Ovatko taloyhtiön nettiasiat kunnossa?
7 tärkeää kysymystä yhtiökokoukseen
Kevään myötä käynnistyy ahkera yhtiökokouskausi. Yhtiökokous on hyvä paikka tarkistaa, ovatko taloyhtiön nettiyhteydet ajan tasalla, tietoturvaan liittyvät asiat kunnossa taloyhtiön laitetiloissa ja kaikki muut palvelut ajan tasalla.
DNA:n taloyhtiömyynnin asiantuntijat listasivat seitsemän asiaa, jotka kannattaa selvittää ja huomioida seuraavassa yhtiökokouksessa. Kiinteistön tekniikka, digipalvelut ja tietoturva herättävät usein kysymyksiä – mutta mistä apu? Kaikissa talon asukkaiden, hallitusten tai isännöitsijän mieltä askarruttavissa asioissa voi aina olla yhteydessä DNA:lle.
1. Tietävätkö kaikki, että yhtiössä on taloyhtiölaajakaista?
Usein käy myös niin, että kaikki asukkaat eivät tiedä yhtiön laajakaistatilannetta. Mikäli yhtiössä on taloyhtiölaajakaista, siitä muistuttaminen aika ajoin ei ole pahitteeksi. Hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä voi tilata asukastiedotteet ja rappukäytävätarrat maksutta DNA Taloyhtiöpalvelulta.
Taloyhtiölaajakaista on edullisin tapa hoitaa asuntojen nettitarpeita. Mikäli yhtiössä ei ole taloyhtiölaajakaistasopimusta, sen hankkimista kannattaa selvittää. Varsinkin jos yhtiössä ole vielä keskitetty laajakaistahankintoja, asiasta kannattaa keskustella seuraavassa yhtiökokouksessa. Jätä yhteydenottopyyntö tai tarjouspyyntö osoitteessa dna.fi/taloyhtiöt ja saatte parissa päivässä yksilöllisen tarjouksen.
2. Onko taloyhtiönetin hankkiminen hankalaa ja kallista?
Moni ajattelee, että uuden laajakaistan käyttöönotto on aina pitkä projekti, joka vaatii pihamaan mylläämistä. Useimmiten uusien kaapelien asennuksia ei kuitenkaan tarvita. Operaattorit rakentavat ja maksavat verkot itse, joten taloyhtiöille ei koidu ylimääräistä vaivaa tai kulua. Taloyhtiöpäättäjälle tärkein kysymys lienee kuitenkin se, onko netti toimintavarma vielä tulevaisuudessa, kun verkon käyttö ja verkossa olevien laitteiden määrä kasvaa entisestään.
3. Mitä palveluita taloyhtiön sisäverkko mahdollistaa?
Taloyhtiön liittäminen kiinteään verkkoon edellyttää, että operaattorin kiinteä verkko ulottuu riittävän lähelle. Ennen liittymistä on hyvä selvittää kiinteistön sisäverkon kunto ja uusia se tarvittaessa. Näin varmistetaan, että netti toimii parhaalla mahdollisella tavalla.
Taloyhtiön päättäjillä olisi hyvä olla myös jonkin verran ymmärrystä sisäverkkoasioista, jotta laajakaistakilpailutuksissa osattaisiin verrata eri operaattoreiden palveluita keskenään. Jos sisäverkon suhteen on havaittu ongelmia, niitä olisi hyvä käydä läpi yhtiökokouksessa ja päättää toimenpiteistä.
On myös tärkeää selvittää, kuka yhtiössä tietää sisäverkosta ja missä siihen liittyviä dokumentteja säilytetään. Näin asioiden hoitaminen helpottuu silloin, jos ongelmia ilmenee. Antennikaavio ja sisäverkkokuva ovat taloyhtiöissä usein hukkateillä, tai dokumentit eivät ole ajan tasalla.
4. Kannattaisiko sisäverkko uusia remontin yhteydessä?
Jos taloyhtiössä on suunnitteilla suurempi remontti, sisäverkko kannattaa uudistaa samalla. Kokonaiskustannukset pienenevät, kun sisäverkkojen uudistaminen yhdistetään esimerkiksi putkiremonttiin, tällöin kaapelireitit ovat jo valmiiksi auki. Kuntotutkimus auttaa verkon arvioinnissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa on helppoa unohtaa tietoliikenneyhteyksien päivittäminen, vaikka se samassa yhteydessä säästäisikin selvää rahaa. Uudistettu sisäverkko nostaa asuntojen arvoa vähintään kustannusten verran.
5. Vieläkö taloyhtiön viestintä on viime vuosituhannella?
Sähköinen viestintä isännöitsijän ja asukkaiden välillä on lisääntynyt. Porraskäytävänäytöt ja niiden mobiilisovellukset ovat tulleet osaksi yhtiöiden tiedonkulkua ja haastaneet perinteistä lappujen jakamista asukkaille. Taloyhtiöiden nettisivut, Facebook-sivut ja WhatsApp-ryhmät ovat vakiintuneet jo monen yhtiön arkeen. Jos taloyhtiössä ei ole vielä käytössä tällaisia viestintäkanavia, asia kannattaa ottaa puheeksi.
Jos taloyhtiössä halutaan tehostaa toimintaa, tärkeässä osassa on nimenomaan viestintä ja sen sujuvuus. Ratkaisuna tähän on DNA:n tarjoama Kodinportti-palvelu, joka tuo taloyhtiöviestinnän nykyaikaan. Kodinportti on sähköinen porrasnäyttö, joka korvaa perinteiset ilmoitustaulut, asukaslistat ja varausvihot. Viestintä siirtyy talon omaan portaaliin, jota asukkaiden on helppo käyttää palvelua myös omalla tietokoneella, tabletilla tai puhelimella.
Sähköinen asukasviestintä madaltaa tiedottamisen kynnystä ja tavoittaa asukkaat perinteisiä keinoja tehokkaammin. Digitaalista asukasviestintää kannattaa harkita etenkin silloin, jos suunnitteilla on jokin iso remontti, joka vaatii aktiivista tiedottamista.
Myös sähköiseen mittaamiseen siirtyminen on syytä ottaa esille yhtiökokouksessa. Taloyhtiöihin asennetaan saneerausten yhteydessä yhä enemmän sähköisiä järjestelmiä, kuten lukitusjärjestelmiä ja huoneistokohtaisia mittareita erilaisten kulutusarvojen mittaamiseen.
Myös sähköiseen mittaamiseen siirtyminen on syytä ottaa esille yhtiökokouksessa. Taloyhtiöihin asennetaan saneerausten yhteydessä yhä enemmän sähköisiä järjestelmiä, kuten lukitusjärjestelmiä ja huoneistokohtaisia mittareita erilaisten kulutusarvojen mittaamiseen. Erityisesti vedenkulutuksessa on siirrytty sähköiseen mittaamiseen, mikä muuttaa vesimaksujen perimistä oikeudenmukaisemmaksi. Vesimittareiden lisäksi lämpötilojen ja ilmankosteuden säätäminen ja lämmön talteenoton optimointi ovat tapoja säästää yhtiön kustannuksissa.
6. Onko taloyhtiön tietoturva ajan tasalla?
Taloyhtiön tulisi tiedostaa, mitä tietoturvauhkia sen tilaamiin yhteyksiin ja laitteistoihin voi liittyä, ja miten niihin tulisi valmistautua. Jos taloyhtiössä on moderneja taloteknisiä järjestelmiä, kuten esimerkiksi digitaalisesti ohjattu lämmitys, ilmastointi, vedenkulutuksen valvonta tai sähkölukot, on hyvin tärkeää varmistaa, että kiinteistön järjestelmä on suojassa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. Digitaaliset järjestelmät pitää suojata erillisellä palomuurilla. Taloyhtiön tulisi varmistaa taloteknisiltä laitetoimittajilta, onko tietoturva-asiat huomioitu.
Tietoturva-asioille kannattaa nimetä vastaava henkilö taloyhtiön hallituksessa. Monella isännöintitoimistolla on myös tekninen isännöitsijä, jolle tietoturva-asiat ovat tuttuja.
7. Mistä digiasioista yhtiö ei ole vastuussa?
Yhtiökokouksessa on hyvä myös terävöittää osakkaille ja asukkaille, mistä digiasioista he ovat itse vastuussa. Esimerkiksi huoneistokohtaiset tietoturva-asiat jokaisen on hoidettava itse. Asukkaiden kannattaa varmistaa oma tietoturvansa käyttämällä operaattorin tietoturvapalvelua, esimerkiksi DNA Digiturva.
Myös kiinteistön ulkopuolella käytettävät palvelut, kuten mobiililaajakaistat ja niiden tietoturva, ovat asukkaan omalla vastuulla.
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Info
Tunnetko jo DNA:n Wattisen?
Wattinen on helppo keino leikata lämmitysenergian kulutusta kerrostalossa. Kulut pysyvät kurissa ja mikä tärkeintä - yhteistä energiaa säästyy. Wattinen säätää ja optimoi kiinteistön lämmitystä 24/7 tekoälyyn kytkettyjen älytermostaattien avulla. Palvelu toimii automaattisesti taustalla energiaa säästäen ja arkea
Lisätietoja älylämmityksestä: www.wattinen.fi