Taloyhtiön yhtiökokous on paikka vaikuttaa.

Onko yhtiökokouksessa sanottavaa?
Sen aika on taas.

Kevään myötä yhä useamman taloyhtiön osakkaan postilaatikkoon tipahtaa kutsu yhtiökokoukseen. On siis aika kuulla, miten omaa omaisuutta hoidetaan. On myös aika päästä vaikuttamaan.

Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjallinen kokouskutsu toimitetaan osakkaille ja tarvittaessa myös vuokralaisille yhtiöjärjestyksen mukaisesti. 

Taloyhtiön yhtiökokous on paikka vaikuttaa, joten siihen kannattaa osallistua.Taloyhtiön yhtiökokous on paikka vaikuttaa, joten siihen kannattaa osallistua.

Yhtiökokouksella on taloyhtiön ylin päätösvalta

Osakkaalle yhtiökokous on tärkein kanava päästä vaikuttamaan taloyhtiötä ja osakkaita koskeviin asioihin sekä esimerkiksi omiin asumiskustannuksiin. Yhtiökokoukseen kannattaa siis osallistua, mutta pakollista se ei ole. Kokoukseen ja päätöksentekoon saavat osallistua kaikki osakasluetteloon merkityt osakkaat ja näiden lisäksi myös isännöitsijä sekä hallituksen jäsenet. Jos yhtiössä on yli viisi asuntoa, voi myös vuokralainen osallistua yhtiökokoukseen, kun käsittelyssä on asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi vuokraamansa asunnon tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön. Vuokralaisella on äänestysoikeus vain, jos vuokralainen edustaa yhtiökokouksessa vuokranantajaansa. Osakkaan äänimäärä riippuu taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yksi osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Osakkeenomistaja voi myös valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään yhtiökokouksessa.

Yhtiökokouksessa päätettävät asiat on esitettynä kokouskutsussa. Myös asialistan ulkopuolelta voi nousta esiin aiheita, mutta niistä ei kuitenkaan voida tehdä kokouksessa päätöksiä. Yhtiökokouksessa päätettävät asiat on esitettynä kokouskutsussa. Myös asialistan ulkopuolelta voi nousta esiin aiheita, mutta niistä ei kuitenkaan voida tehdä kokouksessa päätöksiä. 

Yhtiökokous tähtää kaikkien tyytyväisyyteen ja asumisviihtyvyyteen

Oma asunto on useimmille merkittävin taloudellinen investointi. Siksi on hyvä tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Yhtiökokouksessa tehdään muun muassa kiinteistön kuntoon vaikuttavia päätöksiä, jotka heijastuvat myös asunnon arvon kehittymiseen. Kokouksessa on tilaisuus esittää kysymyksiä. Yhtiökokouskutsun lukeminen liitteineen riittää valmistautumiseksi.

Hallitus päättää taloyhtiön omaa yhtiöjärjestystä ja asunto-osakeyhtiölakia noudattaen asioista, jotka käsitellään yhtiökokouksessa. Asialistaan kuuluvat muun muassa talousarvio, yhtiövastikkeen määrä, vesi- ja muiden maksujen suuruus, tilinpäätöksen vahvistaminen, kunnossapitotarveselvitys seuraavalla viidelle vuodelle, selvitys yhtiössä suoritetuista kunnossapito- ja muutostöistä sekä hallituksen jäsenten valinta ja -palkkiot. 

Toimiva asukasyhteisö vaatii ammattitaitoisen isännöitsijän,
aktiivisen hallituksen sekä mielipiteensä rakentavasti esiin tuovan osakkaan.

Turhaan pelätään, että yhtiökokoukseen osallistuva valitaan hallitukseen tahtomattaan. Se ei ole mahdollista ilman osakkaan omaa suostumusta. Hallitus on kuitenkin oiva näköalapaikka talon asioihin, sillä se hoitaa yhdessä isännöitsijän kanssa talon juoksevia asioita. Pihaparlamentissa ei ole mahdollisuus päättää mistään.

Yhtiökokouksessa päätettävät asiat on esitettynä kokouskutsussa. Myös asialistan ulkopuolelta voi nousta esiin aiheita esimerkiksi asumiseen liittyen, jos vaikkapa järjestyssäännöt tai taloyhtiötupakointi puhuttavat.

Osakkaalle yhtiökokous on tärkein kanava päästä vaikuttamaan taloyhtiötä ja osakkaita koskeviin asioihin.Osakkaalle yhtiökokous on tärkein kanava päästä vaikuttamaan taloyhtiötä ja osakkaita koskeviin asioihin.

Näistä kokouskutsun ulkopuolisista asioista ei voida kuitenkaan tehdä kokouksessa päätöksiä. Osakkeenomistajalla on kuitenkin oikeus saada yhtiökokoukseen kuuluva asia käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tämä vaatimus tulee tehdä kirjallisesti hallitukselle hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 

Rahastoinnilla vältetään verot

Lähes jokaiselta yhtiökokouksen asialistalta löytyy vuosittain myös kohta, jossa lukee suunnilleen näin: ”Päätetään lainanlyhennysrahaston kartuttamisesta enintään osakkaiden tekemien hanke- ja lainaosuus-suorituksien määrällä.” Mitä rahastointi tarkoittaa tilinpäätöksessä?

Asunto-osakeyhtiön perustehtävä on tuottaa osakkailleen ja asukkailleen asumispalveluita. Liikeyrityksistä poiketen voiton tavoittelu ei kuulu taloyhtiön tehtäviin, mikä aiheuttaa kirjanpidossa haasteita, koska taloyhtiö on samalla tavalla verotusobjekti kuin mikä tahansa yritys.

Taloyhtiöiden tileille tulee rahaa eri lähteistä, eri käyttötarkoituksia varten, hoitovastikkeet, vesimaksut jne. Niissä taloyhtiöissä, joissa muun muassa remonttikulujen kattamiseen on nostettu pääomavastikelainaa, maksetaan myös pääomavastiketta lainan kulujen, korkojen ja lyhennyksien kattamiseksi.

Kun osakas maksaa laina- ja hankeosuutensa tai lyhentää lainaa pääomavastikkeilla ollaan tilanteessa, jossa tulot näkyvät täysimääräisesti yhtiön tilillä, mutta kuluista näkyvät ainoastaan korko- ja rahoituskulut. Jotta siitä ei koituisi veroseuraamuksia, on poistopohjan ollessa riittämätön yhtenä vaihtoehtona rahastointi.

Rahastointi tarkoittaa käytännössä sitä, että osakkaan maksamat laina- ja hankeosuussuoritukset sekä joskus myös pääomavastikkeilla lyhennettävä laina siirretään tuloslaskelmasta kirjanpidollisesti pois. Toisin sanoen tehdään kirjaus, jolla tulo siirtyy näennäisesti taseeseen tilille, jonka nimi on lainanlyhennysrahasto. Mitä niille rahoille sitten tapahtuu? Ei yhtään mitään tuossa vaiheessa, koska niitä rahoja ei enää ole yhtiön tilillä. Laina- ja hankeosuussuoritukset vain käväisevät tilillä, ne maksetaan yleensä jo samana päivänä lainottajapankkiin.

Kuinka eri osakkaiden intressit eroavat rahastoinnin suhteen, LUE LISÄÄ
 

Yhtiökokouskutsun lähettäminen

Kokouskutsut tulee lain mukaan lähettää osakkaille kirjallisesti ja viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voi kuitenkin olla lisämääräyksiä yhtiökokouskutsun lähettämistapaan liittyen. Yhtiöjärjestyksessä saattaa olla esimerkiksi vaatimus siitä, että kutsut on lähetettävä todisteellisesti. Todisteellisella lähettämisellä tarkoitetaan normaalisti kirjattua kirjettä. Kokouskutsut voidaan kuitenkin aina lähettää sähköpostitse sellaisille osakkaille, jotka ovat luovuttaneet sähköpostiosoitteensa yhtiölle tätä tarkoitusta varten.

Yhtiökokouskutsun voi nykyisin lähettää sähköisesti, mikäli osakas on ilmoittanut taloyhtiölle sähköpostiosoitteen johon kutsu voidaan toimittaa. Sähköinen toimitus on nykypäivänä jopa perinteistä postitusta varmempi tapa saada yhtiökokouskutsu jokaiselle osakkaalle perille riittävän ajoissa. Postilla lähetettävät kokouskutsut eivät välttämättä nykyään enää ennätä osakkaalle edes kahdessa viikossa. Kiinteistötahkolalla kokouskutsut on lähetetty sähköisesti jo usean vuoden ajan. Digitaalinen isännöintijärjestelmämme mahdollistaa sähköisen massaviestinnän ja kokemukset ovat olleet todella positiivisia. Yhtiökokouskutsujen- ja pöytäkirjojen lisäksi myös kaikki osakastiedotteet ja muu viestintä on mahdollista toteuttaa sähköisesti.

Kysy lisää Kiinteistötahkolan isännöintipalveluista


Valitse isännöitsijä, joka vastaa puhelimeen.

Kiinteistötahkolan palvelut on räätälöity taloyhtiöiden tarpeisiin. Pyydä arvio isännöinnin hinnasta.

Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
3.2.2020