Tiilirakenne on energiateknisesti erinomainen

Tilastot kertovat - Tiilirakenne on energiateknisesti erinomainen

Vanhat tiilitalot ovat lähes matalaenergiatasoa

Noin neljännes Suomessa kulutetusta energiasta käytetään talojen lämmittämiseen. Asuinkerrostalojen energiankulutusvertailussa, 1900-luvun alusta aina tähän päivään asti, on voitu havaita varsin suuria kulutusvaihteluita eri aikakausina rakennettujen talojen välillä. Suurimpia energiasyöppöjä ovat 1960–80-luvun elementtikerrostalot, kun taas 50-luvulla rakennetut tai sitä vanhemmat massiivitiilirunkoiset kerrostalot ovat osoittautuneet energiatehokkuudeltaan erinomaisiksi.

Lisätietoa tiilirakentamisesta...

Helsingin Energian keräämän ominaiskulutustilaston perusteella kaukolämmitykseen liitettyjen v.1900–1950 rakennettujen asuintalojen energiankulutus on ollut keskimäärin jopa 40 % parempi kuin esimerkiksi 60-luvulla rakennetuissa taloissa ja keskimäärin samaa tasoa ja jopa matalampi kuin nykytaloissa.Helsingin Energian keräämän ominaiskulutustilaston perusteella kaukolämmitykseen liitettyjen v.1900–1950 rakennettujen asuintalojen energiankulutus on ollut keskimäärin jopa 40 % parempi kuin esimerkiksi 60-luvulla rakennetuissa taloissa ja keskimäärin samaa tasoa ja jopa matalampi kuin nykytaloissa.

Tiili energiatehokas runkomateriaali

Helsingin Energian kaukolämpöyksikön vuosien mittaan keräämien energiankulutustilastojen perusteella 1900-luvun alussa rakennettujen talojen keskimääräinen energiankulutus on ollut reilusti alle 50 kWh/m3, paikoin jopa noin 30 kWh/m3. Näiden energiatehokkuudeltaan lähellä matalaenergiatasoa olevien asuinkerrostalojen runkomateriaalina on tiili, joko kahden kiven tai puolentoista kiven täystiilimuurina ilman erillistä lämmöneristettä. Massiivisen täystiilimuurin lämmönvarauskyky on erinomainen, minkä tilastot selkeästi osoittavat.

1960-luvulla siirryttiin betonisandwich-elementtien valtakaudelle, jota on kestänyt aina 2000-luvulle asti. Viimeisen viidentoista vuoden aikana tiili on jälleen saavuttanut valta-aseman kerrostalojen ulkoseinien rakennusmateriaalina, tosin vain julkisivuissa, sillä varsinainen runkorakenne tehdään yleensä betonista ja välissä on ilmaraolla tiilimuurauksesta erotettu lämmöneristekerros.
Ulkoseinärakenne 1940-luvulle asti oli 60 cm paksu kahden kiven umpimuuri ilman lämmöneristettä(vas.). Tyypillinen seinärakenne 1940–1960-luvulla oli reikätiilestä muurattu 45 cm paksu puolentoista kiven umpimuuri ilman lämmöneristettä (kesk.). Nykyisin ulkoseinärakenne on aina lämmöneristetty ja julkisivumuuri on ilmaraolla lämmöneristeestä eriytetty.Ulkoseinärakenne 1940-luvulle asti oli 60 cm paksu kahden kiven umpimuuri ilman lämmöneristettä(vas.). Tyypillinen seinärakenne 1940–1960-luvulla oli reikätiilestä muurattu 45 cm paksu puolentoista kiven umpimuuri ilman lämmöneristettä (kesk.). Nykyisin ulkoseinärakenne on aina lämmöneristetty ja julkisivumuuri on ilmaraolla lämmöneristeestä eriytetty.

Tiiliverhouksella energiansäästöä jopa 8 % lämmityskaudella

Julkisivusaneerauksella voidaan merkittävästi alentaa kiinteistön energiankulutusta. Malminkartanossa tiilellä peruskorjatussa asuinkerrostalossa tehdyn seurantatutkimuksen perusteella (kesto15 kk) julkisivumuurauksen ja sen takana olevan ilmaraon vaikutus energiankulutukseen oli merkittävä. Tiilimuurin takana olevassa ilmaraossa lämpötila oli lämmityskaudella noin 1-2 °C korkeampi kuin ulkolämpötila. Mittauksiin perustuva ulkoseinärakenteen U-arvo oli keskimäärin 11 % parempi kuin sen teoreettinen U-arvo ja rakennuksen energiaa säästävä vaikutus lämmityskaudella 6-8 %.

Tiilellä korjaaminen on pitkällä aikavälillä taloudellisempi ratkaisu kuin moni halvempi kilpailijansa. Ilmaraolla varustettu tiilijulkisivuverhous alentaa rakennuksen energiankulutusta auringon lämpöenergian sitoutuessa massiiviseen tiilirakenteeseen. Kun lisäksi huomioidaan, että tiili on yleisimmistä julkisivuvaihtoehdoista kaikkien vähiten huoltoa vaativa materiaali, lisäsäästöjä syntyy alhaisempien ylläpitokustannusten vaikutuksesta.

Aidolla tiilirakenteella on hyvä lämpökapasiteetti

Energiankulutus- ja seurantatutkimukset osoittavat, että massiivisuudella ja ulkoseinien rakennusmateriaalin hyvällä lämpökapasiteetilla on merkittävä osuus hyvän energiatehokkuuden aikaansaamiseksi, huolellista rakentamistapaakaan toki unohtamatta. Juuri siksi paikalla muurattu tiili onkin hyvä ja pitkällä tähtäimellä myös kestävä ja vähän huoltoa kaipaava julkisivumateriaali kohteisiin, joissa vaurioituneet elementtijulkisivut joudutaan uusimaan. Sen sijaan viime vuosisadan alkupuolella rakennettujen massiivitiilitalojen ulkoseinille ei edelleenkään tarvitse tehdä juuri mitään. Ne kestävät sellaisinaan vielä vuosisatoja - ja mikä parasta, myös energiatehokkaasti, kuten tilastot osoittavat.
Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
5.9.2016