Talvituulettaminen on selvä merkki huonosta ilmanvaihdosta

Kodin sisäilman laadulla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Sen vaikutus korostuu talvisin, kun sisällä vietetyn ajan määrä kasvaa. Terveysilman kyselyn mukaan suomalaiset viettävät talviaikaan keskimäärin 14 tuntia päivässä kotona arkisin. Toisaalta joka viides vastaaja kertoo oleskelevansa yli 20 tuntia päivässä kotona. Naiset viettävät kotona miehiä enemmän aikaa. Pisimpään kotona viihtyvät yli 65-vuotiaat.

Tyytymättömimpiä kotinsa sisäilmaan ovat nuoret aikuiset. He myös kokevat saavansa eniten oireita huonosta sisäilmasta. Vähiten valitetettavaa kotinsa ilmanvaihdosta löytävät yli 65-vuotiaat, jotka myös raportoivat vähiten sisäilmasta johtuvia terveysoireita. Erot muiden ikäryhmien vastauksiin ovat molemmissa päissä selviä ja systemaattisia. Kun keskimäärin 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi kotinsa sisäilman hyväksi ja ilmanvaihdon riittäväksi, 25–34-vuotiaista vain 47 prosenttia on samaa mieltä. Yli 65-vuotiaista puolestaan 73 prosenttia on täysin tyytyväisiä kotinsa sisäilmaan. Samoihin tyytyväisyyslukemiin yltävät omakotiasujat, jotka pystyvät vaikuttamaan kotinsa ilmanvaihtoon muita asumismuotoja helpommin.

Kolmannes kaikista vastaajista arvioi kotinsa sisäilman kohtalaiseksi: ikkunaa täytyy välillä avata hapen takia, koska ilmanvaihto ei riitä pitämään ilmaa raikkaana. Huonoksi sisäilman arvioi viisi prosenttia vastaajista. Toiset viisi prosenttia kärsii liian tehokkaasta poistoilmanvaihdosta, joka aiheuttaa esimerkiksi vetoa.

– Vaikka monet ovat huolissaan kotinsa sisäilman laadusta, ilmanvaihdon toimintaa kohtaan osoitetaan vain vähän mielenkiintoa. Kyselyn vastaajista pari prosenttia kertoi, että heidän kotonaan on todettu jokin vakava sisäilmaongelma, kuten home, radon tai kosteusvaurio. Muissa tapauksissa huonon sisäilman syyt ovat arkiset: ilmanvaihto on joko riittämätön tai puuttuu kokonaan. Nämä ongelmat voitaisiin korjata laittamalla kodin ilmanvaihto kuntoon, huomauttaa Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.

Kesällä moni tuulettaa asuntoa viilennyksen vuoksi, mutta talvella tuulettaminen kertoo huonosta ilmanvaihdosta. Kyselyn vastaajista seitsemän prosenttia kertoo pitävänsä talvellakin jotain ikkunaa lähes aina raollaan. Lisäksi joka kymmenes kertoo tuulettavansa kotonaan useita kertoja päivässä. Alle 25-vuotiaiden ryhmässä aktiivituulettajia on kaksinkertainen määrä: 14 prosenttia pitää ikkunaa lähes jatkuvasti raollaan.

– Jos kodin ilmanvaihto toimii kunnolla, ikkunan avaamiseen ei pitäisi tulla tarvetta kuin satunnaisesti, vaikka kun ruoanlaiton yhteydessä tulee käryä. Kodin ilmanvaihto kannattaa tarkistuttaa, jos kokee tarpeelliseksi pitää ikkunaa raollaan talvellakin, Schlauf summaa.

Hövelimmin talvella tuulettamiseen suhtautuvat kerrostalossa asuvat, joille lämmityskulut sisältyvät vastikkeisiin. Tiukimmin talvituuletusta välttelevät omakotiasujat, jotka näkevät sen vaikutukset nopeasti lämmityslaskussaan. Rivi- ja paritaloasujien suhtautuminen on lähempänä kerrostaloasujien toimintamallia.

Suurin osa suomalaisista asuu asunnoissa, joissa on joko koneellinen poistoilma tai painovoimainen ilmanvaihto, jossa tuloilma- ja poistoilma liikkuvat venttiileistä ilman koneita. 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on yleensä täysin koneellinen ilmanvaihto.

Neljäsosa naisista valitsi vastausvaihtoehdon "ei aavistustakaan", kun kyselyssä kysyttiin minkälainen ilmanvaihtojärjestelmä kotonasi on. Miehistä vain 11 prosenttia ei pystynyt nimeämään kotinsa ilmanvaihtojärjestelmää. Eniten ymmällään aiheesta ovat 18–24-vuotiaat vastaajat. Heistä kolmannes ei tiedä, millainen ilmanvaihto heidän kotonaan on. Parhaiten kotinsa ilmanvaihdon tuntevat omakotiasujat ja yli 55-vuotiaat.

– Ilmanvaihdosta puhuttaessa hyvä testikysymys on, tiedätkö mistä makuuhuoneeseesi tulee raitista ilmaa. Vastauksesta voi päätellä onko asunnosta toimiva, riittävä ilmanvaihto. Jos makuuhuoneesta ei löydy raitisilmaventtiilejä joko seinästä, ikkunankarmista tai puisesta tuuletusluukusta, venttiilit puuttuvat kokonaan, Schlauf havainnollistaa.

Suomessa on arviolta miljoona asuntoa, josta raitisilmaventtiilit puuttuvat kokonaan. Viidennes kyselyn vastaajista kertoo avaavansa ikkunan saadakseen raitista ilmaa, sillä makuuhuoneessa ei ole minkäänlaisia venttiilejä. Lisäksi lähes joka kymmenes kertoo, että raitista ilmaa tulee venttiilien sijaan ikkunan, seinän ja lattian raoista. Omakotiasujista 14 prosenttia paljastaa, että makuuhuoneeseen tulee raitista ilmaa vain rakenteiden raoista.

– Talon rakenteiden raosta vuotava ilma ei ole puhdasta korvausilmaa. Se voi tuoda sisäilmaan haitallisia aineita rakennusmateriaaleista, varsinkin jos niissä on vaurioita. On erityisen huolestuttavaa, että tämäkin vaihtoehto mielletään ilmanvaihdoksi, Schlauf muistuttaa. – Törmäämme tähän ajatusmalliin myös rakennusalan messuilla ihmisten kanssa puhuessa.

Tunkkaisuus, veto ja liian kuiva ilma mainitaan yleisimpinä sisäilmaongelmina, joita kyselyn vastaajat ovat havainneet kotonaan. Puolet vastaajista kertoo huomaavansa näitä joko jatkuvasti tai välillä.

Kyselyn nuorimmat vastaajat arvioivat huomattavasti muita useammin saavansa sisäilmasta oireita kotonaan. Joka kymmenes 18–34-vuotias kokee saavansa oireita jatkuvasti. Puolet 18–24-vuotiaista ja 40 prosenttia 25–34-vuotiaista kokee saavansa oireita välillä. Muissa ikäryhmissä vain 1–2 prosenttia kokee saavansa oireita jatkuvasti, ja välillä oireilevien määrä laskee tasaisesti iän myötä. Nuoret vastaajat arvioivat myös muita ikäryhmiä useammin, että joku heidän asuinkumppaneistaan on saanut kotona oireita huonosta sisäilmasta. 25–34-vuotiaat kertovat eniten lastensa ja puolisonsa saamista oireista.

Yleisimmiksi huonon sisäilman aiheuttamiksi oireiksi nousevat kyselyssä nenän tukkoisuus tai vuoto, väsymys sekä limakalvojen ja kurkun kuivuus. Naiset raportoivat miehiä useammin silmien ärsytyksestä. Yksittäisten oireiden yleisyyttä kysyttäessä 18–24-vuotiaiden vastaukset erottuvat selvästi muista. Jatkuvasti oireita saavien määrät ovat kaikkien oireiden kohdalla kaksin- ja kolminkertaisia muihin ikäryhmiin nähden. Mitä vanhempia vastaajat ovat, sitä vähemmän he kokevat saavansa oireita huonon sisäilman vuoksi.

– Huonosta sisäilmasta ja sen aiheuttamista oireista on puhuttu julkisuudessa pitkään. Kun tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, oireita myös havaitaan herkemmin. Terveystietoiset nuoret vetävät muita ikäryhmiä useammin johtopäätöksen, että sisäilmalla on osuutta asiaan. Sisäilman laatuun voi vaikuttaa käytännössä ilmanvaihtoa parantamalla. Se ei ole edes kallista, toisin kuin luullaan, Schlauf toteaa.

Osta venttiilit Rakentaja.fi-verkkokaupasta

Osta suodattimet Rakentaja.fi-verkkokaupasta