Energiansäästöä kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella

Paljonko sinä käytät vettä vuorokaudessa? Totuus selviää vain mittaamalla ja yleensä tuloksena on isompi luku kuin tuoreen mittarinomistajan oma arvio. Vesimittarin asennus laskeekin tutkitusti vedenkulutusta peräti kolmanneksella.70-luvulla moni asia virtasi vapautuneesti eikä vesi tehnyt poikkeusta; sitä valui viemäriin joka vuorokausi peräti 400 litraa per henkilö. Tänä päivänä vastaava luku on 155. Oma osansa muutoksessa on tietysti kodinkoneiden ja suihkujen kehityksellä. Ja sitten on se ihmiskunnan kehitystä mittaava asia, jonka nimi on asenne. Kysymys kuuluukin: välitätkö vai annatko valua?

Valitse aina kaikkein halvin LVI-suunnittelija hänen muista meriiteistään välittämättä! Palkkaa vähemmän ammattitaitoinen, mutta poikkeuksellisen edullinen urakoitsija! Tingi kaikissa laitevalinnoissa! Säästä, säästä, niin kirkkaamman kruunun saat – vai onko totuus tarua ihmeellisempää?Lohjalaiseen asuntoyhtiöön muuttanut asukas sai yllättäen ja pyytämättä satojen eurojen vesilaskun, vaikka mitään järkeen käypää selitystä valtavalle lukemalle ei ollut. Asukkaan vedenkulutusta alettiin seurata päivittäin. Mittaustulos näytti kiistattomasti kahta asiaa: vesilasku oli totuuden mukainen ja vedenkulutus suuria kertaeriä.Verto-vedenmittausjärjestelmästä saatu faktatieto johti etsinnät oikeaan suuntaan ja osoitti lopulta syylliseksi pyykkikoneen, joka kulutti yhdellä pesulla käsittämättömät 1500 litraa vettä. Miten moinen lukema voi olla mahdollinen?

Olisitko halukas maksamaan kaupan jonossa takanasi seisovan ihmisen viikonlopun yltäkylläiset ruokaostokset, jos hän niin vaatisi? Tarpeeton kysymys, et tietenkään olisi. Sanoohan sen terve järkikin: jokainen maksaa omien valintojensa mukaisesti.

Miten menetellään taloyhtiössä muutostyön lupa-asioissa?Asuntoni on 96 asunnon taloyhtiössä, valmistunut 1971, asunto n. 90 m², kahdella sisäänkäynnillä. Muutostyön tarkoituksena oli erottaa alivuokralaisasunnoksi kaksio, johon kulku toisesta sisäänkäynnistä.Muutettavan osan wc-tilassa 1,8 m² ei ollut lattiakaivoa (wc-pytty, pesuallas ja pesukonehana ilman erillistä pesukoneen poistoviemäriä).Muutostyössä oli tarkoitus asentaa wc-tilaan suihkukaappi (vesieristeitä ei rikottaisi, muovimatto), ja wc:n seinän takana olevaan huoneeseen ns. minikeittiö varustuksella oleva keittiö-osa, sekä huoneistoja erottamaan kevyt väliseinä. Muutostöistä oli LVI-suunnitteluinsinöörin laatimat muutoskuvat.Kysyin sähköpostitse isännöitsijältä, tarvitaanko muutostyöhön rakennuslupaa. Isännöitsijä delegoi tehtävän toimistonsa huoltotoimen päällikölle (tekninen isännöitsijä). Huoltotoimen päällikön mukaan muutostyöt suihkukaapin ja minikeittiön osalta eivät vaadi rakennuslupaa. Hän ohjeisti minua selvittämään, vaatiiko väliseinän rakentaminen alivuokralaisosan erottamiseksi jonkinlaisen toimenpideilmoituksen tekemistä rakennusvalvontaan. Toimitin hakemuksen muutoskuvineen isännöitsijälle 8.2.2011, joka remontin yksityiskohtia puhelimitse tarkentaen antoi luvan aloittamiselle 11.2.2011. Lupa on myös kirjallisena.Muutostyö suoritettiin helmi-maaliskuussa 2011. Taloyhtiössä alkoi huhumylly pyöriä pian remontin jälkeen, että asunnossani on tehty luvatta muutostöitä, jotka vaativat rakennusluvan. Isännöitsijältä tuli kirje, jossa vaadittiin rakennusluvan hakemista pikaisesti, uhkana viranomaistarkastus. Isännöitsijän kirjeen mukaan lupien tarpeellisuuden selvittää osakas. Soitin rakennusvalvontaan ja alueen vastaava rakennustarkastaja sanoi, ettei muutostyö vaadi rakennuslupaa ellei alivuokralaisosaa haluta erottaa virallisesti omaksi asunnokseen. Suihkukaappiin ja keittotilaan liittyvät asiat ovat hänen mukaansa yhtiön sisäisiä. Rakennusvalvonnasta tuli kuitenkin muutaman kuukauden päästä saman rakennustarkastajan allekirjoittama kehotus: "Rakennusvalvontaan on tullut ilmoitus, että as. oy X:n as. Y on tehty muutostöitä, jotka edellyttävät rakennusluvan saamista. Rakennusvalvontaan tulleen tiedon mukaan asuntoon Y on wc:n lisätty suihku ja yhdestä makuuhuoneesta tehty keittiö. Em. muutokset vaativat rakennusluvan. WC:stä tulee märkätila, jolloin tulee tehdä vedeneristys, lattiakaivo ja vesi- ja viemärilaitteet ja ottaa huomioon ilmanvaihdon riittävyys. Makuuhuoneen muuttaminen keittiöksi edellyttää vesi- ja viemärilaitteiden ja ilmanvaihdon asentamista. Em. muutostöille on haettava rakennuslupaa 15.11.2011 mennessä". (Tiedot yllättävän tarkat, mutta onko tarkoitushakuisesti suihkukaapin sijaan suihku ja minikeittiön sijaan keittiö, on lähinnä oloh./k. tai tupakeittiö)Nyt sitten vuosi alkuperäisen remontin jälkeen ovat luvat kunnossa ja kaikki aiemmin tehty purettu. Byrokratiaa ainakin on riittävästi, koska tällä miehityksellä kai rakentaisi koko kerrostalon valmiille pohjalle! On pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, vastaava työnjohtaja, KVV ja IV-työnjohtajat, sertifioitu vesieristäjä ja varsinaiset työntekijät sekä lisäksi kaupungin ja taloyhtiön tarkastajat ym. viskaalit. Ja kaikki tämä vain tarpeettoman lattiakaivon takia, koska rakennusmääräyksiä tulkitaan suihkukaapin osalta eri kaupungeissa eri tavalla. Osa kaupungeista vaatii lattiakaivon tilaan ja osa ei, tässä kaupungissa se sitten lopulta vaadittiin kun sitä vaadittiin. Kysymys liittyy vastuisiin ja rahaan. Isännöitsijä/huoltotoimenjohtaja jätti informoimatta hallitusta tehdystä päätöksestä, huhumylly lähti käyntiin ja joku otti asiakseen toimia. (Täytynee olla vaikutusvaltaakin noihin kaupungin rakennusvalvonnan henkilöihin, koska sai heidän kantansa muuttumaan). Mikä on isännöitsijän vastuu, kun on antanut aloitusluvan ja käsky viranomaislupien selvittämiseen tuli neljä kuukautta aloitusluvan jälkeen.Onko taloyhtiö minuun nähden vastuullinen maksamaan kustannukset, jotka johtuvat tästä uudesta remontista? Miten tämä menee LAIN MUKAAN ja mitä tehtävissä? Etukäteen jo kiittäen!

Valtioneuvoston 25.3.2021 antaman asetuksen mukaan parannetaan veden ja lämpöenergian käyttäjän omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Asetuksella tavoitellaan kasvihuonepäästöjen ja ympäristökuormituksen vähentämistä, samalla kun energian- ja vedenkulutus pienenee.

Kiinteistöliitto järjesti talous- ja rahoituskyselyn huhtikuussa 2021. Vastauksen antoi jopa yli 3700 taloyhtiötä. Kyselyssä tiedusteltiin taloyhtiöiden mielikuvaa ennakkovarautumisen tärkeydestä. Kyselyn tulos paljasti, että ennakkovarautumista pidetään tärkeänä, mutta varsinaista varojen keruuta tehdään huomattavasti harvemmassa taloyhtiössä.