Energiansäästö taloyhtiössä kannattaa – Lue Realia Isännöinnin vinkit

Energiansäästö taloyhtiössä kannattaa – Lue Realia Isännöinnin vinkit

Koska energia- ja vesikustannukset muodostavat taloyhtiön hoitokuluista peräti 30–40 prosenttia, niillä on suora yhteys vastikkeiden ja vuokrien suuruuteen. Jokainen säästetty kilowattitunti ja vesilitra näkyvät suoraan euroissa ja ympäristökin kiittää! Energiaviisas kiinteistönpito on hallituksen, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja asukkaiden yhteispeliä.

Mihin kaikkeen taloyhtiössä sitten kuluu energiaa? Asuinkiinteistöissä lämpöenergiaa kuluu käyttöveden ja tilojen lämmitykseen. Sähköä taas kuluu eri laitteiden ja järjestelmien toimintaan. Taloyhtiöiden energiankulutukseen vaikuttavat niin kiinteistön huolto- ja ylläpitotoimet kuin asukkaiden kulutuskäyttäytyminenkin. Jos laitteita ei käytetä optimaalisesti tai huolleta säännöllisesti, näkyy tämä useimmiten korkeampina energiankulutuksina.

Asukkaiden kulutuskäyttäytymisestä kertoo esimerkiksi se, että toiset asukkaat voivat päästä vedenkulutuksessa alle 100 l/hlö/vrk kulutukseen, kun taas toisilla vettä voi kulua jopa 400 l/hlö/vrk. Useimmiten omaan kulutuskäyttäytymiseen kiinnitetään enemmän huomiota siinä vaiheessa, kun kulutuksesta maksetaan käyttöön perustuen.

Kuinka paljon sinun taloyhtiössäsi kuluu energiaa?Kuinka paljon sinun taloyhtiössäsi kuluu energiaa?

Lämmitysenergian kulutus suurta 60- ja 70-lukujen kiinteistöissä

Kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutus on ollut Suomessa laskusuunnassa. Ominaiskulutukset ovat suurimmillaan 1960–1970-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä. Sähkön ominaiskulutus on puolestaan kääntynyt kiinteistössä nousuun laitteiden määrän lisääntyessä. Tärkeimpänä tekijänä näistä on ollut koneellinen ilmanvaihto. Kiinteistöjen välisissä ominaiskulutusvertailuissa kannattaakin muistaa, että eri vuosikymmenillä rakennettujen kiinteistöjen ominaiskulutukset vaihtelevat esimerkiksi erilaisten rakennusmääräysten vuoksi, eikä kulutuksia näin ollen voida suoraan vertailla keskenään.

”Kiinteistön kaikista hoitokuluista kuluu noin 30–40 prosenttia energiaan ja veteen. Energiankäytöllä on siis iso vaikutus kustannuksiin ja sitä kautta hoitovastikkeisiin ja vuokriin. Rakennusten energiaviisaalla ylläpidolla ja päivittäisellä toiminnalla on mahdollista vaikuttaa energia- ja vesikustannuksiin”, sanoo Realian Energia- ja ympäristöpalveluiden johtaja Mari Rajaniemi.

Säästöjä myös ilman investointeja

Energiaviisas kiinteistönpito on hallituksen, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja asukkaiden yhteispeliä. Merkittäviä säästöjä on mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia investointejakin. Isännöitsijä on merkittävässä roolissa säästöjen etsimisessä.
Energiankulutusta täytyy ensin mitata, jotta sitä voi seurata ja hallita. Kulutusseurannan perusteella voidaan tunnistaa, onko kiinteistön energiankäyttö optimaalisella tasolla ja mistä löytyy tehostamispotentiaalia. Kulutuspiikit saattavat kertoa esimerkiksi järjestelmävioista, joihin pystytään seurannan ansiosta reagoimaan nopeasti. Taloyhtiössä kulutusseuranta on kannattavaa, sillä kiinteistöjen energiankulutukseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa.

”Samana vuonna rakennettujen vierekkäisten kiinteistöjen sähkön ominaiskulutukset voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Kahdessa samanlaisessa kiinteistössä eroja voi aiheuttaa esimerkiksi se, että naapurikiinteistön pihavalot palavat valoisaan aikaan, kun toisessa kiinteistössä niiden toiminta on tarkastettu siten, että valot syttyvät ja sammuvat optimaalisesti. Lisäksi voi olla, että toisessa kiinteistössä on kiinnitetty huomiota esimerkiksi saunavuorojen järkevään ryhmittelyyn, ilmanvaihdon käyntiaikojen sekä sulanapitojen asetusarvojen optimointiin”, Rajaniemi huomauttaa.

Asuntojen lämmönsäätöä kannattaa seurailla. Osassa asunnoista on liian lämmin.Asuntojen lämmönsäätöä kannattaa seurailla. Osassa asunnoista on liian lämmin.

Lämmitysenergian osalta naapuria korkeammat ominaiskulutukset voivat näkyä siten, ettei esimerkiksi lämmityksen säätökäyrää ole optimoida oikein. Asunnoissa voi olla jatkuvasti turhan lämmintä, mikä näkyy esimerkiksi siten, että asuntoja tuuletetaan pakkasillakin.

Kun kiinteistön käyttötekniset seikat on optimoitu, kannattaa seuraavaksi miettiä, miten energiansäästöjä saataisiin aikaan pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi investoimalla vettä säästäviin vesikalusteisiin tai hankkimalla älykäs ratkaisu lämmönsäätöön.

”Kiinteistökierroksilla olemme havainneet, että useimmiten yleisten tilojen ja asuntojen lämpötilat sekä vesivirtaamat ovat turhan korkeita. Näissä on erilaisilla toimenpiteillä saatavissa säästöjä melko lyhyilläkin takaisinmaksuajoilla”, Rajaniemi toteaa.

Energiaviisaan taloyhtiön tarkistuslista

  1. Porras- ja varastotilojen sekä autotallien oikeat lämpötilat: kerrostalojen porrashuoneet 17–18 °C, varasto 12 °C
  2. Ilmanvaihdon käyntiajat.
  3. Lämmityksen säätökäyrän optimointi.
  4. Sulanapitojen asetusarvot. Autohallien luiskien osalta voi myös olla syytä tarkistaa keväällä, ettei sulanapidot ole päällä enää yöaikaan, kun lämpötila putoaa lähelle 0 celsiusastetta.
  5. Valaistuksen hämäräkytkinten ja porrasautomaattien toiminta-ajat. Jos pihalla liikuttaessa huomataan, että pihavalot palavat valoisaan aikaan, niin tällöin asetusarvot on syytä tarkastaa.
  6. Led-lamppujen käyttö. Energiatehokkuus kannattaa huomioida etenkin siinä vaiheessa, kun valaisimet tulevat käyttöikänsä päähän. Samalla kannattaa huomioida myös valaistuksen ohjaus.
  7. Autolämmityspaikkojen kytkinkellojen toiminta.
  8. Saunavuorojen järkevä ryhmittely.
  9. Kylmälaitteiden toiminta ja asetukset.
  10. Asuntojen ja talosaunan vettä säästävät hanat, suihkusekoittimet ja WC-istuimet sekä veden paineen tarkistaminen.

Energiaviisas kiinteistönpito on hallituksen, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja asukkaiden yhteispeliä.Energiaviisas kiinteistönpito on hallituksen, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja asukkaiden yhteispeliä.
Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
13.5.2019