Mitä putkiremontti tarkoittaa?

Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun yli puolet jäsenistä on paikalla, ellei yhtiöjärjestys sisällä muuta määräystä.Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 3 §:ssä on kuitenkin päätöksentekokielto silloin, jos kaikille hallituksen jäsenille ei ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä ja hallituksessa on varajäseniä, on varajäsenelle varattava vastaava tilaisuus.Hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tasatilanteessa puheenjohtajan kanta ratkaisee päätöksen sisällön.

Omistan taloyhtiössämme pihassa autopaikkaosakkeen, josta maksan kuukausittain hoitovastiketta. Koko omistamiseni ajan (kaksi vuotta) huoltoyhtiö on jättänyt paikoitusruudun auraamatta lumesta ja kesällä haravoimatta. Olen huomauttanut siitä useasti isännöitsijälle ja hallituksen puheenjohtajalle, mutta mitään ei ole tapahtunut.Mikä neuvoksi, mitä voin tehdä? Mitä parkkiruudun vastikkeeseen yleensä kuuluu?

Minut valittiin isännöitsijäksi vuosi sitten vuosikokouksessa. Yhtiössämme on 3 paritaloa, siis 6 asuntoa yhteensä. Yhtiökokouksessa valittu isännöitsijä on perinne 70-luvulta, jolloin rakennukset valmistuivat. Asukkaat ovat lähes kaikki alkuperäisiä, keski-ikä on korkea ja kukin vuorollaan on nimetty isännöitsijäksi. Kun luin Kiinteistöliiton sivuilta isännöitsijän vastuista, totesin, että yhtiön ajatus isännöitsijästä on vanhanaikainen: isännöitsijä on henkilö, joka pitää yhteyttä huoltoyhtiöön ja parhaan kykynsä mukaan hoitelee yhtiön asioita. Kellään yhtiössämme ei kuitenkaan ole sellaista osaamista, että voisi ottaa vastuuta pihan liukkaudesta aiheutuvista onnettomuuksista, valvoa remontteja, vastata vaikkapa väärin remontoitujen kohteiden vesivahingoista jne.Onko isännöitsijän vastuu pienessäkin yhtiössä samanlainen kuin isossa kerrostalossa? Onko isännöitsijä ylipäänsä valittava näin pienessä yhtiössä? Voiko isännöitsijän korvata jollakin muulla nimikkeellä, jossa ei ole vastaavia virallisia vastuita, mutta johon kuuluisi yhteydenpito huoltoyhtiöön? Ja isot päätökset tehtäisiin asukkaiden kokouksessa, jolloin toivottavasti ketään ei voitaisi haastaa oikeuteen tehdyistä virheistä. Tarvitaanko isännöitsijää pienessä paritaloyhtiössä? Ulkopuolisen isännöitsijän käyttö tuntuisi näin pienessä yhtiössä liioittelulta.

Pitkän ajan taloussuunnittelussa otetaan huomioon 5-10 vuoden päähän ulottuvat kunnossapito- ja korjaustavoitteet. Kysymys onkin siitä, miten suunnitellut toiminnan muutokset tai peruskorjaukset ja -parannukset tullaan rahoittamaan vuotuisten hoitokulujen lisäksi. Pitkän ajan taloussuunnitelma voidaan laatia pitkän aikavälin tarvesuunnitelman pohjalta (PTS-suunnitelma).Rahoitussuunnittelun pohjana on arvio vastikkeiden, vuokrien ja käyttökorvausten kustannuksia vastaavasta tasosta. Tämän lisäksi pitää arvioida muun rahoituksen tarve. Rahoitusta voidaan järjestää lainarahan lisäksi esimerkiksi erillisillä korjausvastikkeilla ja niiden ennakkorahastoinnilla tai asuintalovarausten muodostamisella.Suurten korjaushankkeiden osalta tulee selvittää, miten suuriin kertamaksullisiin osakassuorituksiin yhtiön osakkailla on halukkuutta ja miten suureksi pääomavastike voidaan mitoittaa. Pääomavastikkeen suuruuteen vaikuttaa lähinnä vieraan pääoman laina-ajan pituus.Pitkän ajan taloussuunnittelussa tulee päättää myös se, miten korjausmenot ja niiden rahoitus tullaan käsittelemään kirjanpidossa ja verotuksessa. Taloyhtiön verotukseen vaikuttaa se, käytetäänkö kirjanpidossa aktivointia ja rahastointia vai kuluiksi kirjaamista ja osakassuorituksia tai asuintalovaraus ten muodostamista. Selvien perusparannusten osalta kirjanpidossa on aktivointipakko, jolloin myös rahastointi on mielekästä. Jos kaavaillut korjaushankkeet ylittävät viiden vuoden aikana kertyvän ennakkorahastointimäärän, tarvitaan lisäksi vierasta pääomaa.

Sadevesijärjestelmän tehtävä on kerätä katolle satava vesi ja johtaa se pois rakennuksen läheisyydestä. Sadeveden poisto on välttämätön kiinteistön arvon säilyttämiseksi. Mikäli sadevesijärjestelmä puuttuu tai se toimii puutteellisesti, vesi valuu hallitsemattomasti räystäsrakenteisiin tai seiniä pitkin perustusten viereen. Tulvivat vesikourut, vuotavat saumat ja puutteelliset kourujen kaadot ovat sadevesijärjestelmän toimivuuteen valitettavan usein liittyvät talonomistajan murheet. Seurauksena voi olla seinien kulumisvaurioita, perustusten routimisvaurioita ja räystäs- ja seinärakenteiden kostuessa jopa homevaurioita.Pyydä asiantuntijan kartoitus sadvesijärjestelmästä!Lue lisää sadevesijärjestelmistä

Hallinnoimassani osakkeessa todettiin vesivahinko. Suihkun hanan vesiputkien läpivienneissä ei ole ollut minkäänlaisia vesieristeitä tai tiivisteitä. hanan rakenteen vuoksi kyseinen läpivienti ei ole selkeästi näkyvissä vaan metallisen suojakupin takana. Tästä johtuen seinän sisään on päässyt roiskevettä suihkua käytettäessä. Se on aiheuttanut kosteusvahingon suihkuhuoneen lattiaan sekä itse seinään, sekä seinän toisella puolella olevan huoneen lattiaan. Asunnossa on joku aikaisempi omistaja tai asukas tehnyt remonttia 90-luvulla ja ilmeisesti huonon rakennustavan mukaan, eikä ole asentanut mitään kosteuseristeitä tiivisteitä hanan läpivienneille, eikä ilmoittanut koko remontista yhtiölle.Kysymys onkin, että onko hanan läpivientien tiivistys/eristys taloyhtiön vastuulla vai ovatko ne osakkaan kunnossapitovastuulla? Ja kuka on mahdollisesti vastuussa korvauksista taloyhtiön suuntaan, nykyinen omistaja vai edeltävä omistaja joka on tehnyt remontin noudattamatta hyvää rakennustapaa? Ja onko taloyhtiö velvollinen kuivaamaan rakenteet ja ennallistamaan pinnat jotka joudutaan purkamaan rakenteiden kuivauksen vuoksi?