Huoneistokohtainen vesilaskutus todellisen kulutuksen mukaan

Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.

Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.

Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.

EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.

Olemme viiden huoneiston taloyhtiö. Isännöitsijätoimisto on hoitanut hallintomme v. 2007 lähtien. Pari vuotta sitten meillä vaihtui isännöitsijätoimiston puolesta isännöitsijä, joka ei ole hoitanut asioita hyväksyttävästi. Tässä karkeimmat esimerkit:1. Eräässä huoneistossa todettiin kylpyhuoneen kosteusvaurio alkuvuodesta 2011. Isännöitsijä lupasi hoitaa urakkakilpailutuksen ja remontin valvonnan. - Isännöitsijä ei kilpailuttanut remonttia vaan valitsi ilmeisesti jonkun tutun urakoitsijan. - Isännöitsijän valvonta rajoittui yhteen käyntikertaan paikan päällä. - Urakoitsija tuplalaskutti yhtiötä, mutta isännöitsijä ei tarkistanut laskuja vaan kehotti osakkaita maksamaan osuutensa. Tuplalaskutuksen huomasivat osakkaat itse pyytäessään saada nähdä laskut. - Urakan alkuperäinen kustannusarvio oli 3700€, mutta lopullinen summa n. 13000€ (kylpyhuoneen koko 10m2). Isännöitsijä ei keskeyttänyt urakkaa, vaikka hallitus ei antanut lupaa jatkaa remonttia epäselvien kustannusten nousujen takia. - Taloyhtiö oli juuri täyttänyt 10-v. Taloyhtiön hallitus pyysi isännöitsijää useaan kertaan olemaan yhteydessä rakentajaan - isännöitsijä ei pyyntöä noudattanut.2. Taloyhtiössä on ollut tapana tasata huoneistokohtaiset vesimaksut kerran vuodessa. Isännöitsijä ei tehnyt sitä kahteen vuoteen. Loppujen lopuksi häneltä tuli joko lasku, jossa oli ainoastaan lisäämaksettava loppusumma, tai suoraan palautus liikaa maksetuista tilille. Kukaan ei saanut mitään laskelmaa, josta olisi voinut todentaa summat oikeiksi.3. Eräässä huoneistossa on vakituisen asukkaan lisäksi muut asukkaat vaihtuneet viimeisen vuoden aikana. Kukaan taloyhtiön osakkaista ei tiedä, kuka oikeasti on kirjoilla ko. huoneistossa. Isännöitsijä ei ole pyynnöistä huolimatta toimittanut asukasrekisteriä.4. Isännöitsijätoimisto on avannut taloyhtiölle omat nettisivut, jonne se sopimuksen ja puheidensa mukaan tallentaa taloyhtiön dokumentaation. Sivut ovat lähes tyhjät: mm. viimeinen yhtiökokouspöytäkirja on tallennettu v. 2009.Tässä siis tärkeimmät laiminlyönnit. Kun taloyhtiö viimeisessä yhtiökokouksessaan pyysi isännöitsijätoimistolta (taas kerran) selvityksiä mm. em. asioihin, se ei ole niitä antanut. Sen sijaan yrityksen toimitusjohtaja irtisanoi sähköpostitse taloyhtiömme sopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on minimaaliset mahdollisuudet saada mm. remontissa tuplalaskutettuja kuluja takaisin.Miten voimme toimia tässä asiassa? Oikeuteen emme haluaisi lähteä, mutta emme myöskään antaa helpolla periksi isännöitsijätoimiston selkeälle epärehellisyydelle.Kiitos vastauksesta etukäteen.Kysymys: Voiko tässä tapauksessa oikeudenmukaisuus -perusteella jakaa muuten, kuin tasan osakkeiden suhteessa? Voiko A-talon ja B-talon kustannukset eriyttää ja periä A-talon sekä B-talon osalta niin, että kumpikin talo vastaa oman talon lämmönvaihtajien uusinnasta? Jos kustannukset voidaan jakaa talojen kesken, mitä päätöksiä taloyhtiössä vaaditaan?