Rakennusten kantavia rakenteita ja pohjarakenteita koskevat rakentamismääräykset uudistuvat

Monessa 60- ja 70-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa mahdolliset salaojat ovat tulleet jo tiensä päähän, eikä hulevesien käsittelystä ole huolehdittu sen ajan rakentamisessa. Maaperään kerääntynyt kosteus on voinut jo vaikuttaa rakenteisiin ja kellareihin on mahdollisesti päässyt kosteutta. Tämä huomattiin myös helsinkiläisessä taloyhtiössä, jossa parkkipaikkaremontin yhteydessä päätettiin uusia vanhat salaojat.

Latauspisteiden asennus taloyhtiön autopaikoille kannattaa aina aloittaa kartoituksella. Latauspisteiden määrä, latauslaitteiden merkki ja latausteho määritellään kohteen teknisten resurssien ja lataustarpeiden mukaan. Kartoituksessa tutustumme taloyhtiöösi ja annamme vaihtoehtoja latausratkaisuissa.Plugitin kartoituskäynti on maksuton.Otamme vastuun lataamisesta, eli voit rauhassa keskittyä omaan arkeesi luottaen, että autot tulevat ladatuksi. Mikäli ongelmia tulee, me korjaamme ne.

Naapuri on vaatinut pihakoivujen kaatamista sen johdosta, että ne roskaavat hänen pihaansa. Voiko isännöitsijä tehdä päätöksen, että puut kaadetaan sen johdosta, että ne olisivat muka kuivuneet latvasta, mitä ne eivät ole. Aiemmin on osakkaiden kesken äänestetty ja kirjattu yhtiökokouksen pöytäkirjaan, että puita ei kaadeta. Voinko vaatia puiden kunnon tarkistusta, jotta niitä ei kaadettaisi? Jos puut kaadetaan, minulta jää terassi kesällä käyttämättä kuumuudesta johtuen, koska puut eivät enää sitä varjostaisi ja näin ollen myös ilma asunnon sisällä olisi tukahduttavampaa.

Ostimme rivitaloasunnon 11/2017. Rivitalo on valmistunut 24.9.2017. Taloyhtiöömme tehtiin 10 v. tarkastus syyskuun -17 alussa. Asunnostamme löytyi seuraavat viat/puutteet: 1) vesi ei poistu lattiasta merkatulta alueelta (saunan oven edestä) - veden poistuminen pesuhuoneen lattiakaivoon ei ole mahdollinen laattakorokkeen vuoksi ja kaadot eivät ole riittävät saunan lattiakaivoon. 2) suihkusekoittajan alla seinässä kosteuspoikkeamaa - vettä pääsee laattojen taakse tiivistämättömien hanakulmarasioiden läpivientien kautta. Isännöitsijä ei vienyt raporttia rakennuttajan tietoon. Isännöitsijän mielestä osakas vastaa korjausten kustannuksista, ei taloyhtiö. Kaupanteossa meille ei kerrottu em. vioista/puutteista.Kuka on vastuussa, velvollinen korvaamaan korjauksista aiheutuvat kulut?

Talvi on vuodenajoista se, joka asettaa kiinteistön kuin kiinteistön koetukselle. Viime vuosina olemme saaneet lukea otsikoista valitettavia lumenputoamisuutisia, jotka ovat osaltaan saaneet alan toimijat kiinnittämään entistä enemmän huomiota niin asuin- kuin työolosuhteidenkin turvallisuuteen. Kun kiinteistön katto on kaikin puolin kunnossa, ovat huollot ja lumenpudotukset toteutettavissa helposti ja turvallisesti. Lopulta tämä näkyy myös kiinteistön omistajien kukkaroissa, kun ongelmilta vältytään ja tarpeelliset kausityöt(lumenpudotukset) saadaan tehokkaasti suoritettua.

Taustatiedot:Taloyhtiössämme on 4 erillistä taloa: A- ja B-talot ovat rivitaloja, joissa kummassakin on yksi yhteinen sauna (sijaitsevat asuinkerroksen alapuolella), C- ja D-talot ovat paritaloja, joissa kussakin huoneistossa (4 kpl) on omat saunat. Yhtiöjärjestyksen mukaan A- ja B-talojen saunat ovat yhtiön hallinnassa. Talot on rakennettu vuosina 1969 ja 1970.C-talossa tapahtui joitakin vuosia sitten vesivahinko (putkivuoto lattian alla), jonka vuoksi ko. talossa olevat kaksi saunaosastoa korjattiin lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutiloissa (pesutila käsittää pesutuvan ja pyykinkuivaushuoneen) sekä B-talon saunatiloissa todettiin kosteusvaurioita, joista on ulkopuolisen asiantuntijatahon mukaiset kosteusraportit vuodelta 2009 ja suositus vaurioiden korjaamiseksi lähiaikoina.B-talon saunatila peruskorjattiin kesällä 2010 lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutilojen peruskorjausta ei ole käynnistetty. Asiaa on käsitelty viime yhtiökokouksessa ja enemmistöpäätöksellä (2105 osaketta kannatti remontoimista ja 6255 vastusti) tilat päätettiin jättää remontoimatta. A-talon saunaosasto päätettiin poistaa pesutila- ja saunakäytöstä taloudellisista syistä ja miettiä tiloille muuta käyttötarkoitusta. B-talon saunan todetaan riittävän hyvin koko taloyhtiön asukkaiden tarpeisiin. Päätökseen on ilmaistu eriävä mielipide.Yhtiön taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vähintään sama kuin silloin, kun B- ja C-talojen korjaukset on suoritettu.Kysymys:Kuuluuko A-talon sauna- ja pesutilojen kosteusvauriot korjata suosituksen mukaisesti asunto-osakeyhtiölaissa mainitun yhdenvertaisuuden nimissä lainavaroin, kuten B- ja C-talon saunojen kosteusvauriotkin on hoidettu aikanaan?A-talon osakkaista enemmistö haluaa säilyttää A-talon saunan saunana. Pitääkö jokaisen A-talon osakkaan suostumus saada, jos tilojen käyttötarkoitusta muutetaan?Mihin muuhun/muihin asunto-osakeyhtiölain pykälään/pykäliin tässä asiassa voi vedota, jotta saunaremontti saataisiin käyntiin, vai voiko?