Saatto- ja vastuskaapeleiden asennukset, tarkastukset ja korjaukset

Icopal Oy:n urakointiyhtiöt tarjoavat täyden palvelun ratkaisuja bitumikattourakointiin ja muuhun vedeneristysurakointiin, peltikattourakointiin, julkisivu-urakointiin sekä kattojen huoltopalveluihin ja savunpoistoluukkujen asennuksiin ja tarkastuksiin.

Rakennus Lohja Oy:n toimitusjohtaja Janne Sihvonen on tyytyväinen mies: pari vuotta toimineen yrityksen kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat kuluneet työntäyteisissä merkeissä. Edes rakennusalaa kalvava suhdannetaantuma ei ole saanut tilauskantaa laskusuuntaan, joten yrityksen yhdelletoista työntekijälle on töitä riittänyt kiitettävästi. – Työtilanne näyttää todella hyvältä. Yrityksemme on suhteellisen pieni, joten voimme reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Monipuolisuus, kokemus ja laaja suhdeverkostomme takaavat riittävän kysynnän myös vaikeina aikoina, kertoo Sihvonen.

Icopal on valittu vuoden 2008 tavarantoimittajaksi Rautanet – ketjun kevään ostopäivillä. Palkitsemisen perusteena on toiminnan jatkuva ja ansiokas kehittäminen yhteistyössä Icopalin, Rautanettien ja Starkin kesken. Icopal on osoittanut kiitettävää halukkuutta toiminnan kehittämiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaille.Palkinnon jakoi Rautanet -kauppiaiden edustajana kauppias Jaakko Koivisto, sekä Starkin edustajana Avainasiakaspäällikkö Harri Lepistö.– Tämä on hieno tunnustus sekä pitkäjänteiselle yhteistyölle, että loistavalle aluemyyntiorganisaatiollemme, toteaa myyntijohtaja Esa Mäki Icopalista. – Vuoden 2008 tavarantoimittaja -palkinto osoittaa, että yhteistyökykyinen asenne ja aito kiinnostus kumppanuussuhteiden kehittämiseen johtaa hyviin asioihin, Mäki lisää.Rautanet -ketju on vuonna 1998 perustettu rautakauppaketju, joka muodostuu itsenäisistä rakennustarvikekauppaa harjoittavista liikkeistä. Ketjuun kuuluu lähes 100 alan liikettä maanlaajuisesti. Ketjun jäsenkauppiaat toimivat tiiviissä yhteistyössä Starkki Oy Ab:n kanssa tukeutuen hankinnoissaan Starkkiin ja sen tavarantoimittajiin. Rautanet on kuitenkin oma erillinen ketjunsa, jossa ketjupäätösten teko kuuluu kauppiaille ja jonka valikoima ja konsepti poikkeavat huomattavasti Starkin vastaavista.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa (tilinpäätöskokous) esitettävä kirjallinen selvitys taloyhtiön kunnossapitotarpeista ko. yhtiökokousta seuraavalle viidelle vuodelle. Selvitys on annettava toimista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.Asunto-osakeyhtiölaki ohjaa siis selvästi taloyhtiöitä suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja tämä ihan syystäkin. Korjausten ennakoinnilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan säästää jopa 30 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisista korjauskustannuksista. Välttämättömäksi tiedettyjen korjausten lykkääminen myöhempään ajankohtaan tarkoittaa yleensä korkeampia korjauskustannuksia myöhemmin tulevaisuudessa. Korjaustapa muuttuu ajan myötä raskaammaksi ja ns. kevyt korjaus ei ole enää mahdollinen vaihtoehto. Taloyhtiöissä tuleekin sitoutua pitkäjännitteisempään, suunnitelmallisempaan ja ennakoivaan kiinteistön kunnossapitoon. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon avulla reaktiivisten (äkillisten, odottamattomien) korjausten tarve vähenee.

Kiinteistönhuolto on osa taloyhtiön arkipäivää. Parhaimmillaan työn tulos näkyy kiinteistön moitteettomana kuntona ja toimivuutena. Kiinteistönomistajat eli osakkaat tekevät valinnan siitä mikä on tarkoituksenmukainen tapa järjestää kiinteistönhuolto kussakin taloyhtiössä. Valinnan taustalla ovat kiinteistön asettamat vaatimukset sekä kiinteistönhuollon tavoitteet. Tavoitteiden tulee olla vähintään taloyhtiössä sellaisia, että kiinteistön arvo säilyy. Toki suositeltavaa on, että kiinteistön arvoa pyritään nostamaan samalla kun käyttäjäkunnalle taataan kohtuuhintaisesti turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö.

Taloyhtiöiden autopaikat sekä erityisesti niiden vähyys ja/tai puuttuminen on osakkaiden sekä vuokralaisten keskustelujen kestosuosikki. Vaikka uudisrakentaminen kehittyy ja asuntojen tilaratkaisut paranevat vuosi vuodelta, ei autopaikka-asiaan tunnu tulevan muutosta. Minkä takia nyky-yhteiskunnassa, jossa perheessä on kaksi tai kolmekin autoa, ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että asuntoon kuuluisi edes yksi autopaikka?