• Etusivu
  • Osakas

Ilmastolain uudistus käyntiin kansalaisia kuuntelemalla

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.11.2019
201911_61139.jpg

Hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on lähtenyt käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuunnellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa lakia.

"Ilmastolain kunnianhimon nostaminen on merkittävä teko hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. On tärkeää, että uudistus tehdään yhdessä. Yhtäältä siksi, että laista tulisi paras mahdollinen ja toisaalta siksi, että kaikki pidetään mukana matkalla kohti hiilineutraalia Suomea," sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja lakiin lisätään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Maanantaina 11.11. avattiin kysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kysely julkaistaan viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi.

Kyselyn lisäksi järjestetään erilaisille ryhmille suunnattuja työpajoja ja kevytkuulemisilla ministeriön sosiaalisen median kanavissa. Avoin kuulemistilaisuus järjestetään 15.1.2020 Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

201910_60639.jpg
"Toivon, että erityisesti nuoret kertovat mielipiteensä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Nuorten ilmastoliike on tuonut tervetullutta painetta ilmastopolitiikkaan. Tämä on konkreettinen paikka vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan," ministeri vetoaa.

Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat pohjana, kun ilmastolain suuntaviivat linjataan helmi-maaliskuussa. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.

Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.

Lisätiedot:

Ministerin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi

Ilmastolaki: erityisasiantuntija Elina Vaara, p. 050 572 3942, elina.vaara@ym.fi

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 11.11.2019

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
20217_71698.jpg
Miten äänileikkuri toimii yhtiö­kokouksessa?
As. Oy, jossa on 12 asunhuoneistoa. Vuonna 2010 tehdyn yj:n mukaan yhteinen osakemäärä on 32, joista asunto 1:llä on 8 osaketta (puutaloyhtiössä yhdistetty asuntoja) ja asunnot 5 ja 6 on yhdistetty tämän yj:n aikana, hellä on 2+2 osaketta ja kaikilla muilla (10 kpl) on 2 osaketta/asunto. Itse omistan yhtiössä 6 kpl 2 osakkeen asuntoa.Oletetaan, että yhtiökokouksessa ovat kaikki osakkeet edustettuina ja suoritetaan asian päättämiseksi lippuäänestys ja käytetään äänileikkuria. Saan yhden osakkaan 2 osaketta puolelleni (paikalla tai valtakirjalla) kaikki muut osakkaat ovat erimieltä, tai itse olen erimieltä päätöksestä.Miten osakkeet jakautuvat päätöksessä ja miten lasketaan? Yhtiössä ollaan yleisesti sijoittaja osakasta vastaan, asiat pyritään tekemään edulliseksi talossa asuville.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton