Tilastot kertovat - Tiilirakenne on energiateknisesti erinomainen
Helsingin Energian keräämän ominaiskulutustilaston perusteella kaukolämmitykseen liitettyjen v.1900–1950 rakennettujen asuintalojen energiankulutus on ollut keskimäärin jopa 40 % parempi kuin esimerkiksi 60-luvulla rakennetuissa taloissa ja keskimäärin samaa tasoa ja jopa matalampi kuin nykytaloissa.
Vanhat tiilitalot ovat lähes matalaenergiatasoa
Noin neljännes Suomessa kulutetusta energiasta käytetään talojen lämmittämiseen. Asuinkerrostalojen energiankulutusvertailussa, 1900-luvun alusta aina tähän päivään asti, on voitu havaita varsin suuria kulutusvaihteluita eri aikakausina rakennettujen talojen välillä. Suurimpia energiasyöppöjä ovat 1960–80-luvun elementtikerrostalot, kun taas 50-luvulla rakennetut tai sitä vanhemmat massiivitiilirunkoiset kerrostalot ovat osoittautuneet energiatehokkuudeltaan erinomaisiksi.
Tiili energiatehokas runkomateriaali
Helsingin Energian kaukolämpöyksikön vuosien mittaan keräämien energiankulutustilastojen perusteella 1900-luvun alussa rakennettujen talojen keskimääräinen energiankulutus on ollut reilusti alle 50 kWh/m3, paikoin jopa noin 30 kWh/m3. Näiden energiatehokkuudeltaan lähellä matalaenergiatasoa olevien asuinkerrostalojen runkomateriaalina on tiili, joko kahden kiven tai puolentoista kiven täystiilimuurina ilman erillistä lämmöneristettä. Massiivisen täystiilimuurin lämmönvarauskyky on erinomainen, minkä tilastot selkeästi osoittavat.
1960-luvulla siirryttiin betonisandwich-elementtien valtakaudelle, jota on kestänyt aina 2000-luvulle asti. Viimeisen viidentoista vuoden aikana tiili on jälleen saavuttanut valta-aseman kerrostalojen ulkoseinien rakennusmateriaalina, tosin vain julkisivuissa, sillä varsinainen runkorakenne tehdään yleensä betonista ja välissä on ilmaraolla tiilimuurauksesta erotettu lämmöneristekerros.
Tiiliverhouksella energiansäästöä jopa 8 % lämmityskaudella
Julkisivusaneerauksella voidaan merkittävästi alentaa kiinteistön energiankulutusta. Malminkartanossa tiilellä peruskorjatussa asuinkerrostalossa tehdyn seurantatutkimuksen perusteella (kesto15 kk) julkisivumuurauksen ja sen takana olevan ilmaraon vaikutus energiankulutukseen oli merkittävä. Tiilimuurin takana olevassa ilmaraossa lämpötila oli lämmityskaudella noin 1-2 °C korkeampi kuin ulkolämpötila. Mittauksiin perustuva ulkoseinärakenteen U-arvo oli keskimäärin 11 % parempi kuin sen teoreettinen U-arvo ja rakennuksen energiaa säästävä vaikutus lämmityskaudella 6-8 %.
Tiilellä korjaaminen on pitkällä aikavälillä taloudellisempi ratkaisu kuin moni halvempi kilpailijansa. Ilmaraolla varustettu tiilijulkisivuverhous alentaa rakennuksen energiankulutusta auringon lämpöenergian sitoutuessa massiiviseen tiilirakenteeseen. Kun lisäksi huomioidaan, että tiili on yleisimmistä julkisivuvaihtoehdoista kaikkien vähiten huoltoa vaativa materiaali, lisäsäästöjä syntyy alhaisempien ylläpitokustannusten vaikutuksesta.
Aidolla tiilirakenteella on hyvä lämpökapasiteetti
Energiankulutus- ja seurantatutkimukset osoittavat, että massiivisuudella ja ulkoseinien rakennusmateriaalin hyvällä lämpökapasiteetilla on merkittävä osuus hyvän energiatehokkuuden aikaansaamiseksi, huolellista rakentamistapaakaan toki unohtamatta. Juuri siksi paikalla muurattu tiili onkin hyvä ja pitkällä tähtäimellä myös kestävä ja vähän huoltoa kaipaava julkisivumateriaali kohteisiin, joissa vaurioituneet elementtijulkisivut joudutaan uusimaan. Sen sijaan viime vuosisadan alkupuolella rakennettujen massiivitiilitalojen ulkoseinille ei edelleenkään tarvitse tehdä juuri mitään. Ne kestävät sellaisinaan vielä vuosisatoja - ja mikä parasta, myös energiatehokkaasti, kuten tilastot osoittavat.
Aiheeseen liittyvää
Savikattotiili toimii julkisivussa!
Kestävä tiilijulkisivu elementtijulkisivun tilalle
Tiilestä muuratut savupiiput
Turvahiekkaa ja leikkihiekkaa kullanmuruille
Julkisivusaneeraus pienentää kiinteistön energialaskua
Painepesurit ja lisävarusteet: täältä pesee
Luetuimmat
Uusimmat