• Etusivu
  • Osakas

Asunto-osakeyhtiölaki: Osakkeenomistajan kunnossapitovastuu ja muutostyöt

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.07.2010Päivitetty 19.03.2024
20212_68786.jpg

Uuden asunto-osakeyhtiölain 4-luvussa on kunnossapitoa ja 5-luvussa muutostöitä koskevat säännökset.

Osakkeenomistajan velvollisuutena on pitää kunnossa osakehuoneiston sisäosat, sanoo asunto-osakeyhtiölain 4. luvun 3. § Tämä velvollisuus tarkoittaa sitä, että huoneistoa on hoidettava huolellisesti. Periaatteena on, että osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossaan kunnossapito- ja muutostöitä, mutta ne on toteutettava siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu.

Vahingonkorvausvastuusta ja muista asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.

Taloyhtiö vastaa perusjärjestelmistä. Jos osakkeenomistaja kuitenkin muuttaa yhtiön perusjärjestelmään kuuluvan esim. suihku- tai vesihanan, wc-istuimen tai muun vastaavan laitteen yhtiön perustasoa alempi- tai parempitasoiseksi, on osakkeenomistajan velvollisuutena vastata vaihtamansa laitteen korjaamisesta tai uusimisesta.

Osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuus

Asunto-osakeyhtiölain 4. luvun 7 §:ssä säädetään osakkeenomistajan omaa kunnossapitotyötään koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Kunnossapito- ja muutostöistä on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle. Ilmoitusvelvollisuus koskee sellaista työtä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistöön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.

Ilmoitusvelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja. Ilmoitusvelvollisuus ei koske lähinnä pintakäsittelytöinä pidettäviä huoneiston maalaus- ja tapetointitöitä. Sen sijaan esim. pinnoitetyö, joka vaikuttaa esim. ääni- tai lämpöeristeisiin, on jo ilmoitusvelvollisuuden piirissä.

Ilmoituksen tule sisältää sellaiset tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakkeenomistaja, jonka huoneistoon työ vaikuttaa, voi niiden perusteella arvioida, noudatetaanko työssä hyvää rakennustapaa tai aiheutuuko siitä mahdollisesti haittaa tai vahinkoa.

Yhtiöllä ja toisella osakkeenomistajalla on ensisijaisesti oikeus asettaa työlle ehtoja, jos ne ovat tarpeen haitan tai vahingon välttämiseksi tai korvaamiseksi. Muutostyö voidaan myös kieltää, jos aiheutuvaa haittaa voidaan pitää kohtuuttomana.

Yhtiöllä on oikeus valvoa työtä. Yhtiön on huolehdittava siitä, että valvonta on myös muiden osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla järjestetty. Työtä suorittavan osakkeenomistajan on vastattava tarpeellisista ja kohtuullisista valvontakuluista.

Työtä suorittava osakkeenomistaja vastaa lähtökohtaisesti siitä, että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.

Asunto-osakeyhtiölain säätämä vastuu osakkeenomistajan suorittamista töistä

Asunto-osakeyhtiölain 4:2 §:n nojalla yhtiö vastaa myös eräistä osakkeenomistajan suorittamista töistä. Näitä ovat sellaiset työt ja asennukset, jotka koskevat rakenteita, eristeitä tai perusjärjestelmiä. Taloyhtiön vastuu edellyttää, että yhtiö on nimenomaisesti hyväksynyt ne vastuulleen tai ne rinnastuvat yhtiön toteuttamiin tai vastuulleen aiemmin ottamiin töihin. Edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on ollut tosiasiallinen mahdollisuus valvoa töitä.

Yhtiön suorituttamaan työhön rinnastetaan asennustyö silloin, kun se on samanlainen kuin yhtiön aiemmin teettämä asennus, tai kun se muutoin vastaa yhtiön perustasoa.

Vahingonkorvausvastuu

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.

Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.

Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa menetelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työntekijän valintaa ja esimerkiksi kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.

Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.

Vastuu vuokratun huoneiston kunnosta

Periaatteena on, että osakkeenomistaja vastuu ei vähene, vaikka tämä olisi vuokrannut huoneiston. Osakkeenomistaja vastaa siten asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaisesti huoneiston korjauksista myös silloin, huoneisto on vuokrattu.

Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa sellaisesta vahingosta, jonka vuokralainen huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään aiheuttaa yhtiön vastuulle kuuluville rakennuksen osille, ellei osakkeenomistaja ole itse menetellyt huolimattomasti tai laiminlyönyt velvoitteitaan. Vuokralaisen korvausvastuu taloyhtiölle aiheuttamastaan vahingosta määräytyy vahingonkorvauslain mukaan.

Vuokranantaja ja vuokralainen voivat edellä olevasta pääperiaatteesta poiketen sopia vuokrasopimuksessa vuokrahuoneiston kunnossapitovastuuseen liittyvistä seikoista.

Huomio

Huomio

Asunto-osakeyhtiölaki

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
20236_82003.jpg
Isännöitsijä ei noudata vastuunjakotaulukkoa?
Mitä tehdä kun isännöintitoimisto ja sen isännöitsijät eivät tunne ja ole noudattaneet vastuunjakotaulukkoa ym.?Rivitaloyhtiömme isännöitsijätoimiston isännöitsijät eivät tunne vastuunjakotaulukkoa, vaan ovat maksaneet mm. asukkaille kuuluvia kuluja taloyhtiön tililtä, sekä takuuaikana rakennuttajalle kuuluvia kuluja, esim. vesijohtojen jäätymiskuluja ym. yhteensä yli 25 000 euron edestä, rakennuksien valmistumisesta 2008 lähtien.Mitä voimme tehdä asian kuntoon saamiseksi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton