Mielisairaala muuttui asuin- ja toimitiloiksi

Kurjenlinnan nimeä kantava rakennuskokonaisuus rakennettiin 1800-luvun lopulla ja se toimi alun perin köyhäintalona, jossa hoidettiin mm. sikoja ja tehtiin monenlaisia kädentöitä. Köyhäinhoidon keskeisenä periaatteena oli tuohon aikaan se, että kunnalta saatu köyhäinavustus oli ikään kuin lainaa, joka oli työllä maksettava takaisin.

Kurjenlinnan vanhimman eteläisen osan ja siihen liittyvän läntisen siipiosan rakennuspiirustukset laati opettaja J.E.
Stenberg vuonna 1894 ja rakennukset valmistuivat vuonna 1898. Siipiosan pohjoispäähän liitettiin vuonna 1903 nelikerroksinen laajennusosa, jonka suunnittelijana toimi Turun kaupunginarkkitehti Arthur Kajanus. Alueen vanhimmat rakennukset olivat tuohon aikaan varsin edistyksellisiä, sillä niissä oli mm. sisävessat, joskin hieman "nykytoileteista" poikkeavat, sillä jätökset putosivat putkea pitkin kerrosten läpi suoraan maakaukaloon.

1920-luvulla kohde muutettiin miesten hoitolaitokseksi, jolloin rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. Vuosien 1955-1959 muutostöiden jälkeen rakennuksissa toimi Turun B-mielisairaala sekä 1990-luvulla myös muita hoitoja perhekasvatuksen toimitiloja. Kun sairaalatoiminta viimein päättyi vuonna 2009, jäivät talot tyhjilleen aina vuoteen 2017 asti, jolloin Turun kaupunki myi alueen vanhat rakennukset Vuokrakartio Oy:lle kehitettäväksi.

Kolmesta rakennuksesta yhdeksi rakennukseksi yhdistetyn noin 9000 kerrosneliömetriä käsittävän kokonaisuuden peruskorjaus aloitettiin purkutöillä elokuussa 2018. Taloista purettiin pois kaikki vanhat hirsiset välipohjat ja tilalle rakennettiin uudet betonista, paikalla valaen. Ovet ja ikkunat uusittiin, mutta ikkunoiden malliksi valittiin vanhan näköinen ristikkoikkuna. Uusia hissejä rakennettiin neljä, joista yhdestä hissistä teetettiin verkkokuiluineen vanhaa henkeä kunnioittava. Rakennuksen lämmitys ja viilennys hoidetaan maasta ja poistoilmasta saatavalla lämmöllä ja viilennyksellä.

Perusteellisen muutos- ja kunnostusprosessin läpikäyneeseen kohteeseen valmistuu sekä erikokoisia vuokra-asuntoja että toimistotiloja, johon yhteen osaan myös Vuokrakartio itse tulee muuttamaan.

– Ensimmäisiin vuokra-asuntoihin päästiin muuttamaan jo tänä kesänä ja loput asunnoista sekä toimistotilat valmistuvat vielä tämän syksyn aikana. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa on suunnitelmissa rakentaa vanhojen rakennusten vierelle vielä vanhaa tyyliä noudattavia uudisrakennuksia, kunhan tästä "Korona-ajasta" päästään kunnolla yli, kertoo Lappalainen.

Koska rakennuksen laajennusosan ulkoseinät haluttiin tehdä vanhoja perinteitä noudattaen yksiaineisena ja hengittävänä, käytettiin niiden muuraamiseen perinteisen massiivimuurauksen sijasta eristävyydeltään parempaa ja perinteistä tiiltä suurempaa Poroton-kennoharkkoa.

Esimerkiksi kaikki etupuolen seinät muurattiin 500 mm paksuilla avokennoisilla harkoilla. Sen sijaan takaseinien muurauksissa käytettiin hieman kapeampia, 365 mm vahvuisia, perliitti-täytteisiä kennoharkkoja. Olemassa olevat porrasnousut piti järkevällä tavalla saada mahtumaan ulkoseinien sisäpuolelle, eikä tilaa ollut riittävästi, joten ohuempi, mutta paremmin eristävä perliitti-harkko oli hyvä ratkaisu, kertoo Rakennus Juhta Oy:n operatiivinen johtaja Juho Koskela.

Osa harkoista piti joissakin kohdin myös leikata tai kolota oikeaan mittaan, mikä kuitenkin sujui varsin helposti tähän kohteeseen varta vasten hankitulla isoteräisellä sirkkelillä. Vaikka Poroton-harkkorakenne oli muurareille uusi tuttavuus, oli se Koskelan mukaan varsin simppeli ja toimiva rakenneratkaisu.

Kurjenlinnan rakennukset ovat alkujaan rapattupintaisia ja näin ne ovat jatkossakin.

– Muuratut pinnat rapataan perinteisellä kolmikerrosrappauksella ja päälle tulee vielä kalkkisementtimaali, lisää Koskela. Kohteesta tuleekin varsinainen helmi Turun rakennuskantaan. Rakennus ei ole pelkästään ulkonaisesti kaunis, vaan se on myös sisältä upea, nyt peruskorjattuine korkeine huonetiloineen ja monine hienoine yksityiskohtineen, joista voidaan mainita esimerkiksi kaari-ikkunat sekä kellaritilojen ja niistä lähtevien porrashuoneiden hienot tiilipintaiset kattoholvaukset.