanvaihtolaitteen vuosihyötysuhde voi olla yli 75 %. Tämä on ilmanvaihdon energiankulutuksen kannalta tärkein arvo, ja ilmanvaihtolaitteen valinnassa kannattaakin siis kiinnittää huomiota erityisesti lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeseen.
  • Ominaissähköteho (SFP) kertoo, kuinka paljon puhaltimet kuluttavat sähköä vaihdettavaan ilmamäärään nähden.

Tilaa veloitukseton Huoneistokohtainen asuntoilmanvaihto -esite Esitepalvelusta

Valloxin ilmanvaihtokoneet huippuluokkaa!

Puolueettoman tahon, kuten Suomessa VTT:n, myöntämä sertifikaatti on todistus ilmanvaihtokoneen energiatehokkuudesta eli lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta ja ominaissähkötehosta. Se osoittaa myös, että koneen jäätymisenesto toimii luotettavasti ja lämpö-, virtaus-, tiiviys, suodatus- ja äänitekniset ominaisuudet täyttävät sertifioinnin vaatimukset.

VTT:n myöntämät sertifikaatit osoittavat Valloxin ilmanvaihtokoneiden vuosihyötysuhteen ja ominaissähkötehon olevan huippuluokkaa. Vallox käyttää useimmissa konemalleissaan ristivastavirtaperiaatteella toimivia levylämmönvaihtimia, joiden hyötysuhde on korkea - jopa yli 80 prosenttia. Tehokkaan lämmöntalteenoton ansiosta ilmanvaihdon energiankulutus on suuremmillakin käyttötehoilla alhainen. 

Nykyisin kaikissa Valloxin ilmanvaihtokoneissa on tasavirtapuhaltimet. Ne kuluttavat normaali-ilmanvaihdolla noin puolet vaihtovirtapuhaltimien kuluttamasta sähköstä.
Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
3.9.2018