• Etusivu
  • Remontti

Vesivahinko - ennaltaehkäistävä painajainen

Rakentajan toimitus
Julkaistu 03.06.2015Päivitetty 04.04.2016
20156_43562.jpg

Noin 70 % taloyhtiöille tapahtuvista vahingoista on vesivahinkoja.

Noin 70 % taloyhtiöille tapahtuvista vahingoista on vesivahinkoja. Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia yli 36 000 vesivahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 157 miljoonaa euroa, mikä kasvaa vuosittain. Luvussa ovat mukana ilmoitetut ja vahinkotapauksiksi hyväksytyt vesivahingot. Vahinkojen todelliset kustannukset arvioidaan ainakin kolme kertaa suuremmiksi, sillä kaikki vahingot eivät mene vakuutusyhtiön maksettaviksi.

Vesivahinkojen aiheuttamat vauriot ovat usein varsin tuntuvia. Esimerkiksi kerrostalon ylimmässä kerroksessa sattunut vesivahinko voi pahimmassa tapauksessa kastella kaikki alapuolella olevat asunnot. Välittömien vaikutusten lisäksi vesivahingoilla on myös pitkällisiä ja terveyttä haittaavia seurannaisvaikutuksia, kuten home- ja sisäilmaongelmat.

Huonokuntoiset putket ja vanhat koneet vuotoriskien kärkisijoilla

Osa vesivahingoista johtuu huonokuntoisista putkista. Toinen yleinen vuotovahinkojen syy on astian- tai pyykinpesukoneiden poistoletkujen tai liitosten rikkoutuminen. Vesivahinkojen määrä Suomessa on ollut valitettavalla tavalla jatkuvasti kasvussa, mikä on saanut vakuutusyhtiöt kiristämään vesivahinkoihin liittyviä vakuutusehtojaan.

Monesti vuotovahingot syntyvät usean tekijän yhteisvaikutuksena: Suunnittelussa, asennuksessa tai käytössä ja huollossa tapahtuneet puutteet ja laiminlyönnit voivat yhdessä olla johtamassa vahingon syntymiseen. Myös materiaalit voivat olla tarkoitukseen sopimattomia ja huonosti kestäviä. Korroosio, asennusvirheet ja heikot liitokset ovat tyypillisiä vahinkoihin johtavia syitä.

Taloyhtiössä yhtiön vastuulla ovat putkistoista tai talon rakenteista johtuvat vesivahingot. Huoneiston asukas taas vastaa aina itse aiheuttamistaan vesivahingoista. Itse aiheutettuja vesivahinkoja voi syntyä, jos huoneistoremontti tehdään huolimattomasti tai osaamattomasti tai jos kodinkoneet ovat vanhoja ja niiden letkut siksi hapertuneita.

Miten ehkäistä vuotovahingot etukäteen?

Vesivahingot olisi mahdollista usein ennaltaehkäistä. Asukkaan kannattaa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

Eniten vuotovahinkoja keittiössä aiheuttavat viemäritukokset. Jos viemäri vetää huonosti, kannattaa ottaa heti yhteys talohuoltomieheen. Viemäriin ei saa huuhtoa aineksia, jotka eivät pehmene vedessä ja suuret rasvamäärät tulee imeyttää vaikkapa talouspaperiin ja toimittaa suoraan biojäteastiaan. Pesualtaan lukko on puhdistettava säännöllisesti.

Toiseksi eniten vesivahinkoja aiheuttavat keittiöön sijoitetut pesuja astianpesukoneet. Koneiden ja letkujen kunto sekä kiinnitykset on tarkistettava vuosittain. Uusia koneita hankkiessa on muistettava, että niiden kytkentä ja letkujen kiinnitys kuuluu asiantuntijalle. Konetta ei saa jättää käyntiin ilman valvontaa ja sen täyttöhana on suljettava aina käytön jälkeen. Koneiden alle on sijoitettava vuotojen nopeaksi havaitsemiseksi vesitiivis alusta.

Eniten vettä käytetään asuntojen ja muiden tilojen märkätiloissa: kylpyhuoneissa, pesutiloissa ja –tuvissa sekä vastaavissa huoltotiloissa. Vesivahinkojen ennaltaehkäisyssä märkätilojen rakenteiden veden eristyksen laatu ja kunto sekä putket ovat avainasemassa.

Kylpyhuoneen vesivahinko saattaa johtua mm. viemärikaivon asennusvirheestä, puutteellisesta vesieristyksestä, viallisesta wc-laitteesta, istuimen kiinnityksestä, vesilukon ja viemärikaivon puhdistamisen laiminlyönnistä, vuotavista vesikalusteista tai viemäritukoksesta.

Erityistä huomiota kylpyhuoneessa on keittiön tavoin kiinnitettävä pesukoneeseen ja sen liitoksiin. Kone on liitettävä vesijohtoverkostoon aina omalla käyttöhanalla ja paineenkestävällä täyttöletkulla. Poistoletku on asennettava siten, että takaisinvirtaus koneeseen ei ole mahdollinen. Täyttö- ja poistoletkut on vaihdettava vähintään kymmen vuoden välein.

Putket menevät kylpyhuoneissa ja muissa märkätiloissa seinän tai lattian läpi puhkaisten veden- tai kosteuseristyksen. Läpivienti on tiivistettävä ja tehtävä huolella, jotta vesi ja höyry eivät pääse haitallisesti sen lävitse.

Taloyhtiön vastuulla on, ettei putkiremonttia viivytetä turhaan, vaan ikääntyneet putket uusitaan ajoissa.

Kattovuoto voi yllättää

Pienempi mutta silti olennainen vuotoriski on rakennuksen yläpohjassa. Monesti tulee yllätyksenä, että koti- tai kiinteistövakuutus ei välttämättä korvaa kattovuotoja. Katon on kestettävä Suomen sää ja olosuhteet, ja vuodon syyksi katsotaan lähes poikkeuksetta rakennusvirhe tai huollon laiminlyönti. Vakuutukset korvaavat kattovuodon pääsääntöisesti vain, jos sen aiheuttaa äkillinen tapahtuma kuten esimerkiksi puun kaatuminen katolle siten, että kattoon tulee reikä. Katse siis katolle ja katon huollot kuntoon!

Jos rakennukseen tulee vuotovahinko, on erittäin tärkeää, että vuodon näkyessä siihen reagoidaan heti. Varsinkin vesijohtoverkossa, jossa on tavallista korkeampi paine ja josta veden hukkaan menoa ei helposti huomaa, saattaa pitkän ajan kuluessa valua rakenteisiin suuriakin määriä vettä. Lämmitysputkistossa, jossa vesivahinkoriski on sinänsä alhaisempi pienemmän paineen, suljetun järjestelmän ja pienempien vesimäärien ansiosta, on tarkkailtava veden määrää verkostossa. Jos vesimäärä vähenee verkostossa, vettä ei voi huoletta lisätä tarkistamatta, mistä syystä pinta on alentunut.

Pitkään jatkuneet vuodot aiheuttavat suurimmat vahingot

Kavalimpia ovatkin pienet, näkymättömissä leviävät vuodot. Yleensä mitä pienempi vuoto, sitä pidempään se saa tehdä tuhojaan ennen kuin kosteus näkyy rakenteissa. Mitä pidempään vesi saa valua rakenteisiin, sitä suurempi ja vaikeampi remontti on edessä. Piiloon asennettavien putkien vuodot ovat vaikeimpia, sillä ne saavat usein vaikuttaa rakenteisiin kauankin ennen havaitsemista. Millaiset merkit sitten kertovat mahdollisesta piilevästä vuodosta? Yleisimpiä merkkejä ovat irtoilevat rakenteiden pintamateriaalit, kupruileva ja irtoileva maali, tummuvat ja turpoavat rakennuslevyt vaikka tilanne olisi päässyt pahaksi.

Laajakaan koti- tai kiinteistövakuutus ei korvaa vähitellen tapahtuneita vuotoja tai kosteusvahinkoja eikä normaalista kulumisesta aiheutuneita vahinkoja. Tarkkana saa siis olla. Apuna vuotojen havaitsemisessa voidaan käyttää vuoto- ja kosteushälyttimiä, mutta mikään ei korvaa omaa tarkkaavaisuutta sekä säännöllistä huoltoa ja suunnitelmallista korjaamista. sekä puurakenteet, ummehtunut ns. kellarin haju, näkyvä homekasvusto rakenteiden pinnalla, asukkaiden oireilu, hengitystiesairaudet, vuotoäänet rakenteiden sisältä, veden kulutuksen poikkeuksellinen kasvu, lämmitysverkoston veden häviäminen sekä viemäreiden toimimattomuus. Näkyvää vettä rakenteiden pinnalla ei aina ole, vaikka tilanne olisi päässyt pahaksi. Laajakaan koti- tai kiinteistövakuutus ei korvaa vähitellen tapahtuneita vuotoja tai kosteusvahinkoja eikä normaalista kulumisesta aiheutuneita vahinkoja. Tarkkana saa siis olla. Apuna vuotojen havaitsemisessa voidaan käyttää vuoto- ja kosteushälyttimiä, mutta mikään ei korvaa omaa tarkkaavaisuutta sekä säännöllistä huoltoa ja suunnitelmallista korjaamista.

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Ongelmia ilmennyt, voiko vastuunjakoa vielä muuttaa?
Yhtiössä 4 huoneistoa ja sen rakennusvuosi 2000, rakennuttajayritystä ei ole enää olemassa. 2011 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin korjausvastuiden menevän kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan.Yhtiössä on paalutettu perustuksien reunat ja keskiosa maavaraisella laatalla. Keskiosa on painunut vuosien varrella maksimissaan 10 mm. Painumista on korjattu väliseinien osalta rakennuttajan toimesta n. 9 sitten. Painuminen on jatkunut edelleen.Ainakin yhdessä huoneistossa painuma on ollut voimakasta kylpyhuoneessa ja osakas on siitä ilmoittanut muille osakkaille elokuun lopulla.Syyskuun lopulla pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouskutsussa on asialistalla "vastuut kylpyhuoneremonteista (jokainen vastuullinen huolehtimaan osakkeensa kunnosta)".Voiko yhtiökokous päättää ilman ilmoittaneen osakkaan suostumusta vastuunjaon muuttamisesta sen jälkeen, kun osakas on ilmoittanut mahdollisesta vauriosta yhtiön muille osakkaille?
20099_18700.jpg
Icopalin Fastlock Uni-valokatteiden tuotevalikoima laajeni värillisillä valokatteilla
Icopal on laajentanut Fastlock Uni – valokatteiden tuotevalikoimaa värillisillä valokatteilla. Ammattikäyttöön tarkoitetut värilliset valokatteet sopivat erityisesti julkisten kohteiden kattamiseen. Sopivia käyttökohteita ovatkin muun muassa kauppakeskukset, julkiset rakennukset, urheilustadionit, päiväkodit, koulut jne. Värillinen Fastlock Uni soveltuu erityisen hyvin kohteisiin, joissa yrityksen tai yhteisön imagovärien esiintuominen on tärkeää.Mikäli valmiista värivalikoimasta ei löydy asiakkaan tarpeisiin soveltuvaa sävyä, saa Fastlock Uni – valokatetta sävytettynä myös asiakkaan toivomiin väreihin. Runsaiden värimahdollisuuksien ja monipuolisuutensa ansiosta Fastlock Uni soveltuukin lukemattomiin eri käyttötarkoituksiin.Fastlock Uni – valokate on valmistettu kestävästä polykarbonaatista, joka kestää hyvin säänvaihteluja. Icopal Oy myöntääkin tuotteelle 10 vuoden kestävyystakuun.
20134_34893.jpg
Hormi-imuri - puhtia poistoon
Hormi-imuri pyörii tuulen voimalla ja aiheuttaa alipaineen poistohormiin ilman sähköä. Helposti toteutettava, ekologinen, saasteeton ja toimintavarma tapa tehostaa painovoimaista ilmanvaihtoa.Jätä yhteydenottopyyntö hormi-imureista / Kysy lisää
20208_66298.jpg
Museokadulla Helsingissä asutaan mukavammin
Etu-Töölössä Helsingissä sijaitsevassa yli 90-vuotiaassa kerrostalossa haluttiin tasoittaa lämmityksen epätasapainoa ja lisätä asumismukavuutta. Ylimmissä kerroksissa asukkaat olivat kärsineet jo vuosia viileydestä, kun taas alemmissa asunnoissa nautittiin lämmöstä.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Putkiremontista aiheutuvien kustannusten jakaminen
Taloyhtiö on rakennettu 50-luvulla. Asuntojen varustelutaso oli tuolloin pieni vessa lavuaarilla. Peseytyminen hoidettiin taloyhtiön saunassa. Vuosikymmenien saatossa osakkaat ovat rakentaneet suihkuja asuntoihinsa joko vessan yhteyteen tai erillisinä suihkuhuoneina, jokaisessa huoneistossa on hiukan omanlaisensa viritys, onpa yhteen asuntoon rakennettu saunakin. Myös alkuperäiskunnossa olevia asuntoja löytyy.Nyt tulossa on ensimmäinen täysi viemäriremontti. Miten kustannukset kuuluu jakaa tällaisessä tapauksessa?Oikeudenmukaiselta tuntuisi, että vastikeperusteisesti korvattaisiin vain alkuperäisvarustuksen mukaisesti vessat vesieristeineen. Kukin osakas maksaisi erikseen oman asuntonsa suihkun ja saunan putkitukset taloyhtiön viemäriin asti ja näiden vesieristeet.
plugitin latauspaikat taloyhtiön parkkipaikalla. Kuvassa valkoinen sähköauto on ladattavana parkkihallissa
Sähköauton lataamisen ero omakotitalossa ja taloyhtiössä
Sähköauton lataaminen omakotitalossa ja taloyhtiössä eroaa pääasiassa siksi, että taloyhtiössä asioita on harkittava ja suunniteltava huolellisemmin yhteisen tilan ja resurssien takia. Mitä muita asioita tulisi ottaa huomioon erilaisia ratkaisuja mietittäessä?Tässä artikkelissa vertailemme sähköauton lataamisessa huomioitavia asioita omakotitalossa ja taloyhtiössä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton