Asunnon viilennys kesähelteillä – avuksi ilmastointilaite, ilmanviilennin vai ilmalämpöpumppu?

Kiinteissä laitteissa on omat etunsa, mutta toisaalta siirrettävä laite kulkee mukana tarvittavaan tilaan, ja talvikauden ajaksi se on helppo säilöä varastoon. Käyttötarve ja -kohde on syytä huomioida laitetta hankittaessa. Seuraavassa selvitellään vaihtoehtoja ja niiden toimintaperiaatteita.

Lue myös: Tiedätkö, mitä eroa on ilmanvaihtokoneella, ilmastointilaitteella ja ilmalämpöpumpulla?

Ilmastointilaite voi olla kiinteä tai siirrettävä. Laitteet ovat perustoiminnaltaan vastaavia. Ne eroavat toisistaan siten, että kiinteä laite asennetaan joko seinään tai kattoon, ja sen poistoilma voidaan ohjata helpommin suoraan läpiviennin kautta ulos.

Sekä kiinteä- että siirrettävä ilmastointilaite voi myös olla kaksiosainen, jolloin siihen kuuluu myös erillinen ulkoyksikkö. Näiden kiinteä asentaminen taloyhtiöön on mutkikkaampaa ja aina luvanvaraista. Ulko- ja sisäyksikön välillä liikkuu kylmäaine mutta ei ilmavirta. Laitteessa ei siten ole kuumenevaa poistoputkea, eikä se puhalla ilmaa ulos ja vedä muualta lämmintä ilmaa huoneistoon. Tehokkain viilennys saadaan aikaan juuri kaksiosaisella ilmastointilaitteella.

Ilmastointilaitteet toimivat myös kosteudenpoistajina. Viilennysprosessissa kondensoituu vettä, joka varastoituu laitteen säiliöön. Laitteen toiminta loppuu, kun säiliö täyttyy. Laite ei siis välttämättä toimi esimerkiksi koko yötä, ellei säiliön tyhjennyksestä huolehdita. Säiliön täyttymisnopeuteen vaikuttaa ilman kuumuus ja sitä kautta sen sisältämä absoluuttisen kosteuden määrä sekä luonnollisesti myös laitteen säiliön koko. Ilmastointilaitteen säiliössä voi olla myös poistoputki kerääntyneelle vedelle. Jos laite voidaan sijoittaa lattiakaivon lähelle, sitä ei tarvitse esimerkiksi yöllä nousta tyhjentämään.

Lue myös: Ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloasuntoon – mitä tulee huomioida?

Ennen kuin turvaudutaan koneellisiin laitteisiin, kannattaa kokeilla myös passiivisia keinoja, joilla voidaan hillitä kodin lämpenemistä. Näillä keinoilla ei ehkä saavuteta yhtä tehokasta viilennystä kuin laitteilla, mutta niiden avulla voidaan merkittävästi parantaa sisälämpötilaa, erityisesti, jos toimet aloitetaan jo ennen helteiden alkamista.

1. Ikkunoiden varjostaminen
   Suurin osa kesällä asuntoon tulevasta lämmöstä kulkeutuu sisään ikkunapintojen kautta. Ulkopuoliset varjostimet, kuten markiisit, sälekaihtimet tai lämpösuojakalvot, ovat tehokkaita. Myös tummat verhot tai lämpöä heijastavat rullakaihtimet sisäpuolella vähentävät auringon säteilyn pääsyä asuntoon.
2. Tuulettaminen oikeaan aikaan
   Tehokkain aika tuulettaa on aikaisin aamulla ja myöhään illalla, jolloin ulkoilma on viileämpää kuin sisäilma. Keskipäivän aikana ikkunat on hyvä pitää suljettuina.
3. Vältä turhaa lämmön tuottoa
   Kodinkoneet, uuni ja tietokoneet voivat lämmittää sisäilmaa huomaamatta. Ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia mikroa tai ulkona grillaamista.
4. Pidä ovet kiinni kuumien ja viileiden tilojen välillä
   Jos esimerkiksi asunnon pohjoispuoli on varjossa ja viileämpi, huoneiden ovet kannattaa pitää kiinni, jotta lämpö ei pääse leviämään viileämpiin tiloihin.

Passiiviset viilennyskeinot eivät maksa juuri mitään ja auttavat vähentämään koneellisen jäähdytyksen tarvetta, ja siten myös sähkönkulutusta.