Ympäristöministeriö selvitti muovien käyttöä rakennuksissa - ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopisto tutkivat muovien käytön vähentämistä rakennuskohteissaan

Ympäristöministeriön ja VTT:n tekemässä selvityksessä tarkasteltiin seitsemää tyypillistä asuinkerrostaloa ja kolmea päiväkotia. Raken­nuk­set ovat joko betoni- tai puurunkoisia. Muovien osuus kaikista rakennusmateriaaleista oli alle 0,5 prosenttia rakennuksen kokonaispainosta. Betonirakenteisissa rakennuksissa muovien määrä rakennuksen kokonaispainosta oli hieman pienempi puurunkoisissa rakennuksissa.

Asuinrakennuksissa muoveja oli melko tasaisesti kaikissa osissa. Myös päiväkodeissa muoveja oli kaikissa rakennusosissa, mutta muovit jakautuivat epätasaisemmin eri rakennusosiin. Päiväkotien muovimäärät olivat selvästi suurempia kuin asuinkerrostaloissa, sillä päiväkodeissa oli suhteellisesti enemmän talotekniikkaa ja lattioissa käytettiin enemmän muovimattoja. Lisäksi päiväkodeissa oli käytetty kerrostaloja enemmän muovipohjaisia lämmöneristeitä. Tutkittujen päiväkotien pihalla käytetyt leikkialueiden turva-alustat sisälsivät myös paljon synteettistä kumia.

Rakennuksissa eniten käytetyt muovit olivat polyvinyylikloridi (PVC), polyeteeni (PE), polystyreeni (EPS), polypropeeni (PP), polyuretaani (PUR) ja synteettinen kumi (EPDM). Esimerkkirakennuksissa näitä käytettiin erityisesti kaapeleissa, putkissa, eris­teissä ja leikkipaikan turvapintana. Osa näistä muoveista käytetään tuotteina tai tuotteiden osina siten, että muovi on mahdollista erottaa purkutyön yhteydessä.

Hyvin merkittävä osa rakennuksen muoveista on hartseissa ja sideaineissa. Tällaisia muoveja löydettiin runsaasti maaleista ja liimoista, levyjen, katteiden ja eristeiden sideaineista tai vahvisteista. Näiden osuus oli esi­mer­­kiksi betonikerrostalossa 44 % ja puukerrostaloissa 37 % kaikista muoveista. Tällaisten muovien kierrättäminen on hyvin vaikeaa, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tarvittaisiin.

Selvityksessä havaittujen muovien lisäksi rakennusten kalusteissa ja kodinkoneissa on paljon muitakin muoveja, joiden määrän ja laadun arviointi edellyttää jatkoselvityksiä. Selvityksen tuloksia ei voi myöskään yleistää kaikkiin suomalaisiin rakennuksiin.

ARA:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston tilapalvelujen hankkeessa tarkastellaan lisäksi muovien vähentämisen vaikutuksia rakentamisen kustannuksiin, toteutusaikatauluun ja hiilijalanjälkeen. Samalla toimijat kehittävät omia rakennushankkeiden suunnittelu-, projektinohjaus- ja hankintakäytäntöjään. Ympäristöministeriö tukee työtä teettämällä vaikutus- ja ympäristöarvioita sekä välittämällä hankkeen välituloksia Suomen kansallisen muovitiekartan muiden toimien vauhdittamiseksi.

Selvitys muoveista sekä muovien käytön vähentämishanke ovat osa Suomen muovitiekartan toimia. Muovitiekartan verkkosivusto on avattu tänään (05.04.2019) ja sen kautta saa tietoa muoveista ja muovitiekartan toimista.

Tiivistelmä: Muovien käyttö rakentamisessa (pdf)

Koko selvitys muovien käytöstä rakentamisessa julkaistaan huhtikuussa: Plastics in buildings - an inventory from Finland. Ministry of the Environment, 2019. Kuittinen, Vares & Häkkinen.

Muovitiekartta.fi

Lisätietoja:

Selvitys rakentamisen muoveista:
Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö, p. 02952 50268, etunimi.sukunimi@ym.fi

ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopiston tilapalvelujen hanke:
Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö, p. 02952 50268, etunimi.sukunimi@ym.fi
ARA: rakennuttamispäällikkö Vesa Ijäs, p. 029 525 0868, etunimi.sukunimi@ara.fi
Senaatti-kiinteistöt: operatiivinen johtaja Juha Lemström, p. 040 550 0847, etunimi.sukunimi@senaatti.fi
Helsingin yliopiston tilapalvelut: toimitilajohtaja Teppo Salmikivi, p. 050 566 4398, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.04.2019