Sähköautojen lataus taloyhtiöissä – auton tankkaus siirtyy kotipihalle

Sähköautojen lataus taloyhtiöissä – auton tankkaus siirtyy kotipihalle

Latausprojekti voi tuoda mukanaan haasteita taloyhtiöiden etulinjassa toimiville. Markkinoilla on juuri nyt toinen toistaan hienompia paketteja. Silti suurin osa kohteista voidaan yleensä toteuttaa perustekniikalla, jonka keskeisinä komponenttina ovat uusi latauskeskus sekä tarvittava määrä latauspisteitä. Latausprojektissa ei ole mystiikkaa, sähköautojen lataus on yksi sähkönkäyttömuoto muiden joukossa.

Latausjärjestelmäprojekti on tyypillisesti sähköasennusurakka, jonka toteutuksessa tulee ratkaista kustannustehokkaasti kolme keskeistä osa-aluetta; kapasiteetti, latauksen valvonta sekä laajennettavuus tulevaisuudessa.

Taloyhtiön muistilista – Mitä pitää huomioida?

Löytyykö pääkeskuksesta kapasiteettia / tarvitaanko sähköliittymän päivitys tai uusi liittymä?
Selvitys voidaan tehdä joko mittaamalla tai kysymällä energiayhtiöltä. Optimitilanteessa uusi latauskeskus ja latauspisteet voidaan liittää nykyiseen pääkeskukseen. Jos pääkeskuksen maksimikuorma on valmiiksi äärirajoilla, liittymän kokoa on mahdollista suurentaa tai tilata sähköverkkoyhtiöltä uusi sähköliittymä.

Tarvitaanko kuormanhallintaa?
Useissa kohteissa liittymän kapasiteetti on valmiiksi rajallinen, lähellä maksimikuormaa, jolloin tarvitaan niin sanottua kuormanhallintaa. Kuormanhallinta voidaan toteuttaa paikallisesti laitetasolla, jolloin selvitään pienemmällä sähköliittymällä. Hallinta voi perustua latauksen aikaisten vastaavan kokoisten kuormien pudotukseen, sähköautojen lataustehojen rajoittamiseen, latausaikojen jaksottamiseen tai näiden yhdistelmiin.

Latauspisteiden veloitusperusteet ja maksut?

Yksinkertaisimmillaan latauspisteiden käyttäjille määritellään vastikkeeseen arvioitu kuukausittainen latausvastike, jonka määrää tarkennetaan kulutuksen mukaisesti tasauslaskulla. Latausvastike voi sisältää energian, laiteinvestoinnin ja ylläpidon osuudet. Investointiosuus voi olla myös kertaluonteinen.

Latauksen raportointi?
Laitetason kWh-mittauksen raportointi saadaan perinteisellä mittarien luennalla tai lähettämällä automaattisesti tiedot suoraan nimettyyn sähköpostiosoitteeseen.

Latauspisteiden määrä?
Määräksi suositellaan kolmella jaollista määrää, esimerkiksi aluksi 6x, laajennus 6 tai 9, laajemmissa kohteissa 15 latauspisteen ryhminä. Tällä varmennetaan 3-vaiheisen sähkösyötön eri vaiheiden tasainen kuormittuminen ja vältytään mahdollisilta vinokuormilta.

Miten huomioidaan latauspisteiden laajennusvaraukset?
Uudessa latauskeskuksessa laajennusvaraukset tai komponentit laitetaan valmiiksi keskukseen ja varmistetaan riittävän leveät kaapelireitit pintakaapelointina.

Miten käyttäjät tunnistetaan – latauksen valtuutus?
Käyttäjien tunnistus RFID-tageistä, RFID-lukijat latausrasioihin.
 

Muista myös: Talotekniikan dokumenttien päivitykset ja ylläpitosuunnitelma SFS6000 mukaisesti: sopimus-/yhteystiedot kenelle eri tilanteissa voi soittaa.


Millaista teknologiaa?

ABB on kehittänyt vakioidun latauskeskuksen, joka soveltuu sellaisenaan joko kuudelle tai 15:lle latauspisteelle. Suositeltavin latauskeskus pitää sisällään jokaiselle latauspisteelle oman energiamittarin sekä yhteisen raportointiyksikön. Tämä latauskeskuksen sisällä toimiva EQmatic-raportointi sujuvoittaa tasauslaskurutiineja. Kumulatiivinen mittaustieto on luettavissa mittareiden näytöistä kaikissa tilanteissa, mikä vähentää tulkinnallisuutta.

Latauskeskus, tähtimäisesti asennettavat syöttö- ja ohjauskaapelointi sekä RFID-lukijoilla varustetut ABB EVLunic-latausrasiat voidaan mitoittaa täydelle 3 x 32 A latausvirralle. Latauskeskukselle tuleva syöttökaapelointi on optimoitavissa esim. 3 x 125 A, kun vaiheiden vuorottelu ja paikallinen kuormanhallinta ovat käytössä.

Kun EVLunic Pro Master -rasiaan asetetaan maksimi summavirta, jakaa Master-rasia kapasiteettia tarpeen mukaan ja jaksottaa latausta siten, ettei järjestelmä ylikuormita taloyhtiön sähköliittymää.

Jokaiseen latausrasiaan voidaan ”opettaa” latauksen valtuutusta vastaava RFID-kortti tai -avaimenperä ”tägi”. Latauksen valtuutusta, kuormanhallintaa eikä latausenergian mittausta tarvitse siirtää pilvipalvelimelle. Tarvittaessa siihen on toki mahdollisuus EVLunic Pro Master-latausrasian kautta.

Huomioi, että…

Vaikka tällä hetkellä suurin osa ladattavista hybrideistä ja täyssähköautoista pystyy käyttämään pääosin 1 x 16 A latausvirtaa, järjestelmä kannattaa suunnitella kolmivaiheiseksi, koska se mahdollistaa monipuolisemmat ratkaisut myös tulevaisuudessa, kun sähköautojen akut kasvavat ja lataustehot nousevat.

Kustannustehokkaasti ja laajennusvarauksella

Kustannustehokkain kokonaisuus saavutetaan, kun latausrasiat voidaan kiinnittää esim. autokatoksen seinälle ja tuoda rasioille kaapelit pintakaapelointina. Tulevaisuuden laajennustarpeet voidaan huomioida valitsemalla aluksi latauskeskus, jossa on lähdöt kuudelle ja laajennusvaraus yhdeksälle latauspisteelle. Kiinteällä latauskaapelilla varustettu latausrasia on käyttäjäystävällisempi, kun latauskaapelia ei tarvitse erikseen etsiä tai asetella takaisin sähköauton sisätiloihin.

Omataloyhtiö.fi
Päivitetty
19.8.2019