Keskuspölynimurit isoihin kiinteistöihin

Suomessa on otettu vuonna 2019 käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä, jonne kerätään tiedot osakehuoneistoista, niiden omistuksista ja panttauksista. Uudet, 1.1.2019 jälkeen perustetut taloyhtiöt ovat perustamisesta lähtien huoneistotietojärjestelmässä. Vanhojen, ennen vuotta 2019 perustettujen yhtiöiden tietojen siirtäminen huoneistotietojärjestelmään tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin taloyhtiöt siirtävät osakeluettelon huoneistotietojärjestelmään. Sen jälkeen yksittäiset osakkeenomistajat hakevat oman osakehuoneistonsa omistuksen rekisteröintiä huoneistotietojärjestelmään.Maamme kaikkien vanhojen asunto-osakeyhtiöiden on siirryttävä huoneistotietojärjestelmään viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä. Siirtyminen on vanhoille keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille vapaaehtoista. Tätä kirjoitettaessa uuteen järjestelmään on siirtynyt jo noin 5 % Suomen 90 000 asunto-osakeyhtiöstä, ja uuteen huoneistotietojärjestelmään siirtyvien yhtiöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Miten välivaihe, jossa osa yhtiöistä on jo huoneistotietojärjestelmässä ja osa vielä ei, vaikuttaa asuntokauppoihin? Tässä artikkelissa kerromme erilaisista vaihtoehtoisista kauppatilanteista.

Omistan eräässä tunturikeskuksessa pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Syksyllä 2011 naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Heinäkuussa 2012 terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä. Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni. Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä. Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? - voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Fortumin uudella lämpöpumppulaitoksella Espoon Suomenojalla otetaan puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa talteen.

Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX

Sadevesien johtaminen pois rakennuksen vierestä on tärkeää. Veden määrä on kohtalainen vuoden aikana ja jos se koko määrä imeytyy rakennuksen viereen, todennäköisyydet perustusten kosteusvaurioihin ovat suuret.

Kingspan Kooltherm K15 Julkisivueriste on tehokas julkisivujen lämmöneriste, jolla on erinomainen lämmöneristyskyky - λD-arvo jopa 0,021 W/mK. Lämmöneriste on vielä tehokkaampi kuin normaalit polyuretaanieristeet. Umpisoluinen eriste on koko paksuudeltaan ilmatiivis estäen lämmön karkaamisen ilmavuotojen mukana, mutta diffuusioavoin päästäen kosteutta poistumaan myös eristeen läpi betonielementin sisäkuoresta. Eristettä voidaan käyttää uuden paloasetuksen mukaan jopa enintään 56 metriä korkeissa P1-paloluokan rakennusten tuulettuvissa julkisivuissa.