Paljonko säästöä ja muita etuja saadaan valitsemalla maalämpö?

Taloyhtiöt, liikekiinteistöt, hallit, julkisrakennukset... Maalämpö soveltuu ratkaisuksi useimmissa tapauksissa, kun haetaan ekonomista ja ekologista ratkaisua isommankin rakennusmassan lämmitykseen.

Saneerauskohteessa vaihtamalla öljylämmitysjärjestelmän maalämpöjärjestelmään saadaan lämmityskustannuksissa suuret säästöt. Vaihdon jälkeiset lämmityskustannukset ja vuosittainen säästö lämmityskuluissa on helppo laskea karkeasti jakamalla nykyiset öljylämmityskustannukset kolmella. Öljylasku vaihtuu siis sähkölaskuksi, joka on kolmasosa entisen laskun loppusummasta.

Maalämpö soveltuu ratkaisuksi useimmissa tapauksissa, kun haetaan ekonomista ja ekologista ratkaisua isommankin rakennusmassan lämmitykseen.Maalämpölaitteiston asennuksen jälkeen kiinteistö saa riittävästi lämpöä ja käyttövettä sekä taloyhtiö huomattavasti pienemmät lämmityskustannukset.

Poistoilmalämpöpumppu on tehokas – mutta monelle edelleen tuntematon – ratkaisu, jolla voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia. Poistoilman talteenotolla esimerkiksi 1970-luvun kerrostalo voi puolittaa lämmityskustannuksensa. Energiaomavaisuus saavutetaan valitsemalla samalla päälämmitysjärjestelmäksi maalämpö.

Kiinteistömaalämpöpumput sopivat erinomaisesti suuriin kiinteistöihin, kuten kerrostaloihin, päiväkoteihin ja teollisuusrakennuksiin. Investointi nostaa kiinteistön arvoa ja maksaa itsensä nopeasti takaisin madaltuneina lämmityskuluina.

Polttopuiden varastoinnissa on tärkeää pystyä pitämään puut riittävän kuivana, olipa varasto sitten ulkona tai sisällä. Kuiva polttopuu syttyy paremmin, palaminen on tehokkaampaa ja puhtaampaa. Kuivan puun lämpöarvo myös on parempi. Säilyttämiseen liittyy kuitenkin paloturvallisuusasioita.

Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.

Lämpöpumppu on iso hankinta ja se hankitaan yleensä vain muutaman kerran elämässä. Hankintaan kannattaa paneutua ja tutustua eri tuotteiden ominaisuuksiin. Kannattaa myös miettiä, mitkä ominaisuudet ovat itselle tärkeitä ja, mitä tarpeita lämpöpumpun tulee täyttää.Monesti kiinnitetään huomiota kokonaisuuden kannalta pieniin asioihin lämpöpumpputarjouksia vertaillessa. Tärkeämpää kuin tarkastella esimerkiksi yksittäistä COP-arvoa on tarkastella tarjousta suurempana kuvana. Kun suurempaan kuvaan ja itselle tärkeisiin asioihin unohdetaan keskittyä voi seurata pettymyksiä lämpöpumpun ominaisuuksissa ja toiminnassa. Tärkeää on, että kokonaisuutena tarjous on paras juuri sinulle ja täyttää kaikki vaatimuksesi.Apuna kannattaa käyttää esimerkiksi uutta lämpöpumpun valintatyökalua. Vastaat vain muutamaan kysymykseen ja lopputuloksena saat vaihtoehdot kohteesesi sopivista lämpöpumpuista.

Maalämpö on maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa. Asentamalla maalämpöjärjestelmä päästään käsiksi ehtymättömään, uusiutuvaan ja saasteettomaan energiaan.

Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää, jonka yhtenä tavoitteena on luopuminen öljylämmityksestä.

Talomme on 1970 luvun alussa rakennettu asuntolainoitettu talo. Huoneistoja on 21 kappaletta. Kylpyhuoneiden lattiapinnoitteena on muovimatto, seinässä on kaakeli noin puoliväliin ja yläosa maalattu. Taloyhtiö ei ole tehnyt päätöstä tasosta, johon kylpyhuoneet näissä tilanteissa korjataan. Myöskään ei ole tehty huoneistojen osalta päätöstä kiireellisyysjärjestyksestä huoneistojen kesken. Osakkeet, jonka kylpyhuoneeseen remontti on tehty, omisti isännöitsijä yhdessä sisarensa ja veljensä kanssa. Huoneisto oli ollut vuokrattuna ja nyt myyty. Lattiakaivon ympärillä oli matto irti ja betoni sen alla oli kostunut. Samanlainen vaurio on kartoituksessa todettu em. remontin jälkeen 16 muussa huoneistossa.Kylpyhuone oli uusittu ja remontoitu kokonaisuudessaan. Lattialämmitys, laatoitus lattiasta kattoon ja vesikalusteet uudet. Kustannus oli 8328 €. Osakkaat olivat maksaneet 1056 €. Tiedusteluun, kuinka oli teetetty näin laaja remontti. Vastaus oli: "Näissä tilanteissa noudatetaan sitä tasoa, jota vakuutusyhtiöt korvauksissaan noudattavat. Remontti oli tehtävä, koska huoneisto tuli myyntiin."Toiminnantarkastajana käsitykseni on, että yhtiö remontoi samaan tasoon, joka kylpyhuoneessa oli. Siitä yli menevän maksaa osakas. Isännöitsijä oli tuonut hallitukseen kosteustutkimuksen tulokset. Remontin kustannuksia ei ollut käsitelty hallituksen kokouksessa. Tositteissa ei ollut puheenjohtajan puumerkkiä. Toimintakertomuksessa mainitaan "Asunnon B XX kylpyhuone on uusittu kosteusvaurion takia.Onko osakkeenomistajia kohdeltu tasapuolisesti? Jos yhtiö päättää remonttitasoksi jonkin muun, kuin nyt remontoidun, miten menetellään nyt remontoidun osalta? Voidaanko ja kannattaako vastuuvapaus isännöitsijälle myöntää, jos päätetään remonttikustannusten osittaisesta takaisinperinnästä?

Taloyhtiömme piha-alue on yhtiön hallinnassa. Talomme edusta on päällystetty betonipihakivillä. Ulko-ovemme edessä kymmenen neliön alue rajoittuu piha-alueen ja jalkakäytävän väliseen umpinaiseen puuaitaan.Pihakivetyksen ja aidan välissä on vajaa 10 cm:n väli täytetty soralla. Aidan alaosassa on rako josta sora valuu vähitellen jalkakäytävälle ja pihakivet kallistuvat aitaan päin ja kivien raot suurenevat. Noin kaksi vuotta sitten pyysin isännöitsijää korjauttamaan aita. Usean huomautuksen jälkeenkään aitaa ei ole lupauksista huolimatta korjattu. Syyskuussa 2013 hallituksen kokouksen pöytäkirjaan on kirjattu, että aita korjataan.Maaliskuussa 2014 hallitus vaihtoi isännöitsijää. Toukokuussa 2014 yhtiökokouksessa yksimielisesti päätettiin, että aita ja pihakivetys korjataan hallituksen katsottua milloin taloyhtiöllä on varaa.Hallituksen kokouksien jälkeen tiedustelimme isännöitsijältä asiasta. Isännöitsijä ei suostunut keskustelemaan asiasta, vaan toimistotyöntekijä lähetti hänen puolestaan tekstiviestin, että asiasta tulee tiedote.Nyt on kaksi viikkoa kulunut, isännöitsijä on aloittanut loman, eikä tiedotetta ole tullut. Miten kauan korjausta voi pitkittää ja voiko osakkeenomistaja jotenkin jouduttaa asiaa? Nythän pihakivet kallistuvat koko ajan lisää ja korjauskustannukset kohoavat? Muutamat osakkaista haluaisivat piha-alueen osakkaiden hallintaan ja muutoksen yhtiöjärjestykseen. Kuka on sen jälkeen vastuussa korjaamattomasta aidasta ja pihasta?