Elinympäristöjen parantaminen käyntiin – merkittävä rahoitus budjettiesityksessä
Ympäristöministeriö käynnistää Helmi-ohjelman, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä. Luonnonsuojelulle ehdotetaan valtion talousarvioesityksessä merkittävää 100 miljoonan euron lisärahoitusta, josta elinympäristöohjelman osuus on noin 42 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle talousarvioesityksen 2020 ja julkisen talouden suunnitelman vuosille 2020–2023.
Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 278 miljoonaa euroa vuodelle 2020, mikä tarkoittaa merkittävää korotusta kuluvan vuoden budjettiin nähden. Luonnonsuojelun määrärahat ovat ennätyksellisen suuret ja ne yli kaksinkertaistuvat ensi vuonna.
Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 keskitytään soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamiseen, sekä perinneympäristöjen ja metsäisten elinympäristöjen hoitoon.
"Upeaa, että pääsemme ratkaisemaan luonnon köyhtymiskriisiä näin merkittävillä toimilla. Helmi-ohjelma auttaa suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistämme sekä satoja uhanalaisia lajeja, muun muassa monia kahlaajalintuja kuten suokukkoa, kasveja kuten noidanlukkoja ja lukuisia hyönteisiä. Hallituskauden aikana on tavoitteena muun muassa suojella valtakunnallisesti arvokkaita soita noin 20 000 hehtaaria ja kunnostaa noin 80 luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lintuvettä", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
"Kutsumme tänä syksynä sidosryhmät valmistelemaan Helmi-ohjelman suojelu-, ennallistamis- ja kunnostustavoitteita sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä ohjelmasta. Ohjelmaa aiotaan jatkaa vuoteen 2030 asti", ministeri Mikkonen sanoo.
Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutetaan vuoteen 2025 mennessä.
Luonnonsuojelun lisämäärärahasta noin 11 miljoonaa kanavoituu vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön kautta.
Energiakorjauksiin tukea, ilmastotyön tieteellistä pohjaa vahvistetaan
Energiatehokasta asumista edistetään tukemalla energiaremontteja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonalla vuosina 2020-2022. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että valtion rahoittamat talot. Avustukset tulevat haettavaksi heti vuoden alusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran kautta.
Ilmastopaneelin rahoitusta lisätään 450 000 eurolla vuosittain, jolloin paneelin rahoitus on 750 000 euroa vuodessa. Ilmastopaneelilla on keskeinen rooli ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän neuvonantajana. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii hallituksen ilmastopolitiikan koordinaatiosta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
"Hallituksen on varmistettava riittävät ilmastotoimet, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastolain päivitystyö on nyt käynnistymässä, ja erityisesti siinä ilmastopaneelin panos on tärkeä. Hallitus haluaa tehdä vahvasti tietoon pohjaavaa politiikkaa."
Suomeen uusi rakennetun ympäristön rekisteri ja -alusta – työ käyntiin 2020 alussa
Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin osoitetaan budjetissa noin 15 miljoonaa euroa, mistä 7,3 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Ympäristöministeriö käynnistää vuoden 2020 alussa ohjelman, jossa luodaan uusi rakennetun ympäristön valtakunnallinen rekisteri ja tietoalusta osaksi kansallista digitaalista infraa.
Jatkossa kaikki maankäytön ja rakentamisen päätökset, kuten kaavapäätökset ja rakennusluvat, tukeutuvat nyt luotavaan rekisteriin, johon eri tahot tuottavat tietoja yhteensopivassa muodossa. Uusi rekisteri kokoaa yhteen nykyiset rakennus- ja kaavatietoja sisältävät rekisterit, ja sen sisältämät tiedot tulevat myös muiden palveluiden käytettäviksi.
Rekisteri helpottaa kunnissa tehtävää suunnittelu- ja kaavoitustyötä, lisää kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa omasta ympäristöstään sekä luo mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusten ja muun infran paikkatietoon ja elinkaareen liittyvien uusien palveluiden kehittämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.
Käynnistyvä ohjelma jatkaa KIRA-digin sekä muiden aikaisempien rakennetun ympäristön kehityshankkeiden työtä ja se tehdään laajassa yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön digitaalinen alusta mahdollistaa jatkossa merkittäviä tuottavuushyötyjä alalle - puhutaan jopa miljardiluokasta.
Muita poimintoja vuodelle 2020:
- Vesiensuojelun tehostamisohjelma, 15 miljoonaa euroa (yhteensä 69 miljoonaa euroa 2019-2023)
- Ravinteiden kierrätys -hanke 2,5 miljoonaa euroa
- Asunnottomuuden vähentäminen 3,3 miljoonaa euroa
- Korjausavustukset (hissien jälkiasennukset, kuntotutkimukset, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukset, sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimukset ja perusparannusten suunnittelu), 28,5 miljoonaa euroa
- Asuinrakennusten sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittäminen, 5,5 miljoonaa euroa
Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla:
Lisätiedot:
Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013
Elinympäristöohjelma: ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 02952 50240, etunimi.sukunimi@ym.fi
Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointi: neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta, p. 0295 250 223, etunimi.sukunimi@ym.fi
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 07.10.2019
Aiheeseen liittyvää
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja
"Piiri" on Keravan puurakentamisen keihäänkärki
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 2050-ilmastostrategian tueksi päivitetyistä skenaarioista
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 2
Naapurin puun oksat häiritsevät, mistä ratkaisu?
Luetuimmat
Uusimmat