Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on korostettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta sekä sen huomioonottamisesta päätöksenteossa. Laissa on nimenomainen kielto lisäksi siitä, etteivät yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisten osakkeenomistajien kustannuksella

Mikä on tämän uuden lakikohdan merkitys isännöijän, hallituksen ja osakkeenomistajien kunnossapitopäätösten tekemisessä, esimerkiksi seuraavanlaisessa tapauksessa:

Taloyhtiössämme suunnitellaan täydellistä lämminvesiverkoston uusimista. Osakehuoneistoihin ja rakennusten huolto ja kerhotiloihin tulisi uudet patteriverkot ja patterit sekä osakkeiden ulkopuollelle uudet runkoverkot. Suunnittelutyön pohjalta saamme koko projektille kustannusarvion, ja sen jälkeen ajattelemisen aihetta miten kustannukset nyt osakkeenomistajille jakautuvat. Asunto-osakeyhtiössämme on 44 osakehuoneistoa 100 m2, 76 m2, 61 m2 ja 39 m2 huoneistoja. Nyt on edelleen se käsitys että kaikki remontti kustannukset MYÖS huoneistojen ulkopuolelta aiheutuvat, jaetaan pelkästään jyvitys periaatteella. Tuleeko uuden lakikohdan nojalla osakkeenomistajan/-jien osakehuoneiston/-jen ulkopuolelle tehtävät putkiverkosto (kerhotilat, huoltotilat. yms.) ja runkoverkostotyöt tulisi eriyttää niin että näiden kustannusrasitukset jakautuisivat kaikille osakehuoneistoille tasapuolisesti.

Pitääkö tällaisten remontti- /kustannuspäätösten kohdalla ottaa huomioon juuri tämä yhdenvertaisuus ja osake asia. Olemmeko asettamassa isompien osakehuoneistojen asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan jos päätämme jakaa myös osakehuoneistojen ulkopuolelta aiheutuvat kustannukset pelkän huoneistojen neliöihin perustuvien jyvitysperusteiden mukaisesti.

Tällöin isoimpien osakehuoneistojen omistajat maksaisivat myös suurimman osan taloyhtiön yhteisien huolto ja kerhotilojen putkistojen rakentamisesta ja pattereiden asentamisesta sekä taloyhtiön runkoverkon rakentamisesta.

Oltaisiinko tällaisella perinteisellä jyvitys päätöksellä aiheuttamassa tässä tapauksessa epäoikeutettua etua pienempien osakehuoneistojen omistajille toisten osakkeenomistajien (eli isompien osakehuoneistojen omistajien) kustannuksella?

Yhtiön kunnossapitovastuu käsittää esim. ulkoseinien korjaamisen, runkoverkot (sähkö, vesi, viemäri) sekä myös piha-alueet, elleivät ne kuulu osakashallintaan. Yhtiölle aiheutuvat kunnossapitovastuusta johtuvat kustannukset peritään yhtiövastikkeena, joten osakkaat vastaavat yhtiölle näistä kustannuksista yhtiöjärjestyksessä olevan vastikkeen määräytymisperusteen mukaisesti.



Eli näin ollen kustannukset kohdistetaan osakkeiden mukaisesti osakkaille. Menettelynä tämä ei varsinaisesti aseta ketään epäoikeutettuun asemaan vaikka epäoikeudenmukaiselta kuulostaakin.



Mikäli huoneistossa tulee vesivahinko, joka on aiheutunut taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevasta vesieristyksestä, tulee vaurio taloyhtiön korvattavaksi. Voidaan ajatella, että myös tästä aiheutuvat kustannukset jyvitetään osakkeiden mukaisesti osakkaille, vaikka hyöty ei kulminoidukkaan maksajille vaan yhtiölle. Mittakaava eri, periaate sama.

Onko yhdevertaisuutta noudatettu, kun päätetään kunnostaa / uudistaa kolmen asunnon kylpyhuoneet (vesieristys ja laatta), mutta 26 huoneiston osalta ei ole tehty mitään uudistusaikataulua?



Aiempina vuosina (vesivahingot) taloyhtiö on korjannut kylpyhuoneet alkuperäiseen tasoon, eli muovimatto ja muovitapetti.

Osakelunastus arvontamenettelyllä. Taloyhtiön osakelunastukseen ilmaantui kaksi osakasta, toisella entuudestaan neljä huoneistoa, toisella yksi. Arvonta tapahtui siten, että neljän huoneiston omistaja sai neljä arvontalipuketta ja yhden huoeiston omistaja yhden lipukkeen. Sitten suoritettiin arvonta, jossa viisi arpalippua mainitussa suhteessa, ei siis "pääluvun mukaan." Onko osakkaiden yhdenvertaisuus toteutunut tässä?