Melusta asiaa – tai kuultavaa

Melusta asiaa – tai kuultavaa

Melusta puhutaan paljon. Asiana melu on hankala, sillä melun aiheuttama häiriö koetaan yksilöllisesti. Tyypillisiä ympäristöstä kuuluvan melun aikaansaamia vaikutuksia ovat rentoutumisen häiriintyminen, keskittymis- ja suorituskyvyn aleneminen sekä erilaiset stressioireet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista onkin melulle asetettu selkeät raja-arvot, jotka eivät saisi ylittyä.

Äänieristys ja meluntorjunta on siis hyvin tärkeä osa asuinviihtyvyyttä. Ympäristömelun vaimentaminen lisää todistetusti asuinalueen viihtyvyyttä. Sisätiloihin ja pihaan kuuluvaa melua voidaan vaimentaa esimerkiksi rakentamalla meluseinä, pengertämällä maata tai lisäämällä kasvillisuutta. Kasvillisuus toimii akustisesti pehmeänä materiaalina, sillä kasvien on todettu imevän korkeataajuisia ääniä, jotka häiritsevät ihmiskorvaa.

Kasvillisuus on tärkeä elementti asuinalueen viihtyvyyden kannalta.Kasvillisuus on tärkeä elementti asuinalueen viihtyvyyden kannalta.

Melunlähteitä ja desibelejä

Melun aiheuttajia on useita.Melun aiheuttajia on useita.


Mistä asuinympäristön melu syntyy? Rakennetussa ympäristössä on yleensä useita melunlähteitä, kuten liikenne, teollisuuslaitokset ja rakennustyömaat. Rakennusten sisällä melua aiheuttavia tekijöitä ovat sitä vastoin yleensä erilaiset tekniset laitteet sekä kaikenlainen toiminta rakennuksessa.

Meluhaittaa aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla esimerkiksi ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesikalusteet, pesutuvan koneet ja muuntamot. Teknisten laitteiden aiheuttama keskiäänitaso asuinhuoneissa saa olla päiväaikana (klo 7-22) enintään 35 desibeliä ja yöaikana (klo 22-7) enintään 30 desibeliä. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia, kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Muissa tiloissa, esimerkiksi keittiössä, pesuhuoneessa tai saunassa, keskiäänitaso saa olla enintään 40 desibeliä. Laitteista aiheutuva melu voi olla jokseenkin tasaista ja jatkuvaa, kuten ilmanvaihtolaitteiden tuottamassa melussa, tai hetkellistä, yksittäisten kovien äänten aiheuttamaa haittaa, jollaista syntyy esimerkiksi hissin liikkeistä. Teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten melutapahtumien terveyshaittaa enimmäisäänitason perusteella arvioitaessa melun esiintymisen toistuvuus ja kesto vaikuttavat sallittavaan tasoon. Tällöin väli on 30-45 desibeliä.

Melu voi myös olla kapeakaistaista, jolloin äänitaso ei ole kovin korkea, mutta äänen taajuus tekee siitä häiritsevän. Tällaisia ääniä ovat esimerkiksi matala jyrinä tai korkea vinkuna.

Yöaikainen (klo 22—7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen.

Yöaikaan liikenteen aiheuttama melu voi haitata asukkaita.Yöaikaan liikenteen aiheuttama melu voi haitata asukkaita.

Pieni muutos desibeleissä voi parantaa arkea huomattavasti

Mitä numeroina ilmaistut desibelirajat sitten käytännössä tarkoittavat? Ihmisen korva erottelee äänenvaihtelut 0-120 desibelin välillä. Jo pieni desibelimuutoksen alentuma vaikuttaa suuresti. Tämä johtuu siitä, että desibeli (dB) mittayksikkönä toimii logaritmisen asteikon mukaisesti. Melun lisääntyessä 10 desibelillä korvan havainnoima melutaso kaksinkertaistuu ja äänienergia kymmenkertaistuu. 65 desibeliä tarkoittaa siten kuullun äänitason kaksinkertaistumista verrattuna 55 desibeliin.

Desibelimäärien arkimerkitystä voi yrittää hahmottaa huomioimalla, että lehtien havina, kärpäsen surina tai hiljainen kuiskaava puhe vastaa 30 desibeliä, liikenteen melu vilkkaan valtaväylän vieressä 80 desibeliä ja diskossa desibelit ovat noin 90.

Vaikka desibelimäärät asuinalueilla useimmiten pysyvät ohjearvojen puitteissa, on kuitenkin esimerkiksi pihoja, joiden ympärivuorokautinen keskiarvo nousee liikenteen vuoksi yli 65 desibeliin eli kaksinkertaiseen määrään hyväksyttävään tasoon verrattuna.

Esimerkiksi kerrostalojen sisäpihoilla melu heijastuu kovista pinnoista.Esimerkiksi kerrostalojen sisäpihoilla melu heijastuu kovista pinnoista.

”Äänenvaimentajakasvit” tulee valita oikein

Erityisesti kaupunkiympäristössä pensasaidat ja kasviseinämät toimivat hyvin melun vaimentajina. Tällaisessa ympäristössä melu heijastuu helposti kovista pinnoista, kuten kiveyksistä tai rakennuksista. Kasvien käyttämisellä on myös esteettisiä etuja. Lisäksi voidaan lisätä maisemallisia arvoja ja luoda pihaan yksityisyyttä.

On tärkeää huomioida, että melun vaimenemiseen vaikuttavat erityisesti kasvillisuuden tiheys, lehtimassan jakautuminen kasvin eri osiin sekä kasvin rungon ja lehtien muodot. Pinta-alaltaan mahdollisimman suuri, pensasmainen kasvi heijastaa ja vaimentaa melua kaikkein tehokkaimmin. Lisäksi kasvien sijoittelulla voidaan vaikuttaa meluntorjunnan tehokkuuteen. Esimerkiksi kahdessa tai kolmessa rivistössä lomittain olevat kasvit vaimentavat ääntä paremmin kuin yksi rivi.

Tutustu kasveihin kasvikortistosta>>

Kasvien tulee olla suuria, jotta niillä on arvoa meluesteenä. Alle metrin korkuiset kasvit ovat melko turhia, ellei niitä istuteta meluvallina toimivaan rinteeseen. Toisaalta pitkärunkoinen ja korkealatvuksinen metsämäntykään ei toimi melua vaimentavana kasvina. Sen sijaan makedonianmänty, kuuset, tuijat ja pihdat ovat mainioita ympäri vuoden ääntä eristäviä kasveja. Ne ovat tuuheita alhaalta asti, ja niiden ääntä absorboiva vaimennuspinta-ala on suuri. Lisäksi tuuhealehvästöiset kasvit keräävät talvisin lumipeitteen, joka myös omalta osaltaan vaimentaa ääniä.

Tiheä kasvusto toimii luonnonmukaisena melun vaimentajana.Tiheä kasvusto toimii luonnonmukaisena melun vaimentajana.

Lehtipensaista ääntä vaimentamaan voi suositella esimerkiksi nopeakasvuisia idänvirpiangervoa, juhannusruusua, valamonruusua, pihasyreeniä ja viitapihlaja-angervoa, jotka tekevät runsaasti juurivesoja. Lisäksi näiden kasvustosta tulee todella tiheä. Juurivesoja runsaasti tekevät kasvit tulee istuttaa tarpeeksi kauas kulkuväylistä, etteivät ne levitessään estä kulkemista ja väylän kunnossapitoa.

Kasvillisuuden tiheys, lehtimassan jakautuminen sekä kasvin rungon ja lehtien muodot vaikuttavat melun vaimentamiseen.Kasvillisuuden tiheys, lehtimassan jakautuminen sekä kasvin rungon ja lehtien muodot vaikuttavat melun vaimentamiseen.

On huomioitavaa, että pienessä pihassa melun vaimentaminen on hankalaa, eikä tässä juurikaan onnistuta. Joskus kuitenkin jo pelkkä melulähteen peittäminen näkyviltä saattaa vaimentaa melua psykologisesti ja luoda pihaan rauhallisempaa tunnelmaa.

Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
13.5.2019