Kuinka energiatehokas sinun taloyhtiösi on?

Kuinka energiatehokas sinun taloyhtiösi on?

Taloyhtiöissä suurin energiasyöppö on lämmin vesi. Motivan mukaan 40 prosenttia asuinrakennuksissa käytetystä vedestä on lämmintä vettä. Kymmenen minuutin suihkun aikana käytetyn lämpimän veden lämmittämiseen kuluisi aikaa neljä tuntia, jos lähtisimme lämmittämään sitä hellalla. Veden vastuullinen kuluttaminen on helpoin keino säästää energiaa. Pudottamalla valuvan veden alla peseytymiseen käyttämämme aika vaikkapa puoleen, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä asumisen energiankulutuksessa. Myös EU:n tasolla taloyhtiöiden veden- ja energiankulutukseen on tartuttu.

EU on jo pitkään ohjannut veden kulutuksen seuraamista ja vesilaskutusta läpinäkyvämpään suuntaan. Suomessa huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen uudisrakennuksiin on ollut pakollista jo vuodesta 2011. Saneerauskohtaisiin huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen tuli pakolliseksi vuonna 2013. Käytännön tasolla on kuitenkin runsaasti haasteita, jotka direktiivin toteutumisen tieltä pitää taklata.

Linjasaneeraus on ainoa järkevä ajankohta, jolloin huoneistokohtaiset vesimittarit voi kohteisiin asentaa. Tästä syystä mittarit puuttuvat useista taloyhtiöistä. Vaikka taloyhtiöissä vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % kiinteistökustannuksista ja on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä, ei taloyhtiöissä osata nähdä vedenkulutuksen hillitsemiseksi tehtäviä toimenpiteitä tärkeinä. Verton yli 35 vuoden vedenmittausdata kertoo, että asukkaiden vedenkulutus laskee jopa kolmanneksella, kun asuntoon on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit, ja kulutuksen seuraaminen on tehty asukkaalle läpinäkyväksi. Kolmanneksen säästö vedenkulutuksessa tarkoittaa peräti 10 prosentin säästöä energiankulutuksessa.

Vesilaskutus kulutuksen mukaiseksi direktiivillä

Monelle kulutuksen mukaiseen vesilaskutukseen siirtyneen taloyhtiön asukkaalle on ollut suuri yllätys, miten paljon vesi todellisuudessa maksaa. Omia kulutustottumuksia on vaikea uskoa todeksi, kun ne avataan euroiksi laskulle. Vedenmittausjärjestelmä puhuu kuitenkin karua kieltä. Verto vedenmittausjärjestelmän huoneistonäytöltä kylmän ja lämpimän veden kulutusta voi seurata vaikkapa yhden suihkukerran tai astianpesun osalta. Juuri peseytymiseen ja käsin tiskaamiseen kuluu merkittävä osa talouden vedenkulutuksesta, ja nimenomaan lämpimän veden osalta.

Keskimäärin vettä kulutetaan taloyhtiöissä 155 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa, mutta todellisuudessa kulutus voi olla kaikkea 50 litran ja 1 000 litran väliltä. Kulutuksen suuruus saattaa olla yllätys myös siksi, että Suomessa puhdas ja makea vesi ei ole yksi häviävistä luonnonvaroista, ja siksi vettä käytetään sen suuremmin kulutuksen vaikutuksia ajattelematta.

Jotta EU:n asettama tavoite pienentää veden ja energian kulutusta saavutettaisiin, tuli vuonna 2012 voimaan energiatehokkuusdirektiivi, jonka kansallinen toimeenpano alkoi 2014. Direktiivin soveltaminen vesilaskutukseen suomalaisessa asunto-osakeyhtiömallissa on kuitenkin ontunut. Tästä syystä työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan huoneistokohtaisen vedenmittauksen laskutuksen pakollistamista. Siitä odotetaan seuraavaksi hallituksen esitystä.

Lataa itsellesi maksuton Vedenmittausjärjestelmän ostajan opas

Kiinnostuitko? Voit jättää yhteydenottopyynnön asiantuntijalle tästä:


Omataloyhtiö.fi
Päivitetty
7.1.2020